Ihminen | Homo sapiens -lajin jäsen

Tärkeitä ominaisuuksia

Ihmisillä on pitkä kehityskausi syntymän jälkeen. Heidän elämänsä riippuu vähemmän vaistosta kuin muiden eläinten ja enemmän oppimisesta. Ihmiset syntyvät myös niin, että heidän aivonsa eivät ole yhtä kehittyneet kuin muiden nisäkkäiden. Tämän vuoksi lapsuus on poikkeuksellisen pitkä, ja siksi perhe-elämä on tärkeää. Jos ihmisten aivot olisivat kehittyneet paremmin syntyessään, niiden pää olisi suurempi, mikä vaikeuttaisi synnytystä. Synnytyksessä vauvan pään on kuljettava synnytyskanavan eli äidin lantion läpi kulkevan käytävän läpi.

Monet eläimet käyttävät merkkejä ja ääniä kommunikoidakseen keskenään. Mutta ihmisillä on kieli. Sen avulla he voivat ilmaista ajatuksiaan sanojen avulla. Ihmiset pystyvät luomaan abstrakteja ajatuksia ja välittämään niitä muille. Ihmisen kielellä voidaan ilmaista asioita, jotka eivät ole läsnä, tai puhua tapahtumista, jotka eivät ole tapahtumassa sillä hetkellä. Asiat voivat olla muualla, ja tapahtumat voivat myös olla tapahtunut toisessa paikassa tai toisessa ajassa.

Yhdelläkään tunnetulla eläimellä ei ole yhtä kehittynyttä viestintäjärjestelmää kuin ihmisen kielellä. Käyttämällä sanoja kommunikoidakseen keskenään ihmiset luovat monimutkaisia yhteisöjä lakeineen, perinteineen ja tapoineen. Ihmiset haluavat ymmärtää ympäröivää maailmaa. He yrittävät selittää asioita myyttien, tieteen ja filosofian avulla. Halu ymmärtää asioita on auttanut ihmisiä tekemään tärkeitä löytöjä.

Ihminen on ainoa nykyisin elävä laji, jonka tiedetään tekevän tulta, valmistavan ruokaa ja käyttävän vaatteita. Ihmiset käyttävät enemmän teknologiaa kuin mikään muu eläin maapallolla on koskaan käyttänyt. Ihmiset pitävät kauniista asioista ja haluavat tehdä taidetta, kirjallisuutta ja musiikkia. Ihmiset käyttävät koulutusta ja opetusta siirtääkseen taitoja, ideoita ja tapoja seuraaville sukupolville.

 

Origins

Ihmiset ovat osa eläinkuntaa. Ne ovat nisäkkäitä, mikä tarkoittaa, että ne synnyttävät poikasensa, ja naaraat ruokkivat vauvojaan rintamaidolla. Ihminen kuuluu kädellisten luokkaan. Apinat, kuten gorillat, orangit ja gibbonit, ovat myös kädellisiä.

Ihmisen lähimmät elävät sukulaiset ovat kaksi simpanssilajia: tavallinen simpanssi ja bonobo. Tutkijat ovat tutkineet ihmisten ja simpanssien geenejä ja vertailleet niiden DNA:ta. Tutkimukset osoittivat, että 95-99 prosenttia ihmisen ja simpanssin DNA:sta on samanlaista.

Biologit selittävät ihmisten ja muiden hominoidien samankaltaisuuden niiden polveutumisella yhteisestä esi-isästä. Vuonna 2001 Tšadista löydettiin hominidin kallo. Kallo on noin 7 miljoonaa vuotta vanha, ja se on luokiteltu nimellä Sahelanthropus tchadensis. Tämä kallo saattaa osoittaa, että ajankohta, jolloin ihminen alkoi kehittyä (kehittyä eri tavalla) muista kädellisistä, on 2 miljoonaa vuotta aikaisemmin kuin tutkijat olivat aiemmin luulleet.

Ihminen kuuluu hominiinien eli ihmisapinoiden eli ihmisapinoiden sisälle kuuluvaan homininae-alkuperheeseen (Homininae).

