Globalisaation vastaisuus — määritelmä, syyt ja vaikutukset

Tutustu globalisaation vastaisuuteen: määritelmä, motiivit ja vaikutukset ympäristöön, työoikeuksiin ja kansalliseen itsemääräämisoikeuteen.

Globalisaation vastaisuutta käytetään ihmisistä ja ryhmistä, jotka vastustavat tiettyjä globalisaation näkökohtia sen nykymuodossa.

Monet pitävät "globalisaation vastaista liikettä" yhtenä yhteiskunnallisena liikkeenä, kun taas toiset pitävät sitä useina erillisinä yhteiskunnallisina liikkeinä. Kummassakin tapauksessa osallistujia yhdistää se, että he vastustavat suuryritysten poliittista valtaa, jota ne käyttävät muun muassa kauppasopimuksissa ja muualla ja jonka he sanovat tuhoavan muun muassa ympäristöä, ihmisoikeuksia, työntekijöiden työoikeuksia, kansallista itsemääräämisoikeutta ja kolmatta maailmaa.

Useimmat ihmiset, joita kutsutaan "globalisaation vastustajiksi", kutsuvat itseään mieluummin nimellä Global Justice Movement, Movement of Movements (suosittu termi Italiassa), "alter-globalization" -liike (suosittu Ranskassa) ja monilla muilla termeillä.

Ryhmät ja yksilöt, jotka tulivat tunnetuksi "globalisaation vastaisena liikkeenä", kehittyivät 1900-luvun lopulla torjumaan yritysten taloudellisen toiminnan globalisoitumista ja siitä mahdollisesti aiheutuvaa vapaakauppaa kehitysmaiden kanssa.

Syitä vastustukseen

Globalisaation vastustuksen taustalla on monia ja usein yhdistyviä huolenaiheita. Keskeisimpiä syitä ovat:

• Taloudellinen eriarvoisuus: kritiikki kohdistuu siihen, että globalisaatio voi lisätä rikastumista suuryrityksille ja varakkaille, samalla kun palkat ja työolot heikkenevät matalapalkkaisissa töissä.
• Yritysten poliittinen valta: huoli siitä, että monikansalliset yritykset vaikuttavat politiikkaan, sääntelyyn ja kauppasopimuksiin omien etujensa mukaisesti.
• Ympäristövaikutukset: tuotannon siirtyminen ja teollinen kasvu ilman kunnollista ympäristösääntelyä voi johtaa luonnonvarojen ylikulutukseen ja saastumiseen.
• Kulttuurinen homogenisaatio: pelko paikallisten kulttuurien, kielten ja tapojen häviämisestä valtavirtakulttuurin myötä.
• Itsemääräämisoikeus ja kansallinen suvereniteetti: kansallisvaltion kyky päättää omasta sosiaali- ja talouspolitiikastaan voi kaventua kansainvälisten sopimusten ja investointisuojamekanismien vuoksi.

Pyrkimykset ja toimintatavat

Liikkeet ja verkostot toimivat moninaisesti. Toimenpiteisiin kuuluu muun muassa:

• mielenosoitukset ja suorat toimet (esim. ulkotuontien boikotit, mielenosoitukset suurten kokousten yhteydessä),
• kampanjointi reilun kaupan, työoikeuksien ja ympäristön puolesta,
• paikallisuuden ja omavaraisuuden edistäminen (ruoka-, energia- ja talousjärjestelmien vahvistaminen paikallistasolla),
• asiantuntijavastineiden ja vaihtoehtoisten politiikkamallien laatiminen, sekä
• kansalaisyhteiskunnan verkostoituminen ja globaalin oikeudenmukaisuuden teemoihin keskittyvien konferenssien järjestäminen.

