Meteoriparvi – määritelmä, syyt ja esimerkit (Perseidit, Leonidit)

Meteoriparvi on tapahtuma, jossa monet meteorit näyttävät tulevan yhdestä yötaivaan pisteestä. Nämä meteorit johtuvat meteoriiteista, jotka saapuvat Maan ilmakehään erittäin suurella nopeudella samansuuntaisia ratoja pitkin. Useimmat meteorit ovat hiekanjyvää pienempiä, joten lähes kaikki niistä palavat eivätkä koskaan osu Maan pinnalle. Meteoreiksi kutsutaan ilmakehässä hehkuvia valojuovia; jos joku kappaleista selviytyy ilmakehästä ja osuu maahan, sitä kutsutaan meteoriitiksi.

Miten meteoriparvet syntyvät

Meteoriittisade on seurausta Maan kaltaisen planeetan ja komeetan roskavirtojen välisestä vuorovaikutuksesta. Komeetat ovat likaisia lumipalloja, jotka koostuvat jään sisään upotetusta kivestä ja kiertävät Aurinkoa. Aina kun komeetta kiertää Auringon ohi radallaan, osa sen jäästä höyrystyy ja meteoriitteja irtoaa. Meteoriitit leviävät komeetan koko kiertoradalle muodostaen meteoroidivirran, joka tunnetaan myös nimellä "pölypolku".

Suurin osa lyhytaikaisista meteoriparvista on seurausta harvinaisista hajoamisista, kun suuret kappaleet irtoavat enimmäkseen lepotilassa olevasta komeetasta. Esimerkkejä ovat Quadrantidit ja Geminidit. Ne ovat peräisin asteroidin kaltaisten kohteiden, 2003 EH1:n ja 3200 Phaethonin, hajoamisesta noin 500 ja 1000 vuotta sitten. Sirpaleilla on taipumus hajota nopeasti pölyksi, hiekaksi ja pikkukiviksi, ja ne leviävät komeetan kiertoradalla muodostaen tiheän meteoroidivirran, joka myöhemmin siirtyy Maan radalle.

Meteorien ominaisuuksia ja huomionarvoisia seikkoja

Meteoroidien koot vaihtelevat pölyhiukkasista kivenmuruihin. Tyypilliset taivaalla näkyvät kiekot ovat senttikokoisia tai pienempiä, mutta niiden nopeudet ovat suuria: tyypillisesti noin 11–72 km/s riippuen kohtauskulmasta ja alkuperäisestä radasta. Meteorit syttyvät palamaan yleensä noin 75–100 kilometrin korkeudella, ja osa erityisen suurista kappaleista voi jättää ilmakehään pitkäkestoisia hehkuvia jälkiä eli "persistent trains". Värisävyjä voi aiheuttaa erilaiset alkuaineet; esimerkiksi natrium antaa keltaisen, rauta kelta-oranssin ja magnesium sinivihreän vivahteen.

Kun meteoriparvi näkyy tietystä pisteestä taivaalla, kyseinen kohta on niin kutsuttu radiant. Vaikka meteorit näyttävät säteilevän yhdestä pisteestä, ne liikkuvat käytännössä samansuuntaisilla radoilla — perspektiivin vuoksi ne näyttävät säteilevän yhdestä suunnasta.

Perseidit

Näkyvin meteoriparvi on useimmiten Perseidit, joiden huippu on joka vuosi 12. elokuuta ja joissa näkyy yli yksi meteori minuutissa hyvissä olosuhteissa. Perseideillä on pitkä historia ja ne ovat peräisin komeetta 109P/Swift–Tuttle pölyistä. Perseidit ovat suosittu vuodenajan tähdenlento, koska niiden huippu osuu usein yöpymiseen sopivalle ajankohdalle ja ne tuottavat runsaasti kirkkaampia meteoreja, myös tulipalloja.

Leonidit ja meteorimyrskyt

Leonidien meteoriparvi on suurimmillaan vuosittain noin 17. marraskuuta. Leonidit ovat peräisin komeetasta 55P/Tempel–Tuttle. Noin 33 vuoden välein Leonidien meteoriparvi tuottaa suuren meteorimyrskyn, jonka huippu voi olla tuhansia meteoreja tunnissa, koska Maa kohtaa tuolloin tiheitä pölyjuovia, jotka komeetta on äskettäin jättänyt radalleen. Leonidien myrskyt synnyttivät termin "meteoriparvi", kun marraskuun 1833 myrskyn aikana huomattiin ensimmäisen kerran, että meteorit säteilevät Gamma Leonis -tähden läheltä. Viimeiset Leonidimyrskyt olivat vuosina 1999, 2001 (kaksi) ja 2002 (kaksi). Sitä ennen oli myrskyjä vuosina 1767, 1799, 1833, 1866, 1867 ja 1966. Kun Leonidien tähdenlento ei ole myrskyinen, se on usein vähemmän aktiivinen kuin Perseidien tähdenlento.

