Newarit – Nepalin Kathmandun laakson historiallinen kansa ja kulttuuri

Newar (/nɪˈwɑːr/; Nepal Bhasa: नेवार; endonyymi: Newa:; Nepal Bhasa: नेवा:, Prachalit-kirjoituksella) eli nepalilaiset ovat Nepal Mandalan, joka koostuu Nepalin laaksosta ja sitä ympäröivistä alueista Nepalissa, historiallisia asukkaita ja sen historiallisen perinnön ja sivilisaation luojia. Newarit tunnetaan erityisesti pitkään jatkuneesta kaupunkielämästä, kehittyneestä työnjaosta sekä taiteellisista ja käsityöläisperinteistään.

Newar-kansa on kehittänyt työnjaon ja kehittyneen kaupunkisivilisaation, jota ei ole nähty muualla Himalajan juurella. Heidän kaupunkiensa, kuten Kantipurin (Kathmandu), Lalitpurin (Patan) ja Bhaktapurin keskukset, arkkitehtuuri, temppelit ja katuverkostot heijastavat tätä pitkää urbaania perinnettä. Newar-kansa on jatkanut ikivanhoja perinteitään ja käytäntöjään ja on ylpeä siitä, että se on Nepalin uskonnon, kulttuurin ja sivilisaation todellinen säilyttäjä. He ovat Nepalin Kathmandun laakson ja sitä ympäröivien alueiden historiallisia asukkaita ja sen historiallisen perinnön ja sivilisaation luojia.

Newarit muodostavat kieli- ja kulttuuriyhteisön, joka koostuu pääasiassa indoarjalaisista ja tiibetoburmanilaisista etnisistä ryhmistä. Uskonnollisesti yhteisössä esiintyy sekä hindulaisuutta että buddhalaisuutta, ja niiden lomittuminen näkyy Newarien rituaaleissa, juhlissa ja temppeliperinteissä. Yhteinen kielellinen päämäärä on nepalilainen bhasa.

Historia ja yhteiskuntajärjestys

Nepal Mandala viittaa historiallisesti siihen kulttuurialueeseen, jonka keskuksena on Kathmandun laakso. Toisin kuin monet muut Nepalin etniset tai kastiryhmät, newar-yhteisöä pidetään usein esimerkkinä monimutkaisesta kansakuntayhteisöstä, joka on syntynyt useiden etnisten ja kulttuuristen ryhmien yhteenliittymästä. Newar-sivilisaatioon kuuluu erilaisten etnisten, rodullisten, kastillisten ja uskonnollisten kerrostumien verkosto, sillä se on muodostunut alueella pitkään asuneiden ihmisryhmien jälkeläisistä.

Yhteisölliset instituutiot, kuten guthi-järjestelmät (perinteiset uskonnollis-kulttuuriset säätiöt), hallitsivat monia yhteisön toimintoja: temppeleiden ylläpitoa, juhlapäivien järjestämistä, sosiaalista tukea ja maaomaisuuden hallintaa. Käsityöläisillä, kauppiailla, pappisryhmillä ja maanviljelijöillä oli omat roolinsa, mikä loi monipuolisen ja pitkälle organisoidun kaupunkielämän.

Kieli, uskonto ja rituaalit

Nepal Bhasa (myös Newari tai Newa Bhasa) on Newarien perinteinen kieli. Vaikka kieli on kokenut vaikutteita muista alueen kielistä ja sen käyttö on vähentynyt joillain alueilla, se on edelleen keskeinen identiteetin kantaja. Kielellä on oma kirjallinen perintönsä, mukaan lukien perinteiset käsikirjoitukset ja pädinit.

Newareilla hindulaisuus ja buddhalaisuus ovat sulautuneet arkipäiväisiksi praksiksiksi: temppelit, pyhimykset ja seremonialliset käytännöt voivat yhdistää elementtejä molemmista uskonnoista. Uskonnollinen monimuotoisuus näkyy myös lukuisissa festivaaleissa, jotka ovat sekä uskonnollisia että yhteisöllisiä kokoontumisia.

