Papahānaumokuākea – Havaijin maailmanperintöinen merialue

Papahānaumokuākea — Havaijin UNESCO-merialue 360 000 km², 7000 lajia ja runsaasti endeemisiä lajeja. Tutustu ainutlaatuiseen meriluontoon ja suojelukohteeseen.

Papahānaumokuākea Marine National Monument on UNESCO:n maailmanperintökohde ja yksi planeetan laajimmista merellisistä suojelualueista. Alue tunnetaan myös nimellä Northwestern Hawaiian Islands Marine National Monument. Alkuperäisessä 15. kesäkuuta 2006 annetuissa määräyksissä alue kattoi noin 140 000 neliömailia (360 000 km²), eli se oli kooltaan suurempi kuin Kreikan maa. Sittemmin suojelualueen käyttöä ja kokoa on laajennettu; vuonna 2016 monumenttia laajennettiin merkittävästi, mikä teki siitä yhden maailman suurimmista merellisistä suojelualueista. Alueen kansainvälinen tunnustus vahvistui, kun se lisättiin UNESCO:n maailmanperintöluetteloon 30. heinäkuuta 2010.

Sijainti ja maantiede

Papahānaumokuākea koostuu Pohjois-Havaijin saariston (Northwestern Hawaiian Islands) saarista, koralliatolleista ja sitä ympäröivistä merialueista. Alueeseen kuuluu kymmenen pääsaarta ja atollia, esimerkiksi:

• Nihoa
• Necker (Mokumanamana)
• French Frigate Shoals
• Gardner Pinnacles
• Maro Reef
• Laysan
• Lisianski
• Pearl and Hermes Atoll
• Midway Atoll
• Kure Atoll

Kulttuurinen merkitys

Nimi Papahānaumokuākea juontaa juurensa havaijilaiseen kosmologiaan: se yhdistää Papahānaumoku (Maan äiti) ja Wakea (Taivaan isä) ‒ mytologiset esi-isät, jotka liittyvät syntyperään ja saariston asuttamiseen. Alue on pyhä monille havaijilaisille ja se sisältää arkeologisia jäänteitä, perinteisiä navigointipaikkoja ja henkisesti merkittäviä paikkoja. UNESCO kutsui kohdetta kulttuurisesti ja luonnollisesti merkittäväksi, eli se on niin sanottu "mixed" (sekamuotoinen) maailmanperintökohde.

Luonnon monimuotoisuus

Papahānaumokuākea tukee arviolta noin 7 000 lajia, joista suuri osa elää saarten ja atollien unikkaisissa ekosysteemeissä. Noin neljännes näistä lajeista on endeemisiä, eli niitä esiintyy vain täällä. Alue on tärkeä monille uhanalaisille ja harvinaisille lajeille. Tunnettuja esimerkkejä ovat:

• Havaijinmonkki eli hawaiinmonkki (Monachus schauinslandi) – uhanalainen hyljelaji, jonka jäljellä oleva populaatio painottuu tähän saaristoon.
• Laysan-sorsa (Anas laysanensis) – erittäin uhanalainen ja endeeminen vesilintu.
• Monet merten korallit, kalat, merikilpikonnat sekä suuri määrä lokkilintujen ja albatrossien pesimäkansoja.

Suojelu ja hallinnointi

Alueen suojelusta vastaavat Yhdysvaltain liittovaltion virastot yhteistyössä Havaijin osavaltion sekä havaijilaisten yhteisöjen kanssa. Alkuperäisen monumenttiasetuksen teki Yhdysvaltain presidentti George W. Bush 15. kesäkuuta 2006. Monumenttiin on myöhemmin tehty lisätoimia ja laajennuksia suojauksen vahvistamiseksi. Hallinnointi perustuu tiukkoihin rajoituksiin: suurin osa alueesta on ns. no-take -aluetta, ja tutkimus- tai vierailuluvat ovat tiukasti säänneltyjä.

Uhkat ja suojelutoimet

Vaikka Papahānaumokuākea on laajalti suojeltu, alueella on useita uhkia:

• Ilmastonmuutos ja merten lämpeneminen aiheuttavat korallien valkeutumista ja elinympäristöjen muutoksia.
• Meriroska eli merten roska, erityisesti muovijäte, kertyy eteläisistä ja pohjoisista valtavirtauksista ja muodostaa uhkan lintujen ja merieläinten elämälle.
• Pisto- ja vieraslajit, kuten rotat ja vierasperäiset kasvit, voivat häiritä saarten ekosysteemejä ja pesivien lintujen menestystä.
• Historiallisesti kalastus ja ihmistoiminta ovat vaikuttaneet trofisiin suhteisiin, mutta nykyisin kalastus on monin paikoin rajoitettu tai kielletty.

Suojelutoimia ovat muun muassa vieraslajien torjuntaohjelmat, pesimäalueiden suojelu, elvytysprojektit uhanalaisten lajien kohdalla, pitkäaikainen seuranta ja tutkimus sekä kansainvälinen yhteistyö ympäristörikkomusten estämiseksi. Lisäksi alue toimii biologisen monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimuksen referenssinä.

Pääsy ja tutkimus

Papahānaumokuākea on pitkälti suljettu yleisöltä ja vierailut vaativat luvan. Alueella työskentelevät tutkijat ja suojeluasiantuntijat käyvät siellä valvotuissa olosuhteissa, ja tutkimus auttaa ymmärtämään arktisten ja trooppisten meriekosysteemien toimintaa sekä suojelutoimien vaikuttavuutta.

Papahānaumokuākea on tärkeä esimerkki siitä, miten laajoja meriympäristöjä voidaan suojella sekä luonnon että alkuperäiskulttuurin arvojen vuoksi. Tiukka hallinnointi ja kansainvälinen tuki pyrkivät turvaamaan tämän ainutlaatuisen alueen tuleville sukupolville. 

Hae kirjaimella