Mendelejevin ennustetut alkuaineet
Vuonna 1869 professori Dmitri Mendelejev loi ensimmäisen kemiallisten alkuaineiden jaksollisen järjestelmän. Hän järjesteli alkuaineet kevyimmästä raskaimpaan. Kun hän ehdotti jaksollista järjestelmäänsä, hän jätti joidenkin alkuaineiden väliin tyhjiä kohtia. Hän sanoi, että tyhjät kohdat olivat löytämättömiä alkuaineita varten. Mendelejev oli myös ennustanut näiden löytämättömien alkuaineiden ominaisuudet.
Löytämättömien alkuaineiden nimeäminen
Mendelejev antoi löytymättömille alkuaineille väliaikaiset nimet. Hän käytti etuliitteitä eka-, dvi- ja tri- ja yhdisti ne kaikkiin tunnettuihin alkuaineisiin, jotka kuuluivat samaan ryhmään kuin löytämätön alkuaine. Eka-, dvi- ja tri- ovat sanskritin kielessä numerot 1, 2 ja 3. Etuliitteen käyttö riippuu siitä, kuinka kaukana tunnettu alkuaine on tuntemattomasta alkuaineesta. Esimerkiksi germaniumia kutsuttiin eka-siliconiksi, koska pii sijaitsee yhden rivin germaniumin yläpuolella, ja reniumia kutsuttiin dvi-mangaaniksi, koska mangaani sijaitsee kaksi riviä reniumin yläpuolella. Näiden alkuaineiden nimet muutettiin niiden löytämisen jälkeen.
Myös muut tutkijat käyttävät eka- etuliitettä. Eka- käytetään myös sellaisten alkuaineiden nimissä, joita Mendelejev ei ennustanut. Ennen kuin fransium löydettiin, sitä kutsuttiin eka-keesiumiksi, ja ennen kuin astatiini löydettiin, sitä kutsuttiin eka-jodiksi. Eka--etuliitettä käytetään myös transuraanisten alkuaineiden (uraanin jälkeisten alkuaineiden) nimissä. Esimerkiksi ununoctiumia kutsutaan myös eka-radoniksi ja untrienniumia (alkuaine numero 139) kutsutaan myös eka-actiniumiksi. Nykyään IUPAC käyttää systemaattista alkuaineen nimeä antaakseen uusille alkuaineille väliaikaisen nimen. Tämä uusi tapa nimetä alkuaineita riippuu alkuaineen atomiluvusta. Se ei riipu alkuaineen sijainnista jaksollisessa järjestelmässä.