Vaikutukset yhteiskuntaan ja politiikkaan

Globalisaation vastaiset liikkeet ovat vaikuttaneet julkiseen keskusteluun ja joissain tapauksissa myös politiikkaan:

• Ne ovat lisänneet tietoisuutta yritysvastuun, toimitusketjujen läpinäkyvyyden ja työ- sekä ympäristöstandardien tärkeydestä.
• Vapaan kaupan vastapainona on syntynyt painetta sisällyttää kauppasopimuksiin sosiaalisia ja ympäristöehtoja.
• Liikkeet ovat synnyttäneet vaihtoehtoisia käytäntöjä, kuten reilun kaupan sertifikaatteja, vastuullisen sijoittamisen kampanjoita ja paikallisyhteisöjen tukemista.
• Toisaalta mielenosoitukset ja konfliktit ovat joskus johtaneet poliisitoimiin ja taloudelliseen haittaan paikallisille yrityksille, mikä on herättänyt vastakritiikkiä ja poliittista polarisaatiota.

Kritiikki ja liikkeen haasteet

Globalisaation vastustusta on myös arvosteltu useasta näkökulmasta:

• Epätarkkuus: termi "globalisaation vastustaja" kattaa hyvin erilaisia toimijoita, joten liikkeen tavoitteet voivat vaikuttaa hajanaisilta tai jopa ristiriitaisilta.
• Populismi ja suojelevuus: osa vastustuksesta on yhdistynyt protektionistisiin tai etnokraattisiin suuntauksiin, mikä on ristiriidassa monien liikkeen ihmisoikeuspainotteisten tavoitteiden kanssa.
• Vaihtoehtojen puute: kriitikot sanovat, että monet liikkeet kyseenalaistavat vallitsevan järjestelmän mutta eivät aina tarjoa toteuttamiskelpoista tai yksiselitteistä vaihtoehtoa globaalin talouden järjestämiselle.

Termit ja suuntaukset

On tärkeää erottaa toisistaan erilaiset suuntaukset: jotkut vastustavat globalisaation kaikkia muotoja, toiset vastustavat nimenomaan neoliberaalia versiota, jossa pääpaino on markkinoiden vapauttamisessa ja sääntelyn purkamisessa. Termi alter-globalization korostaa pyrkimystä rakentaa vaihtoehtoisia, oikeudenmukaisempia ja kestävämpiä globaaleja käytäntöjä sen sijaan, että pyrittäisiin palaamaan suljettuihin kansantalouksiin.

Merkittäviä tapahtumia ja esimerkkejä

Liikkeen näkyvyyttä lisäsivät muun muassa suuret protestit kansainvälisten kokousten yhteydessä: tunnettu esimerkki on Seattle 1999, jolloin WTO:n kokouksen yhteydessä järjestetyt massamielenosoitukset kiinnittivät maailmanlaajuista huomiota. Myös Genova 2001 ja muut samankaltaiset tapahtumat ovat olleet liikkeen historiaan kuuluvia käännekohtia. Samanaikaisesti kansalaisjärjestöt ja ammattiliitot ovat ajaneet konkreettisia parannuksia työoloihin ja sopimusneuvotteluihin.

Yhteenveto

Globalisaation vastaisuus ei ole yksiselitteinen ilmiö, vaan se kattaa laajan kirjon toimijoita, tavoitteita ja toimintatapoja. Liikkeet ovat tuoneet tärkeitä teemoja – kuten työoikeudet, ympäristönsuojelu ja yritysvastuu – julkiseen keskusteluun ja vaikuttaneet käytäntöihin, vaikka ne ovat myös kohdanneet kritiikkiä jäsentymättömyydestä ja ristiriitaisista päämääristä. Keskustelu globalisaation muodoista ja siitä, miten sen haittoja voidaan lieventää ja hyötyjä jakaa laajemmin, jatkuu sekä kansainvälisellä että paikallisella tasolla.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on anti-globalisaatio?

K: Pidetäänkö globalisaationvastaisuutta yhteiskunnallisena liikkeenä?

K: Mitä globalisaation vastaiseen liikkeeseen osallistujat vastustavat yhdessä?

K: Miten globalisaation vastustajiksi kutsutut ihmiset mieluiten kuvaavat itseään?

K: Milloin kehittyivät ryhmät ja yksilöt, jotka tulivat tunnetuiksi globalisaation vastaisena liikkeenä?

K: Miksi globalisaation vastainen liike kehittyi?

K: Onko globalisaation vastainen liike yksi yhtenäinen liike vai useita erillisiä liikkeitä?

Hae kirjaimella