Kauan sitten maapallolla oli muitakin hominiinityyppejä. Ne olivat nykyihmisen kaltaisia, mutta eivät samanlaisia. Homo sapiens on ainoa hominiinityyppi, joka elää nykyään. Varhaisimpia tunnettuja Homo-suvun fossiileja on kutsuttu nimellä Homo habilis (kätevä ihminen). Ensimmäiset Homo habilisin fossiilit löydettiin Tansaniasta. Homo habilisin uskotaan eläneen noin 2,2-1,7 miljoonaa vuotta sitten. Toinen ihmislaji, jonka uskotaan olevan nykyihmisen esi-isä, on Homo erectus. Nykyään tunnetaan muitakin sukupuuttoon kuolleita Homo-lajeja. Monet niistä olivat todennäköisesti "serkkujamme", sillä ne kehittyivät eri tavalla kuin esi-isämme. Eri kasvi- ja eläinlajit siirtyivät Afrikasta Lähi-itään ja sieltä muualle. Varhaiset ihmiset ovat saattaneet siirtyä Afrikasta muualle maailmaan samalla tavalla.

Out of Africa

Ensimmäiset todella nykyaikaiset ihmiset näyttävät ilmestyneen 300 000-200 000 vuotta sitten Itä-Afrikkaan. Paleontologiassa 200 000 vuotta on "lyhyt" aika. Tutkijat puhuvat siis ihmisen "viimeaikaisesta yksittäisestä alkuperästä". Nämä varhaiset ihmiset muuttivat myöhemmin pois Afrikasta. Noin 90 000 vuotta sitten he olivat siirtyneet Euraasiaan. Tällä alueella neandertalilaiset, Homo neanderthalensis, olivat eläneet jo pitkään (ainakin 350 000 vuotta).

Noin 42-44 000 vuotta sitten Homo sapiens oli saapunut Länsi-Eurooppaan, myös Britanniaan. Euroopassa ja Länsi-Aasiassa Homo sapiens korvasi neandertalilaiset noin 35 000 vuotta sitten. Tämän tapahtuman yksityiskohtia ei tunneta.

Suunnilleen samaan aikaan Homo sapiens saapui Australiaan. Amerikkaan he saapuivat paljon myöhemmin, noin 15 000 vuotta sitten. Kaikki nämä aikaisemmat nykyihmisen ryhmät olivat metsästäjä-keräilijöitä.

 

 

Sivilisaatio

Ihmisen varhaishistoria jaetaan yleisesti kolmeen aikakauteen. Ajanjaksot on merkitty työkaluissa käytetyllä materiaalilla.

• Kivikausi
• Pronssikausi
• Rautakausi

Kivikausi jaetaan yleisesti paleoliittiseen, mesoliittiseen ja neoliittiseen kauteen.

Noin 10 tuhatta vuotta sitten useimmat ihmiset olivat metsästäjä-keräilijöitä. He eivät asuneet yhdessä paikassa, vaan muuttivat ympäriinsä vuodenaikojen vaihtuessa. Neoliittinen vallankumous sai alkunsa, kun alettiin viljellä viljelykasveja ruokaa varten, jota kutsutaan maanviljelykseksi. Jotkut ihmiset päättivät asua siirtokunnissa. Tämä johti myös metallityökalujen keksimiseen ja eläinten kouluttamiseen. Noin 6000 vuotta sitten alkoivat ensimmäiset kunnon sivilisaatiot esimerkiksi Egyptissä, Intiassa ja Syyriassa. Ihmiset muodostivat hallituksia ja armeijoita suojellakseen itseään. He kilpailivat asuinalueista ja resursseista ja joskus he taistelivat keskenään. Noin 4000 vuotta sitten jotkut valtiot valtasivat tai valloittivat toisia valtioita ja muodostivat valtakuntia. Esimerkkeinä mainittakoon muinainen Kreikka ja Rooman valtakunta.

