Perifeerinen hermosto (PNS) – mitä se on, tehtävät ja rakenne
Perifeerinen hermosto (PNS): rakenne, tehtävät ja osat — miten se yhdistää aivot ja elimet, suojaa vai altistaa vaurioille sekä eroaa somaattisesta, autonomisesta ja suolistohermostosta.
Ääreishermosto eli PNS on osa hermostoa. Se koostuu keskushermoston (aivojen ja selkäytimen) ulkopuolella olevista hermoista ja hermosoluista. PNS:n tärkein tehtävä on yhdistää keskushermosto (CNS) raajoihin ja elimiin. Ääreishermostoon kuuluvat muun muassa aivohermot, selkäydinhermot, hermopäätteet ja perifeeriset gangliot, jotka välittävät sekä tunto- että liikeimpulsseja.
Rakenne
Perifeerinen hermosto sisältää erilaisia hermosäikeitä ja -soluja sekä tukirakenteita. Hermot ovat sidoksia, joissa kulkee sekä sensorisia (tunto) että motorisia (liike) aksonia. Aksonit voivat olla ympäröityjä myeliinitupella, jonka muodostavat PNS:ssä Schwannin solut. Hermo koostuu lisäksi sidekudoskerroksista: endoneurium, perineurium ja epineurium, jotka suojaavat ja erottavat säikeitä toisistaan.
Tehtävät
- Afferentit (tunto) tehtävät: välittää aistinelimistä, iholta ja sisäelimistä tulevia ärsykkeitä keskushermostoon — kipu, lämpö, kosketus, proprioseptiikka.
- Efferentit (liike) tehtävät: vievät keskushermostosta motorisia käskyjä lihaksille ja käynnistävät tahdonalaiset liikkeet.
- Refleksit: PNS on välttämätön yksinkertaisten refleksikaarien toiminnalle, joissa reaktio tapahtuu nopeasti ilman aivojen suoraa osallistumista.
- Autonominen säätely: säätää tahdosta riippumattomia toimintoja kuten sydämen sykettä, hengitystä, ruoansulatusta ja verenpainetta (ks. alla).
Jaottelu: somaattinen ja autonominen
PNS jaetaan perinteisesti somaattiseen hermostoon (SNS), joka ohjaa tahdonalaisia lihaksia ja tietoisuuteen liittyvää tuntoa, sekä autonomiseen hermostoon (ANS), joka säätelee elimistön sisäisiä toimintoja. Suolistohermosto (ENS) voidaan kuitenkin nähdä omana kolmantena haaranaan eikä osana autonomista hermostoa: ENS säätelee suoliston liikkeitä ja toimintoja laajasti itsenäisesti, vaikka se kommunikoi myös ANS:n ja keskushermoston kanssa.
Suoja, vaurioituminen ja uusiutuminen
PNS ei ole luun suojaama kuten keskushermosto. Siksi se altistuu myrkyille ja mekaanisille vammoille. Perifeeriset hermot voivat vaurioitua esimerkiksi trauman, puristuksen, tulehduksen, aineenvaihduntahäiriöiden (kuten diabetes) tai toksisten aineiden seurauksena. Tyypillisiä sairauksia ovat mm. diabeettinen neuropatia ja inflammaatoriset hermotulehdukset kuten Guillain–Barrén oireyhtymä.
Toisaalta PNS:llä on parempi kyky regeneroitua kuin keskushermostolla: Schwannin solut muodostavat kasvusuuntia (Bands of Büngner), jotka ohjaavat aksonin uudelleenlähtöä, jos hermon tukirakenteet ovat säilyneet kohtuullisesti. Toipuminen on kuitenkin hidasta ja riippuu vamman laajuudesta.
Kliininen merkitys ja tutkimus
Perifeerisen hermoston toiminta ja vauriot arvioidaan kliinisesti ja instrumentaalisesti. Tyypillisiä tutkimuksia ovat muun muassa elektroneuromyografia (ENMG), hermonjohtokoe ja kuvantamistutkimukset. Hoito voi sisältää leikkausta (vamma- tai puristustapauksissa), fysioterapiaa, lääkitystä kivun ja tulehduksen hallintaan sekä perussyyn hoitoa (esim. diabetes). Ennuste vaihtelee: osassa hermovaurioista toiminto palautuu lähes normaaliksi, toisissa jää pysyviä jäämiä.
Yhteenveto
Perifeerinen hermosto yhdistää keskushermoston kehoon ja ylläpitää sekä tietoista toimintaa että elintärkeitä tahdosta riippumattomia toimintoja. Sen rakenne (hermot, gangliot, Schwannin solut ja sidekudos) mahdollistaa tiedon kulun, mutta tekee siitä myös alttiin vammoille ja myrkyille. Autonominen järjestelmä ja suolistohermosto säätelevät sisäelinten toimintaa, kun taas somaattinen osa huolehtii liikkeistä ja aistimuksista. PNS:n vaurioihin on olemassa diagnostiikkaa ja hoitokeinoja, ja sen kyky uusiutua tekee oikeasta hoidosta tärkeän ennusteeseen vaikuttavan tekijän.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on ääreishermosto?
V: Perifeerinen hermosto eli PNS koostuu keskushermoston (aivojen ja selkäytimen) ulkopuolella olevista hermoista ja hermosoluista.
K: Mikä on PNS:n tärkein tehtävä?
V: PNS:n tärkein tehtävä on yhdistää keskushermosto (CNS) raajoihin ja elimiin.
K: Miten PNS eroaa keskushermostosta?
V: PNS ei ole keskushermoston tavoin luun suojaama, ja se on alttiina myrkyille ja mekaanisille vammoille.
K: Miten PNS jakautuu?
V: Perifeerinen hermosto jaetaan somaattiseen hermostoon (SNS) ja autonomiseen hermostoon (ANS).
K: Onko suolistohermosto (ENS) osa autonomista hermostoa?
V: Ei, suolistohermosto (ENS) voidaan nähdä omana kolmantena haaranaan eikä osana autonomista hermostoa.
K: Mistä somaattinen hermosto vastaa?
V: Somaattinen hermosto (SNS) vastaa tahdonalaisista liikkeistä ja aistitiedoista.
K: Mistä autonominen hermosto vastaa?
V: Autonominen hermosto (ANS) vastaa tahattomien kehon toimintojen, kuten sydämen sykkeen ja ruoansulatuksen, säätelystä.
Etsiä