Parlamentarismi – määritelmä, rakenne ja toiminta
Parlamentarismi – selkeä määritelmä, rakenne ja toiminta: tutustu vastuullisen hallituksen, pääministerin ja parlamentin rooleihin sekä vallanjaon nyansseihin.
Määritelmä
Parlamentaarinen hallitusjärjestelmä tarkoittaa, että toimeenpanovallan käyttäjällä on parlamentin suora tai välillinen tuki. Tämä tuki osoitetaan yleensä luottamusäänestyksellä. Parlamentaarisessa järjestelmässä toimeenpanovallan ja lainsäätäjän välisestä suhteesta käytetään usein termiä vastuullinen hallitus, koska hallitus on vastuussa parlamentille eikä ainoastaan kansalaisille valintojen kautta.
Vallan jako ja hallinnon rakenne
Täytäntöönpanovallan ja lainsäätäjän vallanjako ei ole yhtä ilmeinen kuin presidentin järjestelmässä. Usein vallanjako näkyy enemmän toiminnallisena suhteena kuin tiukkoina institutionaalisina rajoina: parlamentti valvoo ja voi tarvittaessa vaihtaa hallituksen, ja hallitus puolestaan valmistelee lakeja ja johtaa valtion hallintoa.
Parlamentaarisissa järjestelmissä on yleensä sekä hallituksen päämies että valtionpäämies. Hallituksen päämies on usein pääministeri, jolla on käytännön toimeenpanovalta. Valtionpäämies voi olla vaaleilla valittu presidentti tai perustuslaillisen monarkian tapauksessa perinnöllinen monarkki; tässä roolissa valtionpäämiehen tehtävät ovat usein pitkälti seremoniallisia, mutta käytännöt vaihtelevat maittain.
Hallinnon toiminta käytännössä
- Hallituksen muodostaminen: Vaaleissa voittanut tai parlamentissa enemmistön taakseen saava ryhmä nimittää tai ehdottaa pääministeriä, jonka parlamentti yleensä hyväksyy. Usein muodostetaan koalitiohallitus eri puolueiden välillä, jos yksikään puolue ei saa enemmistöä.
- Luottamus- ja epäluottamusäänestykset: Hallituksen on säilytettävä parlamentin luottamus. Jos parlamentti äänestää hallituksen epäluottamuksesta, hallitus voi joutua eroamaan tai parlamentti voi hajottaa itsensä ja kutsua uudet vaalit.
- Selvitykset ja valvonta: Parlamentilla on usein laajat valvontavälineet, kuten kyselytunnit, valiokunnat ja tutkintamenettelyt, joilla se valvoo hallituksen toimintaa.
- Kabinetin kollektiivinen vastuullisuus: Hallituksen jäsenet (ministerit) kantavat yhteisvastuuta hallituksen politiikasta parlamentille. Ministerit voivat olla vastuussa myös omista viranhoitoon liittyvistä päätöksistään parlamentille.
- Sulautuva vallanjako: Koska hallitus koostuu usein parlamentin jäsenistä, toimeenpano- ja lainsäädäntövalta linkittyvät tiiviisti toisiinsa enemmän kuin presidenttijärjestelmissä.
Erityispiirteitä ja muunnelmia
- Vähemmistö- ja koalitiohallinnot: Monet parlamentaariset järjestelmät toimivat koalitioiden tai vähemmistöhallitusten kautta, mikä korostaa sopimista ja parlamenttista neuvottelua.
- Rakenteelliset erot: On erilaisia parlamentaarisia malleja, kuten Westminster-malli (esim. Iso-Britannia), Pohjoismaiset mallit (esim. Suomi, Ruotsi) ja kontinentaaliset mallit (esim. Saksa), joissa käytännöt ja perinteet eroavat toisistaan.
- Erityisratkaisut: Joissain maissa on käytössä esimerkiksi konstruoitu epäluottamuslause (esim. Saksassa), jossa parlamentin on samalla kertaa äänestettävä uusi hallitus, jos nykyinen kaadetaan, mikä lisää hallitusvakautta.
Edut ja haitat
- Edut: Parempi poliittinen vastuu: hallitus voidaan pakottaa eroamaan, jos se menettää parlamentin luottamuksen. Joustavuus: hallitus voidaan vaihtaa ilman väliäpidettäviä erityisvaltoja tai presidentinpuolueen eriytynyttä hallintoa. Suhteellinen edustus ja yhteistyö lisäävät kompromissihakuisuutta.
