Joki — vesivirta, uoma ja rannat: määritelmä ja synty

Joen osat

Joen alku

Joen alku lasketaan vain silloin, kun laava on lähde- tai latvavesimuodossa. Joen osaa, joka on lähellä lähdettä, kutsutaan "nuoreksi" joeksi. Nuori joki on usein V:n muotoisessa uomassa, ja se virtaa nopeasti alamäkeen kivien yli ja suurten kallioiden ympäri. Nuorissa joissa on usein paljon pieniä vesiputouksia ja koskia. Kun joet kulkevat alamäkeen, ne alkavat kuluttaa maata, jolloin ne vievät mukanaan pieniä paloja pehmeää kiveä ja maata.

• Joen lähde voi olla lähde, joka sijaitsee usein kukkulalla, vuorella, jäätiköllä tai muulla korkealla paikalla. Lähde on vettä, joka virtaa maan alta.
• Joen alkulähde voi olla järvi, johon kertyy paljon vettä pienistä puroista sateen tai lumen sattuessa.
• Joki voi alkaa vuoristosta, jossa on lunta. Sulava lumi valuu yhteen muodostaen pienen puron, joka virtaa alas vuorta pitkin. Kun lisää pieniä puroja virtaa, päävirta kasvaa, kunnes se muodostaa joen.
• Jotkut joet virtaavat kukkuloilla, joilla ei ole lunta, mutta joissa sataa paljon.
• Jotkin joet virtaavat vasta sen jälkeen, kun pääuoman lähellä on satanut.

Joen keskiosa

Joen keskiosaa kutsutaan kypsäksi joeksi. Kypsän joen uoma on U:n muotoinen. Se saattaa olla hyvin syvä ja virrata nopeasti. Se pyyhkäisee pienten kivien ja lohkareiden yli ja tekee suuria mutkia kukkuloiden ja vuorten ympäri. Se on paljon leveämpi kuin nuori joki, mutta ei yhtä leveä kuin vanha joki. Varttuneen joen ylittämiseen käytetään siltoja. Monet kaupungit ja taajamat on rakennettu kypsän joen rannoille. Monet maatilat, joilla pidetään eläimiä, kuten lypsylehmiä, hevosia ja lampaita, sijaitsevat varttuneiden jokien varrella, koska eläimet voivat juoda joesta joka päivä.

Joen viimeinen osa

Joki päättyy yleensä mereen, järveen tai suurempaan jokeen. Paikkaa, jossa joki laskee suurempaan vesistöön, kutsutaan joen suuksi.

Kun joki virtaa kohti suuta, jokea ympäröivä maaseutu muuttuu usein mäkisestä tasaiseksi. Kun joki virtaa tasaisen maan yli, se leventyy ja hidastuu. Leveää hidasta jokea kutsutaan "vanhaksi joeksi". Vanha joki tulvii usein yli maan sen jälkeen, kun sen latvoilla on satanut paljon. Vanha joki kasvattaa hitaasti rantojaan molemmin puolin; korkeita rantoja kutsutaan padoiksi. Vanha joki mutkittelee usein, ja joskus tulvan jälkeen se jättää jälkeensä järviä, joita kutsutaan härkäpuroiksi (ox-bows) tai vesistöiksi (billabongs). Vanhat joet ovat kaikkein käyttökelpoisimpia jokityyppejä viljelyn kannalta. Maissi, riisi, hedelmät, puuvilla, heinä, tupakka ja sokeri ovat joitakin viljelykasveja, joita viljellään vanhojen jokien lähellä.

Suun muoto riippuu sen virtaavan meren olosuhteista. Jos joen ja meren yhtymäkohdassa on voimakas vuorovesi, joki muodostaa suiston. Jokisuisto on leveä, suppilomainen jokisuu. Joen makea vesi sekoittuu hitaasti suolaisen veden kanssa, jolloin siitä tulee murtovettä eli hieman suolaista vettä. Suistoissa elää monenlaisia kaloja, simpukoita, nilviäisiä ja muita hylkeitä. Monet maailman suurimmista kaupungeista ja satamista sijaitsevat suistoalueilla.

Siellä, missä joki virtaa mereen, se virtaa joskus hyvin hitaasti hiekkaisen tai mutaisen maan halki, jolloin se muodostaa paljon pieniä saaria virratessaan. Joen päävirta hajoaa moniin osiin, jotka leviävät kolmion muotoon kreikkalaisen delta-kirjaimen tavoin. Kun näin tapahtuu, sitä kutsutaan joen suistoksi. Deltat ovat usein paikkoja, jotka eivät sovellu kaupungeille tai maatiloille, mutta ovat erittäin hyviä lintujen ja muiden villieläinten sekä kalastuksen kannalta. Deltoista tehdään usein villieläinten suojelualueita. Kaikilla joilla ei ole deltoja. Niilillä, Amazonilla, Mekongilla, Mississippillä ja Tonavalla on kuuluisia suistoja.

