Joseph Stalin | Georgialainen poliitikko

Stalinin nimi

Stalin syntyi nimellä Ioseb Besarionis dze Jughashvili tai Iosif Dzhugashvili. Hän alkoi kutsua itseään Staliniksi vuonna 1912.

• Venäjä: Ио́сиф Виссарио́нович Ста́лин - Iosif Vissarionovitš Stalin; syntynyt Джугашвили - Dzhugashvili.
• Georgian kielellä: იოსებ ბესარიონის ძე ჯუღაშვილიი - Ioseb Jughashvili
• Josif Stalin

 

Varhainen elämä

Ioseb Vissarionovitš Jugashvili syntyi pienessä yhden huoneen talossa Georgian Gorissa 18. joulukuuta 1878. Hänen isänsä valmisti ja korjasi kenkiä. Hänen isänsä oli usein humalassa ja löi vaimoaan ja poikaansa, kunnes kuoli tappelussa vuonna 1890. Joseph sai nuorena isorokon. Se jätti hänen kasvoihinsa arpia. Myöhemmin valokuvia muutettiin usein arpien peittämiseksi. Hänen vasen kätensä oli myös lyhyempi onnettomuuden vuoksi. Hän sai opetusta Gorin kirkkokoulussa. Stalin opiskeli papiksi Tbilisissä sijaitsevassa pappisseminaarissa (pappiskoulu). Hän oli aktiivinen opiskelija, joka luki paljon kirjoja, erityisesti kirjoja, joita seminaari ei sallinut. Näihin kuului muun muassa Karl Marxin kirjoja. Hän liittyi vuonna 1898 marxilaisryhmään, Mesame Dasiin eli Kolmosryhmään.

 

Vallankumouksellinen

Stalin lopetti koulunkäynnin vuonna 1899 ja pääsi töihin Tbilisin fyysiseen instituuttiin. Hän liittyi ryhmiin, jotka yrittivät aloittaa vallankumouksen tsaarin syrjäyttämiseksi. He halusivat toisenlaisen hallituksen. Poliisi teki ratsian hänen kotiinsa vuonna 1901, kun hän metsästi hallitusta vastustavia ihmisiä. Stalin pakeni, mutta meni piiloon, jotta poliisi ei löytäisi häntä. Hän järjesti hallituksen vastaista toimintaa, kuten vapunpäivän marsseja ja mielenosoituksia. Hänestä tuli bolshevikki. Hän kannatti väkivaltaista vallankumousta eikä tukenut menshevikkejä. Salainen poliisi otti hänet kiinni huhtikuussa 1902 ja karkotti hänet ilman oikeudenkäyntiä Siperiaan. Hän asui Novaja Udan kylässä.

Hän pakeni pian Siperiasta. Tämä johti myöhemmin moniin väitteisiin, joiden mukaan hän oli poliisin vakooja. Toisen bolshevikin, Stalinin kilpailijan Stephan Shaumyanin pidättäminen lisäsi näitä uskomuksia. Vuoden 1905 lopulla hän meni kokoukseen Suomessa ja tapasi Vladimir Iljitš Leninin. Lenin ei ollut sellainen kuin Stalin oli odottanut. Hallitus pidätti ja karkotti Stalinin useita kertoja seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tämä lisäsi hänen valtaansa bolshevikkipuolueessa, ja hänet valittiin puolueen keskuskomiteaan vuonna 1912. Hänet ylennettiin Pietarin virkaan.

 

Sihteeri

Stalin oli bolshevikkipuolueen jäsen, mutta hän ei osallistunut juurikaan Venäjän vuoden 1917 vallankumoukseen. Hän kirjoitti ja toimitti puolueen sanomalehteä Pravdaa. Hänellä oli useita organisatorisia tehtäviä kommunistisessa puolueessa. Vuonna 1922 hänestä tuli pääsihteeri. Hän pystyi antamaan töitä kommunistisessa puolueessa haluamilleen ihmisille. Nämä tukijat auttoivat häntä nousemaan johtajaksi Vladimir Leninin kuoltua vuonna 1924.

 

Elintarvikkeet ja maatalous

Stalin yritti kollektivisoida maatilat. Kollektivisointi tarkoitti maan ottamista kaikkien maatilojen omistajilta ja sen yhdistämistä valtion johtamiksi suurtiloiksi. Kommunistiset virkamiehet antoivat maanviljelijöiden työskennellä uusilla tiloilla ja käskivät heidän luovuttaa sadon hallitukselle.

