Nürnbergin lait
Nürnbergin lait on nimi kolmelle (historiallisesti: kahdelle) laille, jotka otettiin käyttöön Saksassa vuonna 1935 ja jotka olivat voimassa vuoteen 1945 asti. Ne on nimetty Nürnbergin kaupungin mukaan, jossa lakiasäätävä kokous kokoontui.
Ne olivat:
- Gesetz zum Schutze des deutschen Blutes und der deutschen Ehre (usein Blutschutzgesetz, laki saksalaisen veren ja kunnian suojelemisesta). Tämän lain mukaan juutalaisten oli kiellettyä mennä naimisiin muiden kuin juutalaisten kanssa. Se teki myös näiden ihmisten seksin harrastamisen keskenään laittomaksi. Laissa säädettiin pitkät vankeusrangaistukset miehille, jotka eivät noudattaneet sitä. Naiset pääsivät ilman vankeusrangaistusta (jos he kertoivat asiasta). Tämä laki kielsi myös juutalaisia näyttämästä kansallislippua ja takasi heidän oikeutensa näyttää juutalaisia symboleja.
- Valtakunnan kansalaisuuslaki : Tämän lain mukaan vain saksalaista tai lähisukulaista verta olevista henkilöistä saattoi tulla kansalaisia - toisin sanoen: Juutalaiset (ja jotkut muut) eivät voineet. Kaikkien valtion palveluksessa olevien juutalaisten oli lopetettava työnsä. He menettivät myös äänioikeutensa ja oikeutensa osallistua armeijaan.
- Reichsflaggengesetz Tarkkaan ottaen tämä lippulaki ei kuulu Nürnbergin lakeihin, mutta se julkaistiin yhdessä muiden lakien kanssa. Se teki hakarististä Saksan virallisen lipun.
Marraskuun 14. päivänä 1935 laajennettiin Nürnbergin lakeja, joilla kiellettiin romaneja (mustalaisia), mustia tai heidän jälkeläisiään solmimasta avioliittoa tai solmimasta sukupuolisuhteita "saksalaisten tai saksalaista sukua olevien" kanssa.
Tämä kuva selittää Blutschutzgesetzin: Yleisesti ottaen vaaleat symbolit (tai risti) tarkoittavat saksalaisverisiä ja tummat symbolit juutalaisia. Yleisesti ottaen: Jos toinen heistä on neljännesjuutalainen (Mischling 2. Grades) ei myöskään ole ongelma; Puolijuutalaiset tarvitsevat erityisluvan avioliittoon saksalaisveristen kanssa (tällaisia lupia ei tosiasiassa ole annettu); Ihmiset, jotka ovat enemmän kuin puolijuutalaisia, eivät saa mennä naimisiin (tai harrastaa seksiä) saksalaisveristen kanssa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mitä ovat Nürnbergin lait?
V: Nürnbergin lait ovat kolme Saksassa vuonna 1935 säädettyä lakia, jotka olivat voimassa vuoteen 1945 asti.
K: Miksi niitä kutsutaan Nürnbergin laeiksi?
V: Ne on nimetty Nürnbergin kaupungin mukaan, jossa lakiasäätävä kokous kokoontui.
K: Mitä Gesetz zum Schutze des deutschen Blutes und der deutschen Ehre teki laittomaksi?
V: Se teki juutalaisten avioliitot saksalaisten kanssa sekä saksalaisten ja juutalaisten sukupuolisuhteet laittomiksi.
K: Mitä seurauksia avioliittolain rikkomisesta oli?
V: Vankeusrangaistus molemmille sukupuolille, jotka rikkoivat sitä.
K: Mitä seurauksia oli miehille, jotka eivät noudattaneet sukupuolisuhteita kieltävää lakia?
V: Pitkät vankeusrangaistukset.
K: Mitä sanottiin valtakunnan kansalaisuuslaissa?
V: Vain saksalaista tai lähisukulaista verta olevista ihmisistä saattoi tulla kansalaisia - toisin sanoen: Juutalaiset (ja jotkut muut) eivät voineet.
K: Keitä kiellettiin solmimasta avioliittoa tai solmimasta sukupuolisuhteita "saksalaisten tai saksalaista sukua olevien" kanssa?
V: Romanien (mustalaisten), mustien tai heidän jälkeläistensä kanssa.