Arviointi ja ennustaminen

Meteoriparvien aktiivisuutta mitataan usein käyttäen zenitaalista tuntikohtaista määrää (ZHR), joka ilmoittaa, kuinka monta meteoria tunnissa näkyisi täydellisissä olosuhteissa (täysi taivas pimeänä, radiant zenitissä). Aktiivisuus riippuu pölyvirran tiheydestä, Maan ja pölyjuovan radan leikkauksesta sekä häiriötekijöistä kuten Jupiterin vetovoimasta ja muiden planeettojen resonansseista, jotka voivat tiivistää tai hajaannuttaa pölyä ajan kuluessa. NASA:lla on hyödyllinen työkalu, jonka avulla voit laskea, kuinka monta meteoria tunnissa näkyy havaintopaikaltasi.

Havaintovinkkejä

Valitse mahdollisimman pimeä taivas kaukana kaupunkivaloista.
Anna silmiesi sopeutua pimeään vähintään 20–30 minuuttia.
Katseluun riittää leveä näkökenttä — usein makuuasento tai tuoli, josta näkee suuren alueen taivasta, on paras.
Älä keskity pelkästään radiantiin; kirkkaimmat meteorit voivat näkyä millä tahansa taivaanalueella.
Tarkista sääennuste ja kuun vaihe — kirkas kuu voi heikentää havaittavuutta merkittävästi.

Mitä odottaa ja mitä ei

Meteoriparven aktiivisuus voi vaihdella vuosittain. Joissain vuosissa voi esiintyä odottamattomia outburst-tapahtumia (tilapäisiä aktiivisuuden nousuja), jotka johtuvat tiheiden pölyjuovien kohtaamisesta. Toisaalta odotettu myrsky voidaan myös missata, jos Maa ei kulje juovan tiheimmän osan läpi tai jos sää on huono. Useimmat meteorit ovat kuitenkin pieniä ja palavat ilmakehässä, joten maaliskuun suuruisten esineiden osumat maahan ovat harvinaisia.

Meteoriparvet tarjoavat helpon ja edullisen tavan tutustua taivaankappaleiden käyttäytymiseen ja Aurinkokunnan pienkappaleisiin — riittää kun osaat etsiä oikeaan aikaan oikeaan suuntaan ja suoda taivasrauhaa itsellesi.

Meteoriittisuihku kartalla. Koska meteorisateen hiukkaset kulkevat samansuuntaisia polkuja samalla nopeudella, ne näyttävät havaitsijan mielestä tulevan yhdestä ainoasta pisteestä taivaalla.

Kaksi Orionidien meteoria ja Linnunrata

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on meteoriputous?

A: Meteoriparvi on tapahtuma, jossa monet meteorit näyttävät tulevan yhdestä yötaivaan pisteestä. Nämä meteoriitit johtuvat meteoroidien saapumisesta Maan ilmakehään erittäin suurella nopeudella samansuuntaisia ratoja pitkin, ja useimmat niistä palavat ennen kuin ne saavuttavat Maan pinnan.

K: Mikä aiheuttaa meteoriparvekkeen?

V: Meteoriittisateet ovat seurausta Maan kaltaisen planeetan ja komeetan aiheuttamien roskavirtojen välisestä vuorovaikutuksesta. Kun komeetta kiertää Aurinkoa kiertoradallaan, osa sen jäästä höyrystyy ja vapauttaa meteoriitteja, jotka leviävät komeetan koko kiertoradalle muodostaen tiheän meteoroidivirran.

Kysymys: Mikä on näkyvin meteoriparvi useimpina vuosina?

V: Perseidit ovat tyypillisesti näkyvin meteoriparvi useimpina vuosina, ja niiden huippu on joka vuosi 12. elokuuta, jolloin niitä tulee yli yksi meteori minuutissa.

K: Mikä Leonidien meteoriparvessa on erityistä?

V: Leonidien meteoriparvi on suurimmillaan noin 17. marraskuuta joka vuosi, ja noin 33 vuoden välein se tuottaa suuren myrskyn, jossa on tuhansia meteoreja tunnissa. Tämä huomattiin ensimmäisen kerran vuoden 1833 myrskyn aikana, kun huomattiin, että kaikki meteorit näyttivät säteilevän Gamma Leonis -tähden läheltä.

Kysymys: Miten voin selvittää, kuinka monta meteoriaa minun sijainnistani näkyy?

V: NASA on luonut työkalun, jonka avulla voit laskea, kuinka monta meteoria tunnissa näkyy havaintopaikaltasi.