Sinisääntö eli sinilaki on matematiikan lause, joka antaa yhteyden kolmion sivujen ja vastaavien kulmien sini-funktioiden välillä. Jos sinulla on kuvan kaltainen kolmio, alla olevat yhtälöt pätevät ja niitä käytetään laajasti kolmiomittauksessa.
a sin A = b sin B = c sin C = D {\displaystyle {\frac {a}{\sin A}}\,=\,{\frac {b}{\sin B}}\,=\,{\frac {c}{\sin C}}\,=\,D\! }
Tämä on toinen versio, joka on myös totta.
sin A a = sin B b = sin C c {\displaystyle {\frac {\sin A}{a}}\,=\,{\frac {\sin B}{b}}\,=\,{\frac {\sin C}{c}}\! }
D on yhtä suuri kuin kolmion kehän halkaisija.
Määritelmä ja peruskäyttö
Sinilaki voidaan kirjoittaa muotoon
- a / sin A = b / sin B = c / sin C = 2R,
missä R on kolmion ympäri piirretyn kehän (ympyrän) säde ja D = 2R on kehän halkaisija. Tästä seuraa myös vastaava muoto sin A / a = sin B / b = sin C / c, joka on yhtälön käänteinen muoto.
Sinilakia käytetään erityisesti, kun tunnetaan joko
- kaksi kulmaa ja yksi sivu (ASA tai AAS) — silloin kaikki sivut ja kulmat voidaan laskea helposti, tai
- kaksi sivua ja kulma, jota ne eivät rajoita (SSA) — tästä syntyy niin kutsuttu moniselitteinen tapaus, ks. alla.
Perustelu (lyhyt johtaminen)
Yksi tavallinen johtotapa perustuu kolmion ympäri piirrettyyn ympyrään. Jos R on ympyrän säde, kulman A etäisyys kehältä antaa kaavan a = 2R sin A, koska korkeus tai jännevastine yhdistää jänteen pituuden ja kulman sinin. Jakamalla puolittain saadaan a / sin A = 2R, ja vastaavasti muille sivuille — näin syntyy sinilaki.
Moniselitteinen tapaus (SSA)
Kun tiedetään kaksi sivua ja kulma, jota ne eivät rajoita (esim. tunnetaan a, b ja A), sinilakia käytetään muodossa
- sin B = b sin A / a.
Tässä ovat mahdollisuudet:
- jos b sin A / a > 1 — ei mahdollista (ei ratkaisua),
- jos b sin A / a = 1 — yksi ratkaisu, jolloin kulma B on 90° (tai suora tapaus),
- jos 0 < b sin A / a < 1 — kaksi mahdollista ratkaisua: B ja 180° − B (kuten usein käy, kun toinen mahdollinen kulma on terävä ja toinen suurempi),
- jos b sin A / a = 0 — kulma B = 0° (degeneroitunut tapaus).
Kun saatavilla on kaksi mahdollista arvoa kulmalle B, on tärkeää käyttää lisätietoa (esim. kolmannen kulman suuruus tai geometrisia rajoituksia), jotta valitaan oikea ratkaisu, jossa kulmien summa on 180° ja sivujen suuntaus vastaa kolmiota.
Numeriset huomautukset ja käytännön vinkkejä
- Kun lasket kulmia funktiolla arcsin (asin), täytyy huomioida moniarvoisuus: asin palauttaa yleensä arvon −90°…90°, joten toinen mahdollinen kulma on 180° − asin(arvo). Tarkista kulmien summa ja geometrinen järkevyys.
- Älä luota pelkästään sinilakiin, jos tilanne on lähellä degeneraatiota: jos joku kulma on hyvin lähellä 0° tai 180°, sinin arvo on lähellä nollaa ja pienet mittausvirheet voivat aiheuttaa suuria suhteellisia virheitä. Tällöin kosinusten laki voi olla numeerisesti vakaampi vaihtoehto kulmien tai sivujen laskemiseen.
- Usein käytännön laskuissa kannattaa verrata sekä sinilain että kosinusten lain antamia arvoja ja käyttää numerisesti vakaampia kaavoja (esim. laskea ensin suurempi kulma tai käyttää atan2-tyyppisiä funktioita kulmien määrittämiseen).
Esimerkkejä laskuista
- Jos tunnet sivun a ja kulman A sekä haluat sivun b: b = a * (sin B / sin A) — mutta tarvitset ensin kulman B (esimerkiksi jos tunnet myös kulman B suoraan tai saat sen muulla keinolla).
- Jos tunnet a, A ja b (SSA), laske ensin sin B = b sin A / a ja tutkimalla arvoa päätä, onko B = arcsin(...) tai B = 180° − arcsin(...).
Yhteenveto
Sinilaki on keskeinen työkalu kolmiomittauksessa, joka yhdistää sivujen pituudet ja kulmien sinit. Se on tehokas varsinkin ASA- ja AAS-tilanteissa ja antaa (oikein tulkittuna) ratkaisut SSA-tilanteissa, joissa voi esiintyä moniselitteisyyttä. Käytä tarkkuutta, kun sinin arvo on hyvin pieni tai tilanteessa, jossa arcsin voi johtaa kahteen geometrisesti erilaiseen ratkaisuun; tarvittaessa hyödynnä kosinusten lakia tai muita numeerisesti vakaampia menetelmiä lisävarmistuksena.
Sinilaki on yksi kahdesta trigonometrisesta yhtälöstä, joita käytetään pituuksien ja kulmien määrittämiseen skalenikolmioissa. Toinen on kosinusten laki.