Maanalaiset joet

Jotkut joet virtaavat maan alla luolien läpi. Maanalaisia jokia muodostuu paikoissa, joissa yläpuolella olevissa kallioissa on paljon halkeamia, jolloin sateisella säällä vesi valuu alas ja kerääntyy pieniin maanalaisiin puroihin. Joskus maanalainen vesi tippuu tai pulppuaa ulos maasta muodostaen pienen vesilähteen. Toisissa paikoissa, joissa on luolia, pienet maanalaiset purot juoksevat yhteen ja muodostavat joen. Joki voi joskus virrata syvien ja leveiden maanalaisten luolien läpi. Monet maanalaiset joet virtaavat rauhallisesti, mutta jotkin maanalaiset joet virtaavat nopeasti ja niissä on koskia, erityisesti rankkasateiden jälkeen. Monet maanalaiset joet virtaavat ulos luolan suuaukon kautta tavalliseksi joeksi.

Jokien käyttäminen

Jokien vesi on "makeaa vettä", joka on peräisin sateesta, lumesta ja maanalaisista puroista. Ihmiset voivat yleensä juoda sitä turvallisesti, ellei se ole liian likainen mudan tai ihmisen aiheuttaman saastumisen vuoksi. Ihmiset ja eläimet tarvitsevat makeaa vettä juodakseen, joten ne asuvat usein joen rannalla.

• Joet antavat vettä juomiseen, uimiseen ja vaatteiden pesuun.
• Joet antavat vettä karjan ja muiden eläinten juotavaksi ja ihmisten kasvatettavaksi.
• Joet tuottavat ihmisille hyödyllisiä tuotteita, kuten kalaa ruoaksi, savea tiiliä varten ja ruovikoita talojen kattojen valmistukseen.
• Jokia voidaan käyttää ihmisten, sadon ja muiden tavaroiden kuljettamiseen veneillä.
• Jokien avulla voidaan tuottaa voimaa koneiden, kuten vesimyllyjen, pyörittämiseen.
• Joet tuottavat vettä tehtaille, jotka valmistavat kangasta, terästä ja monia muita tuotteita.
• Joissa on toisinaan patoja, jotka pidättävät vettä ihmisten juotavaksi tai sähkön tuottamiseksi.
• Jokia voidaan käyttää vapaa-ajanviettoon ja urheiluun, kuten uintiin, veneilyyn, kalastukseen ja vain jokirannassa kävelyyn.
• Joet ovat usein kauniita maisemia. Monet taidemaalarit, tarinankertojat ja runoilijat ovat maalanneet tai kirjoittaneet joista.
• Joet muutetaan joskus kanaviksi.

Vettä elämiseen

Vesi teollisuudelle

Vesi huvin vuoksi

Joet taiteessa, kirjallisuudessa ja musiikissa

• Mark Twain, Tom Sawyerin seikkailut, (romaani).
• Kenneth Grahame, The Wind in the Willows, (romaani).

Jokien valokuvaus

Tärkeät joet

• Etelä-Amerikassa sijaitseva Amazon-joki on hyvin laaja trooppinen joki, joka virtaa Amazonin viidakon läpi ja laskee Atlantin valtamereen suuren suiston kautta. Siinä elää monia kalalajeja. Se on maailman suurin joki.
• Niilin joki Afrikassa. Tuhansien vuosien ajan tämä joki on tarjonnut Egyptin asukkaille vettä, joka on auttanut heitä kasvattamaan ruokansa. Egyptin ja Afrikan suurin kaupunki Kairo on rakennettu lähelle Niilin suistoa Välimeren rannalla. Se on maailman pisin joki.
• Mississippijoki Yhdysvalloissa. Mississippin varrella viljellään monia viljelykasveja. Sitä käytettiin myös kuljetukseen. Mississippi virtaa Minnesotan, Wisconsinin, Iowan, Illinoisin, Missourin, Kentuckyn, Tennesseen, Arkansasin, Mississippin ja Louisianan osavaltioiden läpi.
• Jangtse-joki, erittäin suuri joki Kiinassa, maailman kolmanneksi pisin ja Aasian pisin joki.
• Rein-joki
• Tigris- ja Eufrat-joet
• Ganges-joki
• Mekong-joki
• Tonava
• Volgajoki
• St. Lawrence-joki
• Murray-joki Australiassa, pituus 1609 mailia.
• Kongo-joki
• Niger-joki
• Thames-joki
• Tiber-joki

Jokiterminologia

• Meander on joen mutka tai mutka.
• Joen suulla joki laskee mereen, valtamereen tai järveen.
• Kaarijärvi sijaitsee joen varrella ja on kaareva kuin "meander".
• Punottu joki on yleensä hitaasti virtaava joki, joka jakautuu ja yhtyy toisiinsa toistuvasti.

Muut jokityypit

• Vedenalainen joki on vesivirta, joka virtaa meren pinnan alla. Yksi niistä, nimeltään Cromwellin virta, löydettiin vuonna 1952. ("Sub marine" tulee latinasta ja tarkoittaa "meren alla").
• Maanalainen joki on joki, joka virtaa maan pinnan alla. Yksi niistä löydettiin elokuussa 1958 Niilin alta. (Termi "sub terranean" tulee myös latinasta ja tarkoittaa "maan alla").

Aiheeseen liittyvät sivut

• Vesi
• Valley
• Järvi
• Tulva
• Kuivuus
• Eroosio