Kielitieteessä partisiippi on sanaluokka tai verbin muoto, jolla on sekä verbien että adjektiivien piirteitä: se voi ilmaista aika- tai aspektieroa kuten verbi, mutta taipua ja toimia substantiivin määrityksenä kuten adjektiivi. Partisiippiä käytetään lauseessa muun muassa predikatiivina, substantiivin määritteessä ja osana verbirakenteita (esim. perfektissä tai passiivissa). Esimerkkejä partisiipin muodostuksesta ovat:

Tyypit ja muodostus (suomi ja esimerkkejä muista kielistä)

  • Preesenspartisiippi (suomi): pääte -va/-vä. Kuvaa meneillään olevaa tai toistuvaa tilaa ja toimii adjektiivina.
    • esim. juokseva koira (koira, joka on juoksemassa)
    • tuleva tapahtuma (tapahtuma, joka on tuleva)
  • Perfekti-/menneen ajan partisiippi (suomi): pääte -nut/-nyt (aktiivin perfekti). Käytetään perfektissä ja voi myös toimia määreenä.
    • esim. Hän on lukenut kirjan. (lukenut = partisiippi, osa perfektimuotoa)
    • Mies, joka on lukenut kirjan, tuli takaisin. → lukenut mies
  • Passiivin partisiippi (suomi): pääte -ttu/-tty. Ilmaisee, että tekeminen on kohdistunut johonkin (passiivin merkitys).
    • esim. rakennettu talo (talo, joka on rakennettu)
  • Verbalisaatiota muistuttava -tava/-ttava-muoto: joskus luokitellaan osaksi partisiippijärjestelmää tai verbin adjektiivimuotojen joukkoon; ilmaisee usein välttämättömyyttä tai tarkoitusta (”luettava kirja” = kirja, joka pitää lukea / joka on luettavissa).
  • Esimerkkejä muista kielistä
    • Englanti: present participle -ing (running) ja past participle (broken, eaten). Näitä käytetään mm. jatkuvissa ja täydellisissä aikamuodoissa sekä adjektiiveina.
    • Latina: particeps praesens (PAP) ja particeps perfecti (PPP) — morfologisesti ja syntaktisesti lähellä suomen vastineita.

Partisiippien syntaktiset funktiot

  • Määriteadjektiivi: partisiippi voi sijoittua ennen tai jälkeen substantiivia ja taipua sen mukaan:
    • juokseva tyttö (preesenspartisiippi edeltää substantiivia)
    • talo, rakennettu vuonna 1920 (passiivipartisiippi seuraa substantiivia selittävänä lisänä)
  • Predikatiivi ja osa verbirakennetta: particippi osallistuu täydellisten aikojen muodostukseen:
    • Olen syönyt. (syönyt = osa perfektirakennetta)
  • Partisiippirakenne lauseen osana: partisiippilause voi korvata sivulauseen ja tiivistää tietoa:
    • Saavuttuaan kotiin hän soitti. (Saavuttuaan = partisiippimuotoinen adverbiaalirakenne)

Taivutus ja kongruenssi

Suomen partisiipit taipuvat usein adjektiivin tavoin: ne voivat saada saman sijan, luvun ja joskus myös possessiivisuffiksin kuin substantiivi, jota ne määrittävät. Esimerkiksi:

  • juokseva koira (nom. sg.)
  • juoksevat koirat (nom. pl.)
  • rakennetun talon katto (gen. sg. passiivipartisiippi taipuu)

Erot gerundiin ja muihin ei-finitteihin muotoihin

Partisiippi eroaa gerundista ja infinitiivistä sillä, että partisiippi on yleensä adjektiivin kaltainen muoto, joka voi taipua ja määrittää substantiivia. Gerundit (tai ing-muodot tietyissä kielissä) voivat toimia substantiiveina (esim. englannin "Swimming is fun"), kun taas partisiippi harvemmin itsessään korvaa substantiivia suomessa.

Käytännön huomioita ja tyylillisiä valintoja

  • Partisiippirakenteet tekevät lauseista tiiviimpiä, mutta liiallisina tai monina voivat vaikeuttaa tekstiä. Erityisesti pitkissä, päällekkäisissä partisiippiketjuissa lukija saattaa joutua palaamaan lausetta takaisin ymmärtääkseen sen rakenteen.
  • Joissain tilanteissa sivulauseen käyttäminen voi olla selkeämpää kuin moniportainen partisiippirakenne: vertaile ”Saavuttuaan asema-alueelle, hän huomasi…” ja selkeämpi ”Kun hän saapui asema-alueelle, hän huomasi…”.

Substantiivin modifioijina partisiipit yleensä edeltävät substantiivia (kuten adjektiivit), mutta monissa tapauksissa ne voivat tai niiden täytyy seurata sitä. Esimerkiksi selittävä tai lisämääritystä antava partisiippi sijoittuu usein substantiivin jälkeen: "kirja, luettu viime kesänä".