Krishna-joki: Intian viidenneksi pisin joki (1300 km) ja tärkeä kastelulähde

Krishna-joki on Intian viidenneksi pisin joki. Sen pituus on 1300 kilometriä (810 mailia). Se on Etelä-Intian toiseksi pisin joki. Joki on Telanganan, Maharashtran, Karnatakan ja Andhra Pradeshin osavaltioiden tärkein kastelun lähde.

Tämän joen sivujoet ovat Bhima, Tungabhadra, Veena, Koyna, Panchganga, Munneru ja Musi.

Reitti ja valuma-alue

Krishna-joki saa alkunsa Länsi-Ghatin (Western Ghats) alueelta lähellä Mahabaleshwaria Maharashtrassa ja virtaa itään Deccanin ylätasangon poikki. Joki kulkee neljän osavaltion läpi — Maharashtra, Karnataka, Telangana ja Andhra Pradesh — ennen kuin se laskee Bay of Bengaliin Krishna-deltan kautta, lähellä Machilipatnamin aluetta. Joen valuma-alue on laaja, noin noin 259 000 km², ja se kerää vettä monista sivujokista ja monsuunikausien sateista.

Rakenteet ja käyttö

Krishna-jokea ja sen sivujokia hyödynnetään laajasti kasteluun, vesivoimaan ja vedenhankintaan. Joen varrella on useita suuria patoja ja tekoaltaita, jotka ovat tärkeitä vesivarannon hallinnassa ja sähköntuotannossa. Tunnetuimpia hankkeita ovat esimerkiksi:

• Nagarjuna Sagar — suuri pato ja tekoallas, jonka merkitys kastelulle ja energiantuotannolle on huomattava.
• Srisailam — pato ja voimalaitos, sijainniltaan tärkeä joen keskiosilla.
• Almatti — pato Karnatakan alueella, joka vaikuttaa vedenjakoon ja viljelyyn alueella.
• Lisäksi monet sivujoet, kuten Tungabhadra ja Koyna, tukevat alueellisia patoja ja voimalaitoksia.

Krishna-joki on elintärkeä erityisesti maataloudelle: jokialueen hedelmällinen maaperä tukee riisin, sokeriruo’on, puuvillan ja muiden viljelykasvien tuotantoa.

Kaupungit ja kulttuuri

Joen varrella sijaitsee useita historiallisesti ja kulttuurisesti merkittäviä paikkoja. Esimerkkejä:

• Vijayawada — suuri kaupunki, joka sijaitsee Krishna-joen rannalla ja on alueen tärkeä talous- ja kulttuurikeskus.
• Srisailam — pyhäpaikka ja suuri hindulainen pyhiinvaelluskohde joen varrella.
• Nagarjunakonda — arkeologinen ja buddhistinen kohde, joka liittyy laajemmin jokilaakson historiaan.

Ympäristö ja haasteet

Krishna-joki kohtaa useita ympäristö- ja hallinnollisia haasteita. Keskeisiä ongelmia ovat:

• Vesivarojen jakoon liittyvät jännitteet osavaltioiden välillä — jakelu- ja käyttökiistat ovat johtaneet oikeudellisiin ratkaisuihin ja väliaikaissopimuksiin (mm. Krishna Water Disputes -kiistat).
• Kauden mukainen vaihtelu: suuret sateet monsuunikaudella ja vähäisempi virtaus kuivuuskausina tekevät vedenhallinnasta haastavaa.
• Pilaantuminen ja kaupungistumisen aiheuttama kuormitus — erityisesti teollisuus- ja kaupunkijätteet heikentävät joen vedenlaatua.
• Padot ja säännöstely vähentävät kiintoainesuihkaa, mikä voi lisätä suolaveden tunkeutumista delta-alueilla ja vaikuttaa ekosysteemeihin.

Tiivistelmä

Krishna-joki on Etelä-Intian keskeinen vesiväylä: se tarjoaa kasteluvettä, sähköä ja elinkeinoja sadoille tuhansille viljelijöille ja kaupungeille. Samalla joen kestävä hoito vaatii tasapainottelua alueellisten tarpeiden, ympäristönsuojelun ja pitkän aikavälin vesivarojen hallinnan välillä.

Hae kirjaimella