Kulttuuri, taide ja festivaalit

Newar-kulttuuri tunnetaan rikkaasta festivaalikalenteristaan ja voimakkaista paikallisista perinteistä. Merkittäviä piirteitä ovat:

  • Temppeli- ja palatsirakentaminen, monimutkaiset puu- ja metalliveistokset sekä patsaat.
  • Perinteiset taidemuodot kuten paubha-maalaus (buddhalainen sivellintaide), puuveistos- ja pronssivalutyö.
  • Monipuoliset juhlat, esimerkiksi prosessiot ja maskitanssit (jatra), jotka kokoavat yhteisön yhteen.
  • Kumari-perinne (elävä neitsytjumalatar) ja Machhendranathin, Indra Jatran ja muiden paikallisten suojelushenkien juhlat.

Käsityöläisten ammattiryhmät, kuten puunveistäjät, metalliveistäjät, kangas- ja korudesignereiden perheet, ovat kuljettaneet tietoa ja taitoa sukupolvelta toiselle. Tämä taito näkyy edelleen Kathmandu Valleyn ainutlaatuisessa katukuvassa ja arkkitehtuurissa.

Arkkitehtuuri ja kaupunkikuva

Newarien kaupunkirakentaminen on yksi heidän merkittävimmistä perinnöistään. He rakensivat monikerroksisia taloja, temppelikomplekseja, aitoja aukioita (tsemahallia) ja hierarkkisia korttelirakenteita, jotka edistävät sekä sosiaalista elämää että uskonnollisia rituaaleja. Perinteinen rakennustyyli korostaa koristeellista puunveistosta, tiili- ja savirakenteita sekä monimutkaisia portailuja ja ikkuna-aukkoja.

Nykytilanne ja perinnön säilyttäminen

Modernisaatio, kaupunkilaistuminen ja viimeaikaiset luonnonkatastrofit, kuten vuoden 2015 maanjäristys, ovat asettaneet haasteita Newarien perinteiden säilyttämiselle. Samalla on syntynyt myös kulttuuriperinnön suojeluliikkeitä, paikallisia yhdistyksiä ja kansainvälistä tukea, jotka pyrkivät restaurointiin, dokumentointiin ja elävien perinteiden ylläpitämiseen.

Monille Newareille kulttuurinen identiteetti näkyy paitsi kotikielen ja rituaalien vaalimisena myös paikallisten instituutioiden ja yhteisömuotojen, kuten guthien ja yhä toimivien ammattiverkostojen, kautta. Newarit ovat edelleen tärkeä osa Nepalin kulttuurista kirjoa ja historiallisen Kathmandun laakson elävää perintöä.

Lisätietoa Newareista ja heidän kulttuuristaan löytyy laajemmista etnografisista ja historiallisista lähteistä sekä paikallisista tutkimuksista, jotka käsittelevät Kathmandu Valleyn monikerroksista perintöä.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on newar-kansan päänimi?


V: Newar-kansan endonyymi on Newa.

K: Mitä kieltä newar-kansa puhuu?


V: Newar-kansa puhuu ensisijaisesti Nepal Bhasaa.

Q: Mitkä ovat newar-kansan etniset ryhmät?


V: Newar-kansan etniset ryhmät ovat pääasiassa indoarjalaisia ja tiibetoburmaneja.

K: Mitä uskontoja newar-kansa noudattaa?


V: Suurin osa newar-kansasta noudattaa hindulaisuutta ja buddhalaisuutta.

K: Missä Nepal Mandalan entinen kuningaskunta sijaitsi?


V: Entinen Nepal Mandalan kuningaskunta oli olemassa Kathmandun laaksossa ja sitä ympäröivillä alueilla.


K: Kuinka kauan newarit ovat asuneet Nepal Mandalassa?


V: Newarit ovat asuneet Nepal Mandalassa esihistoriallisista ajoista lähtien.

K: Miten Nepal Mandalan asukkaiden kulttuuri ja sivistys ovat kehittyneet?


V: Nepal Mandalan asukkaat ovat kehittäneet työnjaon ja kehittyneen kaupunkisivilisaation, jota ei ole nähty muualla Himalajan juurella.

AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3