Meteoriparvi
Meteoriparvi on tapahtuma, jossa monet meteorit näyttävät tulevan yhdestä yötaivaan pisteestä. Nämä meteorit johtuvat meteoriiteista, jotka saapuvat Maan ilmakehään erittäin suurella nopeudella samansuuntaisia ratoja pitkin. Useimmat meteorit ovat hiekanjyvää pienempiä, joten lähes kaikki niistä palavat eivätkä koskaan osu Maan pinnalle.
Meteoriittisade on seurausta Maan kaltaisen planeetan ja komeetan roskavirtojen välisestä vuorovaikutuksesta. Komeetat ovat likaisia lumipalloja, jotka koostuvat jään sisään upotetusta kivestä ja kiertävät Aurinkoa. Aina kun komeetta kiertää Auringon ohi radallaan, osa sen jäästä höyrystyy ja meteoriitteja irtoaa. Meteoriitit leviävät komeetan koko kiertoradalle muodostaen meteoroidivirran, joka tunnetaan myös nimellä "pölypolku".
Suurin osa lyhytaikaisista meteoriparvista on seurausta harvinaisista hajoamisista, kun suuret kappaleet irtoavat enimmäkseen lepotilassa olevasta komeetasta. Esimerkkejä ovat Quadrantidit ja Geminidit. Ne ovat peräisin asteroidin kaltaisten kohteiden, 2003 EH1:n ja 3200 Phaethonin, hajoamisesta noin 500 ja 1000 vuotta sitten. Sirpaleilla on taipumus hajota nopeasti pölyksi, hiekaksi ja pikkukiviksi, ja ne leviävät komeetan kiertoradalla muodostaen tiheän meteoroidivirran, joka myöhemmin siirtyy Maan radalle.
Näkyvin meteoriparvi on useimmiten Perseidit, joiden huippu on joka vuosi 12. elokuuta ja joissa näkyy yli yksi meteori minuutissa. NASA:lla on hyödyllinen työkalu, jonka avulla voit laskea, kuinka monta meteoria tunnissa näkyy havaintopaikaltasi.
Leonidien meteoriparvi on suurimmillaan vuosittain noin 17. marraskuuta. Noin 33 vuoden välein Leonidien meteoriparvi tuottaa suuren meteorimyrskyn, jonka huippu on tuhansia meteoreja tunnissa. Leonidien myrskyt synnyttivät termin "meteoriparvi", kun marraskuun 1833 myrskyn aikana huomattiin ensimmäisen kerran, että meteorit säteilevät Gamma Leonis -tähden läheltä. Viimeiset Leonidimyrskyt olivat vuosina 1999, 2001 (kaksi) ja 2002 (kaksi). Sitä ennen oli myrskyjä vuosina 1767, 1799, 1833, 1866, 1867 ja 1966. Kun Leonidien tähdenlento ei ole myrskyinen, se on vähemmän aktiivinen kuin Perseidien tähdenlento.
Meteoriittisuihku kartalla. Koska meteorisateen hiukkaset kulkevat samansuuntaisia polkuja samalla nopeudella, ne näyttävät havaitsijan mielestä tulevan yhdestä ainoasta pisteestä taivaalla.
Kaksi Orionidien meteoria ja Linnunrata
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on meteoriputous?
A: Meteoriparvi on tapahtuma, jossa monet meteorit näyttävät tulevan yhdestä yötaivaan pisteestä. Nämä meteoriitit johtuvat meteoroidien saapumisesta Maan ilmakehään erittäin suurella nopeudella samansuuntaisia ratoja pitkin, ja useimmat niistä palavat ennen kuin ne saavuttavat Maan pinnan.
K: Mikä aiheuttaa meteoriparvekkeen?
V: Meteoriittisateet ovat seurausta Maan kaltaisen planeetan ja komeetan aiheuttamien roskavirtojen välisestä vuorovaikutuksesta. Kun komeetta kiertää Aurinkoa kiertoradallaan, osa sen jäästä höyrystyy ja vapauttaa meteoriitteja, jotka leviävät komeetan koko kiertoradalle muodostaen tiheän meteoroidivirran.
Kysymys: Mikä on näkyvin meteoriparvi useimpina vuosina?
V: Perseidit ovat tyypillisesti näkyvin meteoriparvi useimpina vuosina, ja niiden huippu on joka vuosi 12. elokuuta, jolloin niitä tulee yli yksi meteori minuutissa.
K: Mikä Leonidien meteoriparvessa on erityistä?
V: Leonidien meteoriparvi on suurimmillaan noin 17. marraskuuta joka vuosi, ja noin 33 vuoden välein se tuottaa suuren myrskyn, jossa on tuhansia meteoreja tunnissa. Tämä huomattiin ensimmäisen kerran vuoden 1833 myrskyn aikana, kun huomattiin, että kaikki meteorit näyttivät säteilevän Gamma Leonis -tähden läheltä.
Kysymys: Miten voin selvittää, kuinka monta meteoriaa minun sijainnistani näkyy?
V: NASA on luonut työkalun, jonka avulla voit laskea, kuinka monta meteoria tunnissa näkyy havaintopaikaltasi.