- Haitat: Hallitusten lyhyet elinkaaret ja usein tarvittavat kompromissit voivat johtaa päätösten hitauteen. Koalitioiden neuvottelut voivat heikentää läpinäkyvyyttä ja selkeiden vastuuketjujen hahmottamista. Lisäksi vallanjako ei aina tarjoa yhtä vahvoja institutionaalisia tarkastuksia kuin jyrkempi presidenttijärjestelmä.
Parlamentaarisuuden valvontamekanismit
Parlamentaarisissa demokratioissa valvontamekanismit voivat olla moninaisia: perustuslakituomioistuin valvoo usein lakien perustuslainmukaisuutta, riippumattomat virastot (esim. tilintarkastus) seuraavat taloutta, ja median sekä kansalaisyhteiskunnan rooli on merkittävä hallituksen toiminnan läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden varmistamisessa.
Esimerkkejä ja varianssi
Esimerkkejä parlamentaarista järjestelmää harjoittavista maista ovat useimmat Euroopan demokratia-maat, kuten Iso-Britannia, Ruotsi ja Suomi. Valtionpäämiehen rooli ja hallituksen valtasuhteet voivat kuitenkin vaihdella merkittävästi maittain. Parlamentti on erilainen jokaisessa maassa: sen valta, toimintatavat ja institutionaalinen asema määrittyvät kansallisessa perustuslaissa ja pitkissä poliittisissa traditioissa.
Yhteenveto
Parlamentaarinen järjestelmä perustuu hallituksen riippuvuuteen parlamentin luottamuksesta. Se korostaa vastuullisuutta, joustavuutta ja parlamentaarista valvontaa, mutta sen toiminta vaihtelee maittain ja voi sisältää sekä vakauden että epävakauden piirteitä riippuen poliittisesta kulttuurista, vaalijärjestelmästä ja perustuslaillisista ratkaisuista.
Valtiot, joissa on parlamentaarinen järjestelmä, on merkitty punaisella (perustuslailliset monarkiat, joissa on parlamentti) ja oranssilla (parlamentaariset tasavallat, joissa on muu kuin kuninkaallinen valtionpäämies). Vihreällä merkityissä valtioissa valtionpäämies ja hallituksen päämies ovat samassa virassa, jonka parlamentti valitsee ja joka valitaan erikseen.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä tarkoittaa parlamentaarinen hallitusjärjestelmä?
A: Parlamentaarinen hallitusjärjestelmä tarkoittaa sitä, että toimeenpanovallan käyttäjällä on parlamentin suora tai välillinen tuki.
K: Miten toimeenpanovallan tuki yleensä ilmenee parlamentaarisessa järjestelmässä?
V: Parlamentaarisessa järjestelmässä toimeenpanovallan tuki osoitetaan yleensä luottamusäänestyksellä.
K: Mitä termiä käytetään kuvaamaan toimeenpanovallan ja lainsäätäjän tasapainoista suhdetta parlamentaarisessa järjestelmässä?
V: Parlamentaarisessa järjestelmässä toimeenpanovallan ja lainsäätäjän välistä tasapainoista suhdetta kutsutaan vastuulliseksi hallitukseksi.
Kysymys: Miten toimeenpanovallan ja lainsäätäjän vallanjako eroaa parlamentaarisessa järjestelmässä ja presidentin järjestelmässä?
V: Täytäntöönpanovallan ja lainsäätäjän vallanjako ei ole parlamentaarisessa järjestelmässä yhtä ilmeinen kuin presidentin järjestelmässä.
Kysymys: Mitkä kolme hallinnonhaaraa hallitsevat maata parlamentaarisessa järjestelmässä?
V: Parlamentaarisessa järjestelmässä maata johtavat kolme hallinnonalaa ovat toimeenpanovalta (eli ministerit), lainsäätäjät ja tuomarit.
K: Kuka on hallituksen päämies parlamentaarisessa järjestelmässä?
V: Parlamentaarisessa järjestelmässä hallituksen päämies on pääministeri, jolla on todellinen valta.
K: Voitteko antaa esimerkin muutamasta maasta, joissa on parlamentaarinen järjestelmä?
V: Esimerkkejä parlamentaarista järjestelmää soveltavista maista ovat Intia, Italia, Japani ja Latvia. Parlamentti on kuitenkin erilainen jokaisessa maassa.
Etsiä