Myös jotkut nykypäivän uskonnot, kuten juutalaisuus ja hindulaisuus, saivat alkunsa tänä aikana. Keskiajalla ja sen jälkeen ihmiskunta koki uuden teknologian ja keksintöjen räjähdysmäisen kasvun. Kirjapaino, auto, juna ja sähkö ovat kaikki esimerkkejä tällaisista keksinnöistä. Teknologian kehityksen seurauksena nykyihmiset elävät maailmassa, jossa kaikki ovat yhteydessä toisiinsa esimerkiksi puhelimen tai internetin välityksellä. Ihmiset hallitsevat ja muuttavat nykyään ympäristöään monin eri tavoin.

 
Stonehenge Englannissa rakennettiin noin 4500-4000 vuotta sitten. Tämä aika oli kivikauden neoliittisella kaudella.  

Elinympäristö, asutus ja väestö

Varhaisina aikoina ihmiset asettuivat yleensä lähelle vettä ja muita luonnonvaroja. Nykyaikana ihmiset voivat kuljettaa tavaroita jostain muualta, jos he tarvitsevat niitä. Asutuksen perustaminen lähelle luonnonvaroja ei siis ole enää niin tärkeää kuin ennen. Vuoden 1800 jälkeen ihmisten määrä eli väestö on kasvanut kuudella miljardilla. Suurin osa ihmisistä (61 %) asuu Aasiassa. Loput asuvat Amerikassa (14 %), Afrikassa (14 %), Euroopassa (11 %) ja Oseaniassa (0,5 %).

Useimmat ihmiset asuvat kaupungeissa. Tämän määrän odotetaan kasvavan. Vuonna 2005 Yhdistyneet Kansakunnat totesi, että kyseisen vuoden loppuun mennessä yli puolet maapallosta asuu kaupungeissa. Tämä on merkittävä muutos ihmisten asumismuodoissa: sata vuotta aiemmin, vuonna 1900, vain 14 prosenttia ihmisistä asui kaupungeissa, mutta vuonna 2000 47 prosenttia maailman väestöstä asui kaupungeissa. Kehittyneissä maissa, kuten Yhdysvalloissa, 80 prosenttia väestöstä asuu kaupungeissa.

Ihmisillä on suuri vaikutus maailmaan. Ihminen on ravintoketjun huipulla, eivätkä eläimet yleensä syö häntä. Tämän vuoksi ihmistä on kuvailtu superpetoeläimeksi. Teollisuuden ja muiden syiden vuoksi ihmisen sanotaan olevan suuri syy maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen.

 
Ihmiset voivat nyt muuttaa ympäristöään ongelmien ratkaisemiseksi. Hongkongin monet korkeat rakennukset ovat esimerkki siitä, että ihmiset ratkaisevat ongelman, joka johtuu liian suuresta ihmismäärästä samassa paikassa.  

Biologia

Fyysinen ulkonäkö

Ihmiskehon mitat vaihtelevat. Aikuisen miehen keskipituus on maailmanlaajuisesti noin 172 cm, ja aikuisen naisen keskipituus on maailmanlaajuisesti noin 158 cm. Aikuisen ihmisen keskipaino on naisilla 54-64 kg (119-141 lb) ja miehillä 70-83 kg (154-183 lb). Kehon painoon ja vartalotyyppiin vaikuttavat perimä ja ympäristö. Se vaihtelee suuresti yksilöiden välillä.

Ihmiskarvat kasvavat kainaloissa, sukupuolielimissä, jaloissa, käsivarsissa ja päälaella aikuisilla molemmilla sukupuolilla. Useimmilla aikuisilla miehillä karvoja kasvaa yleensä kasvoihin ja monilla aikuisilla miehillä rintaan ja selkään. Molempien sukupuolten ihmislapsilla pitkät hiukset kasvavat vain päälaella. Vaikka saattaa näyttää siltä, että ihmisillä on vähemmän karvoja kuin useimmilla kädellisillä, niillä ei todellisuudessa ole. Keskimääräisellä ihmisellä on enemmän karvatupia, joista hiukset kasvavat, kuin useimmilla simpansseilla. Ihmisen hiukset voivat olla mustat, ruskeat, punaiset tai vaaleat. Kun ihminen vanhenee, hiukset voivat muuttua harmaiksi tai valkoisiksi.

