Uusluddismi – teknologiaa vastustava liike, historia ja vaikutukset

Uusluddismi – teknologiaa vastustava liike: sen historialliset juuret, motiivit ja vaikutukset ympäristöön, työelämään ja yhteisöihin.

Uusluddismi tai uusi luddismi on nykyaikaista teknologiaa vastustavien ihmisten liike. Sana luddiitti voi olla loukkaava termi kuvaamaan henkilöä, joka pelkää teknologiaa.

Liike on saanut nimensä englantilaisten luddiittien mukaan, jotka toimivat vuosina 1811-1816. Luddiitit olivat tekstiilityöntekijöitä. He vastustivat uusia tekstiilikoneita. He uskoivat, että koneet syrjäyttäisivät työläiset ajan myötä. Vastatoimena luddiitit tuhosivat monia tekstiilikoneita.

Uusluddiitit ovat huolissaan teknologian vaikutuksesta ympäristöön, ihmisiin ja/tai yhteisöihin.

Uusluddiittiliikkeellä on yhteyksiä globalisaation vastaiseen liikkeeseen, anarko-primitivismiin ja radikaaliin ympäristöliikkeeseen.

Mitä uusluddismi tarkoittaa nykyaikana?

Uusluddismi ei ole yhtenäinen järjestö tai selkeästi määritelty ideologia, vaan pikemminkin kattotermi erilaisille liikkeille ja yksilöille, jotka kyseenalaistavat teknologian laajamittaisen käytön tai tiettyjen teknologioiden kehittämisen. Usein kyse on seuraavista periaatteista:

• Demokraattinen hallinta: vaade siitä, että teknologian kehityksestä ja käyttöönotosta tulee päättää laajemmin yhteiskunnallisen keskustelun ja demokraattisten prosessien kautta, ei vain markkinavoimien tai suurten yritysten ehdoilla.
• Haittojen huomioiminen: painotus teknologian sosiaalisten, eettisten ja ympäristöllisten haittojen tunnistamiseen ja rajoittamiseen.
• Kohtuullisuus ja tarkoituksenmukaisuus: kannatetaan ”sopivan” tai ”asianmukaisen” teknologian käyttöä sen sijaan, että kehitystä pidettäisiin itseisarvona.
• Elämänlaadun ja yhteisöjen suojeleminen: huoli työpaikkojen menetyksestä, eriarvoisuudesta, valvonnan lisääntymisestä sekä paikallisten yhteisöjen voimattomuudesta globaalien järjestelmien edessä.

Keskeiset huolenaiheet

• Automaation ja tekoälyn vaikutus työllisyyteen ja työn ehdottomuuteen.
• Ympäristörasitukset, kuten luonnonvarojen ylikulutus ja sähkö- ja elektroniikkajätteen kasvu.
• Valvonta, yksityisyyden menetys ja datatalouden vallan kasvu.
• Bioteknologian ja geenimuuntelun eettiset riskit sekä pitkäaikaisvaikutukset ekosysteemeihin.
• Teknologian epätasainen jakautuminen ja sen voimaannuttamat rakenteet, jotka voivat lujittaa sosiaalista eriarvoisuutta.

Taktikat ja toimintamuodot

Uusluddistit ja teknologiakriitikot toimivat monin eri tavoin. Taktikat vaihtelevat rauhanomaisesta kansalaisaktivismista suorempaan vastarintaan:

• Julkinen keskustelu, kirjoitukset ja kampanjointi poliittisten päätösten muuttamiseksi.
• Paikalliset aloitteet, esimerkiksi teknologialle vastustuskykyiset yhteisötilat tai lähipolitiikan keinot rajoittaa tiettyjä hankkeita.
• Lailliset keinot: oikeudelliset valitukset, sääntelyvaatimukset ja lobbaus tiukempaan valvontaan.
• Suora toiminta: mielenosoitukset, boikotit, joskus myös radikaalimmat kehotukset tai varoitukset — perinteisen historiankirjoituksen mukaan luddiittien koneiden tuhoaminen oli tällainen keino.
• Kokeilut vaihtoehtoisilla teknologioilla ja elämäntavoilla, kuten avoimen lähdekoodin ratkaisut, paikallistuotanto ja 'appropriate technology' -liikkeet.

