Armeijamuurahaiset: legioonakäyttäytyminen, elintavat ja lajit

Tutustu armeijamuurahaisten legioonakäyttäytymiseen, liikkuviin elintapoihin ja lajeihin — hurjat ryöstöretket, taktiikat ja evoluutio selitettynä helposti.

Armeijamuurahainen (tai legioonamuurahainen tai "Marabunta") tarkoittaa yli 200 muurahaislajia. Niitä kutsutaan armeijamuurahaisiksi, koska ne etsivät ruokaa aggressiivisin saalistajaryhminä, joita kutsutaan "ryöstöretkiksi" ja joissa monet muurahaiset etsivät ruokaa samaan aikaan samasta paikasta hyökkäämällä muiden eläinten kimppuun joukoittain.

Useimmilla muurahaislajeilla on koti, jossa ne asuvat pysyvästi. Armeijamuurahaiset eivät tee niin: ne liikkuvat jatkuvasti ja muodostavat vain väliaikaisia pesämuodostelmia. Kaikki armeijamuurahaislajit kuuluvat muurahaisheimoon Formicidae, mutta samanlaista legioonakäyttäytymistä on kehittäneet itsenäisesti useat eri suku- ja lajiryhmät. Tätä ilmiötä kutsutaan "legioonakäyttäytymiseksi" ja se on esimerkki konvergentista evoluutiosta — eri linjat ovat kehittäneet saman elintavan erillään toisistaan.

Ominaisuudet ja käyttäytyminen

• Nomadinen elämäntapa: Armeijamuurahaiset vuorottelevat yleensä nomadisen (liikkuvan) ja stationaarisen (vakaamman) vaiheen välillä. Nomadisessa vaiheessa kolonai liikkuu päivittäin ruokaa etsien; stationaarisessa vaiheessa ne pysähtyvät pidemmäksi aikaa, munat kuoriutuvat ja kasvava pesue tarvitsee suojaa.
• Väliaikaiset pesät (bivouac): Joillakin lajeilla pesä muodostuu muurahaisten ruumiista ja kehon osista, jolloin syntyy niin sanottu bivouac eli väliaikainen pesä.
• Muuntuneet kastit: Armeijamuurahaisyhteisöissä on usein selkeä työnjako: pienemmät työntekijät hoitavat poikasia ja huolehtivat pesästä, suuremmat sotilaat ja työntekijät osallistuvat saalistukseen ja puolustamiseen.
• Väkevät saalistusryhmät: Ryöstöretkissä voi olla satoja tai tuhansia yksilöitä, jotka liikkuvat ennalta määrättyjä reittejä pitkin ja hyökkäävät saaliin kimppuun erittäin tehokkaasti.

Ruokavalio ja saalistus

Armeijamuurahaiset ovat petoja: ne syövät pääasiassa muita selkärangattomia (hyönteisiä, hämähäkkieläimiä) ja joskus pieniä selkärankaisia eläimiä. Ryöstöretkien aikana ne voivat tyhjentää paikallisen eläinyhteisön nopeasti ja viedä ruokaa takaisin pesueelle. Saalistus tapahtuu järjestelmällisesti — muurahaiset voivat hajauttaa ketjuiksi tai muodostaa tiheitä parvetta muistuttavia virtauksia, joiden kautta saalis kuljetetaan pois.

Lajit ja levinneisyys

Armeijamuurahaisia löytyy trooppisista ja subtrooppisista alueista ympäri maailmaa. Tunnettuja sukuja ovat esimerkiksi Eciton ja Neivamyrmex (Uusi maailma) sekä Dorylus ja Aenictus (Vanha maailma). Vaikka kaikki kuuluvat heimoon Formicidae, legioonakäyttäytyminen on kehittynyt erikseen useissa linjoissa — katso myös käyttäytymisen ja konvergentin evoluution merkitys.

Lisääntyminen ja kuningatar

Useimmissa armeijamuurahaisyhteisöissä on yksi tai muutama suuri, voimakkaasti kehittynyt kuningatar (fyso­geena kuningatar), joka voi panna suuria määriä munia. Kuningattaret ovat usein lentokyvyttömiä, jolloin sukupolvenvaihto ja laajentuminen tapahtuvat muun muassa nuorten kuningattarten eriytymisen tai kolonien hajaantumisen kautta riippuen lajista.

Eko­lo­gi­nen rooli ja suhde ihmiseen

• Armeijamuurahaiset vaikuttavat merkittävästi ekosysteemeihin, koska ne voivat säädellä saalispopulaatioita ja siivota kuolleita eläimiä.
• Ihmisille ne eivät ole tavallisesti suoranaisesti vaarallisia, mutta suuret tunkeutuvat ryhmät voivat aiheuttaa haittaa maatiloille tai lemmikeille. Lisäksi joidenkin lajit voivat puolustautua pistäen tai puremalla kivuliaasti.
• Ekoturismissa ja luonnontutkimuksessa armeijamuurahaiset herättävät kiinnostusta niiden ainutlaatuisen käyttäytymisen takia.

Tunnistaminen ja turvallisuus

Armeijamuurahaiset tunnistaa usein massiivisista kulkueista, nopeasta liikkeestä ja siitä, että ne eivät paljoa pysy paikallaan. Jos kohtaat ryöstöretken, on parasta pitää etäisyyttä ja suojata lemmikit ja pienet eläimet. Älä yritä häiritä valtavaa ryhmää, sillä niistä voi olla haittaa, jos ne kokevat uhan.

Yhteenvetona: armeijamuurahaiset ovat erikoistuneita, usein nomadisia saalistajayhteisöjä, joiden elintavat eroavat monista muista muurahaisista. Ne tarjoavat mielenkiintoisen esimerkin sopeutumisesta ja konvergentista evoluutiosta eri muurahaislinjoissa.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuinka monta muurahaislajia pidetään armeijamuurahaisina?

K: Miksi niitä kutsutaan armeijan muurahaisiksi?

K: Rakentavatko armeijamuurahaiset pysyviä pesiä kuten useimmat muurahaiset?

K: Mihin perheeseen kaikki armeijamuurahaislajit kuuluvat?

K: Mikä on nimi käyttäytymiselle, jossa monet muurahaiset hyökkäävät kollektiivisesti muiden eläinten kimppuun?

K: Mitä on "legioonakäyttäytyminen"?

K: Mitä on konvergentti evoluutio?

Hae kirjaimella