Ihmisen ihon värit vaihtelevat suuresti. Ne voivat olla hyvin vaaleanpunaisia aina tummanruskeaan asti. Trooppisilla alueilla asuvilla ihmisillä on syystä tumma iho. Ihon tumma pigmentti (melaniini) suojaa heitä auringonvalon ultraviolettisäteiltä. UV-säteiden aiheuttamat vauriot voivat aiheuttaa ja aiheuttavatkin joillakin ihmisillä ihosyöpää. Siksi luonnonvalinta suosii aurinkoisemmilla alueilla tummempaa ihonväriä. Auringon ruskettumisella ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, koska se on vain väliaikainen prosessi, joka ei periydy. Kylmemmissä ilmastoissa vaalean ihon etu on kaksinkertainen. Se säteilee vähemmän lämpöä ja imee enemmän auringonvaloa. Heikommassa auringonvalossa tummempi keho tuottaa vähemmän D-vitamiinia kuin vaaleampi keho. Vaaleamman ihon valinta johtuu näistä kahdesta syystä. Siksi luonnonvalinta suosii vaaleampaa ihonväriä vähemmän aurinkoisilla alueilla.

Ihmiset eivät ole yhtä vahvoja kuin muut samankokoiset kädelliset. Keskimääräinen naarasorangaani on vähintään kolme kertaa niin vahva kuin keskimääräinen ihminen.

Keskiverto mies tarvitsee 7-8 tuntia unta päivässä. Ihmiset, jotka nukkuvat vähemmän, eivät yleensä ole yhtä terveitä. Lapsi tarvitsee enemmän unta, keskimäärin 9-10 tuntia.

Elinkaari

Ihmisen elinkaari on joiltain osin samanlainen kuin useimmilla muilla nisäkkäillä. Joitakin eroja kuitenkin on. Poikaset kasvavat naaraspuolisen emon sisällä yhdeksän kuukauden ajan. Tämän jälkeen vauva työnnetään ulos naisen emättimestä, ja sen aivot ovat vasta puoliksi kehittyneet.

Toisin kuin useimmat muut nisäkkäät, ihmisen synnytys on jossain määrin vaarallinen. Vauvojen päät ovat suuria, eikä äidin lantion luut ole kovin leveät. Koska ihmiset kävelevät kahdella jalalla, niiden lonkat ovat melko kapeat. Tämä tarkoittaa, että synnytys voi olla vaikea. Harvoin äiti tai vauva voi kuolla synnytyksessä. Synnytykseen kuolevien äitien määrä on vähentynyt 2000-luvulla. Tämä johtuu paremmasta lääkityksestä ja hoidosta. Monissa köyhissä maissa synnytykseen kuolevien äitien määrä on suurempi. Joskus jopa 10 kertaa enemmän kuin rikkaammissa maissa.

Ihmisnaisen hedelmällinen kausi on piilossa, ja pariutuminen voi tapahtua milloin tahansa. Tämä on varsin epätavallista. Nisäkkäillä hedelmällinen aika on yleensä hyvin havaittavissa. Parittelu tapahtuu vain silloin, kun naaras ilmoittaa hedelmällisyydestään. Ajatelkaa esimerkiksi kissoja. Ihmisen kierto on epätavallinen, ja siihen uskotaan olevan syy. Ihmiset ryhmittyvät heimoihin, joissa on paljon ihmisiä. Heimoa auttaa, jos lapsen isää ei tiedetä varmasti. Ihmiset elävät yhdessä ja työskentelevät yhdessä paljon suuremmissa ryhmissä kuin simpanssit (lähimmät elävät sukulaisemme). Heillä on yhteinen etu heimoa kohtaan. Uskotaan, että ihmisen pariutumisjärjestelmä auttaa tässä.

Keskiverto ihmisvauva painaa syntyessään 3-4 kg ja on 50-60 cm pitkä. Köyhemmissä maissa vauvat ovat usein pienempiä ja saattavat siksi kuolla varhain.

Ihmisen elämässä on neljä vaihetta: lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus.