Kollektivointi ei toiminut hyvin. Vuosina 1932-33 oli nälänhätä, jossa kuoli miljoonia ihmisiä. Koska maanviljelijöille ei maksettu paljoakaan rahaa, ja kaikki, mitä he viljelivät, meni valtiolle, työläiset eivät yrittäneet parhaansa. Paras maatalous toimi hyvin pienillä palasilla maata, jotka annettiin talonpojille, jotta he saivat viljellä mitä halusivat. Näillä palasilla maanviljelijät saivat pitää sen, mitä he kasvattivat. Vuonna 1938 näitä maa-alueita oli 4 prosenttia Neuvostoliiton viljelysmaasta. Niillä tuotettiin kuitenkin 20 prosenttia sen tuotannosta.

Neuvostoliitossa oli toinen suuri nälänhätä vuosina 1946-1947. Olosuhteet johtuivat kuivuudesta, jota pahensivat toisen maailmansodan aiheuttamat tuhot. Vuoden 1946 viljasato oli 39,6 miljoonaa tonnia, mikä oli hädin tuskin 40 prosenttia vuoden 1940 sadosta.

 

Joukkoteloitukset

"Työväenluokan vihollisten" eliminoimiseksi Stalin käynnisti "Suuren puhdistuksen". Yli miljoona ihmistä vangittiin ja ainakin 700 000 teloitettiin vuosina 1934-1939. Teloitettujen joukossa oli suurin osa puna-armeijan kenraaleista, jotka Stalin näki uhkana vallalleen. Tämä heikensi armeijaa huomattavasti Wehrmachtin Neuvostoliittoon kohdistaman hyökkäyksen alkukuukausina vuonna 1941.

 

Toinen maailmansota

Stalin teki yhteistyötä Saksan natsijohtajan Adolf Hitlerin kanssa. He allekirjoittivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen. Hitler kuitenkin vihasi kommunismia. Hyökättyään Ranskaan ja neutralisoituaan sen Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Operaatio Barbarossa -hyökkäyksen jälkeen Neuvostoliitto alkoi tehdä yhteistyötä länsiliittoutuneiden kanssa Saksan kukistamiseksi. Lopulta Saksa hävisi, mutta Neuvostoliitto sai sodan aikana enemmän tappioita kuin mikään muu maa.

Toisen maailmansodan päätyttyä neuvostoarmeija miehitti monia Euroopan maita, kuten Puolan, Tšekkoslovakian, Unkarin ja osan Saksasta. He määräsivät marxilais-leninismin näihin maihin. Tämä tehtiin vastoin Yhdysvaltain ja Britannian hallitusten toiveita ja vastalauseiden vastaisesti.

Stalin hallitsi Neuvostoliittoa kuolemaansa saakka. Hän myös militarisoi Venäjän keskittämällä maan ajan ja energian aseisiin, ajoneuvoihin ja asevoimiin.

 
1941 Sotapropagandakuva Stalinista  

Kuolema

Stalin kuoli 5. maaliskuuta 1953. Virallisesti sen kerrottiin johtuneen aivohalvauksesta.

Lavrenti Berian johdolla Kremlin johtoryhmään kuuluivat Vjatšeslav Molotov, Georgi Malenkov ja Nikita Krushtshev. Paljon myöhemmin Krushtshev aloitti "de-stalinisointiprosessin", joka tarkoitti suuren osan Stalinin luomasta poliittisesta järjestelmästä purkamista. Stalin tuomittiin tyranniksi. Päihitettyään ja kukistettuaan kilpailijansa Krushtshev loi Staliniin verrattavan henkilökohtaisen vallan hallitukseen. Krushtshev on itsekin kiehtova hahmo Neuvostoliiton historiassa. Hänen yrityksensä laajentaa Neuvostoliiton vaikutusvaltaa päättyivät Kuuban ohjuskriisiin.

Salaliittoteoria

Vuonna 2003 ryhmä venäläisiä ja amerikkalaisia historioitsijoita väitti, että Stalin oli myrkytetty voimakkaalla rotanmyrkyllä varfariinilla, mahdollisesti niiden miesten toimesta, jotka ottivat hallituksen haltuunsa Stalinin kuoleman jälkeen. On kuitenkin muistettava, että Stalin oli kuollessaan seitsemänkymppinen, ja nykyaikainen farmakologia oli vasta tulevaisuudessa (statiinit jne.). Nämä seikat tekevät todennäköiseksi, että hänen kuolemansa oli luonnollinen.

 

Legacy

Stalin on kiistelty historian henkilö. Monet historioitsijat pitävät häntä häikäilemättömänä diktaattorina, vaikka jotkut ylistävät häntä neuvostovaltion isänä. Stalinia on arvosteltu hänen roolistaan holodomorissa. Tuoreen venäläisen mielipidetutkimuksen (2008) mukaan hän on Venäjän historian kolmanneksi suosituin henkilö. Vuonna 2006 tehdyn kyselyn mukaan lähes puolet Venäjän aikuisista piti Josif Stalinia hyvänä ihmisenä.

 

Aiheeseen liittyvät sivut

• Vladimir Lenin
• Leon Trotski