Ero technofobiaan ja muuhun teknologiaskeptisyyteen

On tärkeää erottaa toisistaan pelkästään teknologiaa pelkäävä henkilö (teknofobi) ja uusi luddilainen, joka tekee arvion teknologiasta perustuen eettisiin, sosiaalisiin tai ympäristöllisiin perusteisiin. Uusluddismi pyrkii usein rakentavaan vaihtoehtoon eikä vain kehityksen tai tutkimuksen kieltämiseen.

Vaikutukset ja keskustelu

Uusluddismi on vaikuttanut julkiseen keskusteluun teknologian sääntelystä, työelämän muutoksista ja ympäristökysymyksistä. Se on saanut osan akateemisesta ja poliittisesta keskustelusta pohtimaan esimerkiksi seuraavia asioita:

• Tarve yhteiskunnalliselle keskustelulle ja sääntelylle uusien teknologioiden eettisistä rajoista.
• Työllisyyspolitiikan ja koulutuksen sopeuttaminen automaation vaikutuksiin.
• Ilmastonmuutoksen ja materiaalikriisien huomioiminen teknologisten ratkaisujen arvioinnissa.
• Kansalaisjärjestöjen ja kansanliikkeiden rooli teknologiapolitiikan muotoilussa.

Arvostelua

Uusluddismia on arvosteltu useista näkökulmista. Kritiikki voi kattaa seuraavat kohdat:

• Syytös kehityksen ja innovaation torppaamisesta, mikä voisi estää hyödyllisiä ratkaisuja esimerkiksi terveydenhuollossa tai uusiutuvassa energiassa.
• Yksinkertaistaminen: teknologian vaikutukset ovat monimutkaisia, ja mustavalkoinen vastustus ei aina ota huomioon mahdollisuuksia vähentää haittoja teknologian avulla.
• Populistinen leimaaminen: termi "luddiitti" saatetaan käyttää halventavasti estämään rakentavaa kritiikkiä.

Mihin suuntaan liike on menossa?

Nykyään monet teknologian kriitikot pyrkivät muotoilemaan selkeämpiä vaihtoehtoja ja käytännön ratkaisuja: korostetaan läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta, oikeudenmukaista jakautumista ja sitä, että teknologia palvelee ihmisiä eikä päinvastoin. Liike on fragmentoitunut mutta vaikutusvaltainen siinä mielessä, että se pitää esillä kysymyksiä, joita poliittinen päätöksenteko ja yritykset eivät aina automaattisesti ota huomioon.

Yhteenveto

Uusluddismi on laaja ja monimuotoinen ilmiö, joka yhdistää huolen teknologian sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristöllisistä vaikutuksista. Se ei välttämättä tarkoita kaiken teknologian torjumista, vaan usein pyrkimystä arvioida teknologiaa laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta ja edistää demokraattista ohjausta sekä vastuullisempia valintoja. Keskustelu uusluddismista haastaa ottamaan huomioon, kenelle teknologinen kehitys tuottaa hyötyjä ja kenelle haittoja — ja miten haittoja voitaisiin vähentää.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mitä on uusimpressionismi?

K: Miksi termi luddiitti on joidenkin mielestä loukkaava?

K: Keitä olivat luddiitit?

K: Mitä luddiitit vastustivat?

K: Mitä huolenaiheita uusluddiiteilla oli?

K: Mitkä liikkeet liittyvät uusluddismiin?

K: Mitä luddiitit tekivät vastauksena teknologiaa koskeviin huoliinsa?

Hae kirjaimella