Salainen puhe
Krushtshevin salainen puhe oli puhe, jossa Nikita Krushtshev tuomitsi Josif Stalinin tämän kuoleman jälkeen. Puhe oli suullinen selostus Neuvostoliiton kommunistisen puolueen kahdeskymmenennelle puoluekokoukselle 25. helmikuuta 1956. Sen otsikko oli On the Cult of Personality and Its Consequences.
Raportti tunnettiin nimellä "salainen puhe", koska se pidettiin kommunistisen puolueen edustajien suljetussa istunnossa, jossa vieraat ja lehdistön jäsenet eivät olleet läsnä. Vaikka Hruštšovin raportin teksti vuoti julkisuuteen lähes välittömästi, virallinen venäjänkielinen teksti julkaistiin vasta vuonna 1989 Neuvostoliiton johtajan Mihail Gorbatshovin glasnost-kampanjan aikana.
Puhe perustui tutkimukseen Neuvostoliiton kommunistisen puolueen XVII kongressin edustajiin vuonna 1934 kohdistuneista tukahduttamistoimista. He olivat 1930-luvun stalinististen puhdistusten uhreja. Arviot Stalinin roolista historiassa muuttuivat puheen myötä melkoisesti. Monet lännessä, jotka olivat olleet kommunistisen puolueen jäseniä tai ainakin myötämielisiä kanssakulkijoita, erosivat jäsenyydestään eivätkä enää puolustaneet Stalinin mainetta. Venäläiset kirjailijat, kuten Solženitsyn, huomasivat, että heihin suhtauduttiin myötätuntoisemmin. Puhe oli merkittävä käännekohta historiassa.
Puhe aiheutti kuulijoissa sellaisen järkytyksen, että joidenkin raporttien mukaan jotkut läsnäolijoista saivat sydänkohtauksen ja toiset tekivät myöhemmin itsemurhan. Monet neuvostokansalaiset olivat hämmentyneitä. Heitä oli ruokittu jatkuvalla Stalinin "nerokkuuden" ylistyksellä. Tämä oli erityisen ilmeistä Georgian SNT:ssä, Stalinin kotimaassa, jossa mellakointi päättyi Neuvostoliiton puna-armeijan tukahduttamiseen 9. maaliskuuta 1956.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka piti salaisen puheen?
V: Salaisen puheen piti Nikita Krushtshev.
K: Mikä oli puheen nimi?
V: Puheen nimi oli Persoonallisuuskulttuuri ja sen seuraukset.
K: Milloin Krushtshev piti puheensa?
V: Krushtshev piti puheensa 25. helmikuuta 1956.
K: Miksi sitä kutsuttiin "salaiseksi puheeksi"?
V: Sitä kutsuttiin "salaiseksi puheeksi", koska se pidettiin kommunistisen puolueen edustajien suljetussa istunnossa, johon ei kutsuttu vieraita eikä lehdistön edustajia.
K: Miten Hruštšovin puhe vaikutti länsimaissa?
V: Monet ihmiset lännessä, jotka olivat olleet kommunistisen puolueen jäseniä tai myötämielisiä kanssakulkijoita, erosivat jäsenyydestään eivätkä enää puolustaneet Stalinin mainetta kuultuaan Hruštšovin puheen. Myös venäläisiä kirjailijoita, kuten Solženitsynia, kohdeltiin sen jälkeen myötämielisemmin.
Kysymys: Miten neuvostokansalaiset reagoivat de-stalinisointiin?
V: Neuvostoliiton kansalaiset olivat hämmentyneitä de-stalinisoinnista, koska heitä oli ruokittu Stalinin "nerokkuuden" ylistyksellä. Tämä reaktio tuli erityisen ilmeiseksi Georgiassa, Stalinin kotimaassa, jossa mellakointi päättyi puna-armeijan tukahduttamiseen 9. maaliskuuta 1956.
Kysymys: Kärsikö kukaan fyysisistä vaikutuksista Krushtshevin salaisen puheen kuulemisesta?
V: Joidenkin raporttien mukaan jotkut ihmiset, jotka olivat läsnä Krushtshevin salaisen puheen aikana, saivat sydänkohtauksen, ja toiset tekivät myöhemmin itsemurhan kuultuaan järkyttyneinä siitä, mitä he olivat kuulleet.