Elinajanodote on se, kuinka kauan sinun odotetaan elävän. Se riippuu monista asioista, kuten asuinpaikasta. Korkein elinajanodote on monacolaisilla, 89,52 vuotta. Alhaisin elinajanodote on Tšadin asukkailla, joilla se on vain 49,81 vuotta.

 
Ihmissikiö 7 viikon iässä  


Nais- ja miespuolisten ihmisten anatomia. Näistä malleista oli poistettu vartalokarvat ja kasvokarvat sekä leikattu pääkarvoja.  

Psykologia ja neurologia

Psykologia on tutkimus siitä, miten ihmismieli toimii. Ihmisen aivot ovat tärkein ohjaaja siinä, mitä ihminen tekee. Aivot tekevät kaiken liikkumisesta ja hengittämisestä ajatteluun. Ihmisen aivokuori on muihin nisäkkäisiin verrattuna valtava, ja se antaa meille ajattelukyvyn sekä kyvyn puhua ja ymmärtää kieltä.

Neurologia tutkii aivojen toimintaa ja psykologia sitä, miten ja miksi ihmiset ajattelevat ja tuntevat. Hormonijärjestelmä vaikuttaa myös moniin elämän osa-alueisiin, kuten kasvuun ja seksuaaliseen kehitykseen. Hormonijärjestelmää (erityisesti aivolisäkettä) ohjaavat osittain aivot.

Ihmisen käyttäytymistä on vaikea ymmärtää, joten joskus psykologit tutkivat eläimiä, koska ne ovat yksinkertaisempia ja helpommin tunnettavia. Psykologia on päällekkäinen monien muiden tieteiden, kuten lääketieteen, biologian, tietojenkäsittelytieteen ja kielitieteen kanssa.

 
Piirros ihmisaivojen osasta  

Kulttuuri

Kieli

Kieli on yksinkertaisimmillaan puhumista, lukemista ja kirjoittamista. Kielen tutkimusta kutsutaan kielitieteeksi. Ihmisillä on maapallon monimutkaisimmat kielet. Vaikka lähes kaikki eläimet kommunikoivat keskenään, ihmisen kieli on ainutlaatuinen. Sen tärkeimpiä piirteitä ovat syntaksin käyttö ja valtava oppimansa sanavarasto. Maailmassa puhutaan yli 7300 kieltä. Maailman puhutuin äidinkieli on mandariinikiina, ja puhutuin kieli on englanti. Tähän sisältyvät myös englantia toisena kielenä puhuvat.

Taide, musiikki ja kirjallisuus

Taidetta on ollut olemassa lähes yhtä kauan kuin ihmisiä. Ihmiset ovat tehneet joitakin taiteenlajeja tuhansia vuosia, kuten oikealla oleva kuva osoittaa. Taide esittää maalauksen, veistoksen tai valokuvan muodossa sitä, miltä jostakin tuntuu.

Myös musiikkia on ollut olemassa tuhansia vuosia. Musiikkia voi tehdä pelkällä äänellä, mutta useimmiten ihmiset käyttävät soittimia. Musiikkia voidaan tehdä käyttämällä yksinkertaisia soittimia, kuten rumpuja, aina sähkökitaroihin, koskettimiin ja viuluihin asti. Musiikki voi olla äänekästä, nopeaa, hiljaista, hidasta tai monia eri tyylejä. Musiikki edustaa sitä, miltä musiikin soittajista tuntuu.

Kirjallisuus on kaikkea, mikä on tehty tai kirjoitettu kieltä käyttäen. Siihen kuuluvat kirjat, runot, legendat, myytit ja sadut. Kirjallisuus on tärkeää, sillä ilman sitä ei olisi olemassa monia nykyään käyttämiämme asioita, kuten Wikipediaa.

Rotu ja etnisyys

Ihmiset luokittelevat itsensä usein rodun tai etnisen alkuperän mukaan. Nykyaikaiset biologit tietävät, että ihmisen geenisekvenssit ovat hyvin samankaltaisia moniin muihin eläimiin verrattuna. Tämä johtuu siitä, että nykyihmiset ovat "äskettäin syntyneitä". Tämä on yksi syy siihen, miksi on olemassa vain yksi ihmisrotu.

