Perseus (kreikaksi Περσεύς) on kreikkalaisen mytologian tunnetuimpia sankareita. Hän on legendaarinen Mykeneen perustaja ja erityisen kuuluisa gorgo Medusan tappamisesta. Perseus on puolijumala, Zeuksen ja kuolevaisen prinsessa Danaën poika. Hänen vaimonsa, etiopialainen prinsessa Andromeda, synnytti hänelle poikia Perses, Alkaios, Sthenelos ja Elektryon sekä tyttären Gorgophone. Perseus on myös Herakleen esi-isä.
Synty ja lapsuus
Acrisius, Argoksen kuningas, sai ennustuksen, että hänen tyttärensä Danaën poika surmaa hänet. Peläten kohtaloa Acrisius sulki Danaën maanalaiseen torniin tai luolaan. Jumala Zeus kuitenkin ilmestyi Danaën luo kultaisena vetenä tai sateena ja näin syntyi Perseus. Kun Acrisius sai tietää lapsesta, hän sijoitti Danaën ja vauvan laivaan ja heittäytytti heidät mereen. Laiva ajautui Seriphoksen saarelle, jossa kalastaja Dictys pelasti heidät ja kasvatti Perseusta.
Koettelemus: määräys Medusan hakemisesta
Saarella hallitsi kuningas Polydectes, joka himosi Danaëa. Polydectes halusi päästä Perseuksen tieltä ja lähettää tämän näyttävään mutta vaaralliseen tehtävään: tuoda takaisin Medusan pää. Perseuksen tehtävän teki mahdottomaksi se, että Medusa oli kuolevainen gorgo, jonka katse muutti kaiken kiveksi.
Jumalten avustajat ja varusteet
Monissa versioissa Perseusta auttoivat jumalat ja yliluonnolliset olennot. Hän sai tai lainasi muun muassa:
- Helmestä tai nymfeiltä peräisin olevat siivekkäät sandaalit, joilla hän lensi.
- Hadesin näkymättömyyskypärän (tai -kypärän), joka teki hänet näkymättömäksi tarvittaessa.
- Athenan tarjoaman kiillotetun kilven tai peilin, jota käytettiin välttämään suora katse Medusaan.
- Hermeksen antaman terävän, joskus harpeen kaltaisen miekan tai sirpin, jolla Medusa lopulta surmattiin.
- Kibisiksen eli taikakassin, johon hän säilöi irrotetun pään.
Nämä varusteet korostavat mytologian teemaa jumalallisesta avusta ja sankarin älystä verrattuna suoraan voimaan.
Medusan tappaminen ja seuraukset
Perseus lähestyi Medusaa peilinä toimivan kilven avulla niin, että hän näki ainoastaan heijastuksen eikä joutunut suoraan kivettyväksi. Hän leikkasi Medusan kaulan ja sulki gorgon pään kibisikseen. Medusan verestä syntyi myyttien mukaan hevonen Pegasus ja soturi Chrysaor, sillä Medusa oli raskaana Poseidonin jälkeläisestä.
Medusan pää säilytti voimansa: katseesta tuli edelleen kiveksi tekevä. Perseus käytti päättä usein kohtalon hetkillä ja vihollisia vastaan; lopulta hän luovutti päättä Athenalle, joka kiinnitti sen kilpeensä (aegis) suojaksi. Toisissa kertomuksissa Perseus muutti Atlas-vuoriston kivettyneillä kasvoilla tai käyttäen Medusan päätä muiden kukistamiseen.
Andromedan pelastus ja liitto
Paluumatkalla Perseus näki etiopialaisen prinsessa Andromedan kivetettyjen rannalla. Andromeda oli uhrattu meren pedolle (Cetus) äitinsä Cassiopeian jumaltenhäpäisyn takia. Perseus tappoi pedon, pelasti Andromedan ja otti tämän vaimokseen. Andromedan ja Perseuksen lapset mainitaan edellä: Perses, Alkaios, Sthenelos, Elektryon ja tytär Gorgophone.
Paluumatka ja myöhemmät vaiheet
Perseus palasi Seriphokseen ja käytti Medusan päätä kääntääkseen Polydectesin kiveksi, vapauttaakseen Danaën ja nostaakseen Dictyksen valtaan. Lopulta myytti kertoo, että Peruseksen ja Danaën kohtalot liittyivät ennustukseen: Acrisius kuoli vahingossa, kun Perseus heitti kiekkoa kilpailussa ja kipinä tai lentänyt kiekko osui häneen — näin ennustus toteutui.
Perimys, merkitys ja kulttuurivaikutus
Perseus on antiikin taruissa merkittävä sukulinjan alkupiste: hänestä johti suku, jonka kautta syntyivät myöhemmät sankarit, muun muassa Herakles. Perseuksen tarina on hyvin näkyvä kreikkalaisessa taiteessa, esikuvana muistomerkeissä, maljakuvaelmissa ja myöhemmin renessanssitaiteessa (esim. Benvenuto Cellinin patsas "Perseus ja Medusa"). Tästä kertovat myös kreikkalaiset tähdistöt: Perseus on yksi tähtikuvioista, ja Medusan kuolema liittyy taivaankappaleisiin ja tarinoihin.
Vaihtelut ja tulkinnat
Kuten monet myytit, myös Perseuksen kertomukset esiintyvät useina versioina ja paikallisina muunnelmina. Henkilöhahmoa on tulkittu sekä sankarina että arkkityyppisenä jumalten ja ihmisten välisen rajapinnan ylittäjänä. Tarinan teemoja ovat kohtalo, jumalallinen avustus, älykäs rohkeus ja länsimaisen sankarimyyttisen perinteen juuret.
Huom. Kreikkalaisessa mytologiassa kertomukset vaihtelevat lähteestä riippuen; yllä oleva kuvaus kokoaa yleisimmät ja tunnetuimmat vaiheet Perseuksen elämästä.
