Partisiippi: määritelmä, muodostus ja esimerkit kielitieteessä

Tyypit ja muodostus (suomi ja esimerkkejä muista kielistä)

• Preesenspartisiippi (suomi): pääte -va/-vä. Kuvaa meneillään olevaa tai toistuvaa tilaa ja toimii adjektiivina.
  • esim. juokseva koira (koira, joka on juoksemassa)
  • tuleva tapahtuma (tapahtuma, joka on tuleva)
• Perfekti-/menneen ajan partisiippi (suomi): pääte -nut/-nyt (aktiivin perfekti). Käytetään perfektissä ja voi myös toimia määreenä.
  • esim. Hän on lukenut kirjan. (lukenut = partisiippi, osa perfektimuotoa)
  • Mies, joka on lukenut kirjan, tuli takaisin. → lukenut mies
• Passiivin partisiippi (suomi): pääte -ttu/-tty. Ilmaisee, että tekeminen on kohdistunut johonkin (passiivin merkitys).
  • esim. rakennettu talo (talo, joka on rakennettu)
• Verbalisaatiota muistuttava -tava/-ttava-muoto: joskus luokitellaan osaksi partisiippijärjestelmää tai verbin adjektiivimuotojen joukkoon; ilmaisee usein välttämättömyyttä tai tarkoitusta (”luettava kirja” = kirja, joka pitää lukea / joka on luettavissa).
• Esimerkkejä muista kielistä
  • Englanti: present participle -ing (running) ja past participle (broken, eaten). Näitä käytetään mm. jatkuvissa ja täydellisissä aikamuodoissa sekä adjektiiveina.
  • Latina: particeps praesens (PAP) ja particeps perfecti (PPP) — morfologisesti ja syntaktisesti lähellä suomen vastineita.

Partisiippien syntaktiset funktiot

• Määriteadjektiivi: partisiippi voi sijoittua ennen tai jälkeen substantiivia ja taipua sen mukaan:
  • juokseva tyttö (preesenspartisiippi edeltää substantiivia)
  • talo, rakennettu vuonna 1920 (passiivipartisiippi seuraa substantiivia selittävänä lisänä)
• Predikatiivi ja osa verbirakennetta: particippi osallistuu täydellisten aikojen muodostukseen:
  • Olen syönyt. (syönyt = osa perfektirakennetta)
• Partisiippirakenne lauseen osana: partisiippilause voi korvata sivulauseen ja tiivistää tietoa:
  • Saavuttuaan kotiin hän soitti. (Saavuttuaan = partisiippimuotoinen adverbiaalirakenne)

Taivutus ja kongruenssi

Suomen partisiipit taipuvat usein adjektiivin tavoin: ne voivat saada saman sijan, luvun ja joskus myös possessiivisuffiksin kuin substantiivi, jota ne määrittävät. Esimerkiksi:

• juokseva koira (nom. sg.)
• juoksevat koirat (nom. pl.)
• rakennetun talon katto (gen. sg. passiivipartisiippi taipuu)

Erot gerundiin ja muihin ei-finitteihin muotoihin

Partisiippi eroaa gerundista ja infinitiivistä sillä, että partisiippi on yleensä adjektiivin kaltainen muoto, joka voi taipua ja määrittää substantiivia. Gerundit (tai ing-muodot tietyissä kielissä) voivat toimia substantiiveina (esim. englannin "Swimming is fun"), kun taas partisiippi harvemmin itsessään korvaa substantiivia suomessa.

Käytännön huomioita ja tyylillisiä valintoja

• Partisiippirakenteet tekevät lauseista tiiviimpiä, mutta liiallisina tai monina voivat vaikeuttaa tekstiä. Erityisesti pitkissä, päällekkäisissä partisiippiketjuissa lukija saattaa joutua palaamaan lausetta takaisin ymmärtääkseen sen rakenteen.
• Joissain tilanteissa sivulauseen käyttäminen voi olla selkeämpää kuin moniportainen partisiippirakenne: vertaile ”Saavuttuaan asema-alueelle, hän huomasi…” ja selkeämpi ”Kun hän saapui asema-alueelle, hän huomasi…”.

Substantiivin modifioijina partisiipit yleensä edeltävät substantiivia (kuten adjektiivit), mutta monissa tapauksissa ne voivat tai niiden täytyy seurata sitä. Esimerkiksi selittävä tai lisämääritystä antava partisiippi sijoittuu usein substantiivin jälkeen: "kirja, luettu viime kesänä".