Etnisiä ryhmiä yhdistävät usein kielelliset, kulttuuriset, esi-isien ja kansalliset tai alueelliset siteet. Rotu ja etnisyys voivat johtaa erilaiseen yhteiskunnalliseen kohteluun, jota kutsutaan rasismiksi.

Uskonto ja hengellisyys

Uskonto on uskomus korkeampaan olentoon, henkeen tai mihin tahansa aatejärjestelmään, johon joukko ihmisiä uskoo. Usko uskomukseen on uskomusta ilman todisteita siitä, että se on totta. Usko voi yhdistää ihmisiä, koska he kaikki uskovat samaan asiaan. Uskonnot puhuvat muun muassa siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, miksi ihminen on olemassa, miten ihminen on tullut olemassa olevaksi (luominen) ja mitä on hyvä tehdä ja mitä ei (moraali). Jotkut ihmiset ovat hyvin uskonnollisia. Monet uskovat yhteen kaikkivoipaan jumalaan, jotkut uskovat useampaan kuin yhteen jumalaan, jotkut ovat ateisteja, jotka eivät usko jumalaan, ja jotkut ovat agnostikkoja, jotka eivät ole varmoja, onko jumalaa olemassa.

Tiede ja teknologia

Teknologia on asioita ja menetelmiä, joita ihmiset käyttävät tehtäviensä helpottamiseksi. Tiede on sen ymmärtämistä, miten maailmankaikkeus ja siinä olevat asiat toimivat. Teknologia oli ennen melko yksinkertaista. Sitä välitettiin ihmisten kertomana toisille, kunnes keksittiin kirjoitus. Sen ansiosta teknologia kehittyi paljon nopeammin. Nyt ihmiset ymmärtävät maailmasta ja maailmankaikkeudesta yhä enemmän. Galileon käyttämä kaukoputki, Einsteinin suhteellisuusteoria, laserit ja tietotekniikka ovat kaikki tieteellisiä keksintöjä. Teknologialla on suuri merkitys tieteelle, lääketieteelle ja jokapäiväiselle elämälle.

Sodankäynti

Sota on tappava taistelu suurten ihmisryhmien, yleensä maiden tai valtioiden, välillä. Sodassa käytetään tappavia aseita, kun molemmat osapuolet yrittävät tappaa toisensa. On arvioitu, että 1900-luvulla 167-188 miljoonaa ihmistä kuoli sodan vuoksi. Valtioiden puolesta sodissa taistelevia ihmisiä kutsutaan sotilaiksi. Ihmisiä, jotka taistelevat sodissa, mutta eivät valtion puolesta, kutsutaan yleensä "taistelijoiksi".

Nykyaikaiset sodat ovat hyvin erilaisia kuin tuhannen tai jopa sadan vuoden takaiset sodat. Nykyaikaiseen sotaan liittyy sabotaasia, terrorismia, propagandaa ja sissisotaa. Nykyaikaisissa sodissa siviilit (ihmiset, jotka eivät ole sotilaita) ovat usein kohteena. Esimerkkinä tästä on Hiroshimaan ja Nagasakiin toisen maailmansodan lopussa pudotettu ydinpommi. Pommit tappoivat Hiroshimassa jopa 140 000 ihmistä ja Nagasakissa 80 000 ihmistä vuoden 1945 loppuun mennessä, noin puolet pommitusten päivinä. Sittemmin tuhannet muut ovat kuolleet haavoihin tai sairauksiin, jotka johtuvat pommien aiheuttamalle säteilylle altistumisesta. Molemmissa kaupungeissa valtaosa kuolleista oli siviilejä. Saksassa, Itävallassa ja Isossa-Britanniassa käytettiin tavanomaisia pommeja. Noin 60 595 brittiläistä ja 550 000 saksalaista siviiliä kuoli kaupunkeja pommittaneissa lentokoneissa.

 
Yli 15 000 vuoden takaisia paleoliittisia luolamaalauksia luolan seinällä Venäjällä.  


20. vuosisadalla teknologia eteni niin paljon, että ihminen pääsi laskeutumaan Kuuhun.  


Nagasakin atomipommin "sienipilvi".