Kuningas Preussissa
Preussin kuningas oli Preussin hallitsijoiden käyttämä arvonimi vuosina 1702-1772.
Hallitsijat, jotka olivat myös Brandenbergin ruhtinaita ja markiiseja, halusivat olla kuninkaita, mutta tiesivät, että Pyhän Rooman keisari ei sallinut heille tätä arvonimeä.
Vastineeksi tuesta Espanjan perintösodassa keisari Leopold I salli Friedrichin kutsua itseään Preussin kuninkaaksi. Preussin herttuakunta oli keisarikunnan ulkopuolella, ja häntä pidettiin kuninkaana vain keisarikunnan ulkopuolella.
Vuonna 1772 Fredrik II liitti suurimman osan Puolasta ja päätti kutsua itseään Preussin kuninkaaksi. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan asema ei ollut enää yhtä vahva kuin aiemmin, ja vuonna 1806 keisarikunta lakkasi olemasta.
