Fysikaaliset suureet – määritelmä, esimerkit ja luokittelu

Fysikaaliset suureet – selkeä määritelmä, keskeiset esimerkit ja luokittelu perus- ja johdettuihin. Opas mittaukseen, yksiköihin ja fysiikan peruskäsitteisiin.

Tekijä: Leandro Alegsa

23-01-2026 21:24

Fysiikassa fysikaalinen suure on mikä tahansa fysikaalinen ominaisuus, joka voidaan kvantifioida eli mitata numeroin. Esimerkkejä fysikaalisista suureista ovat massa, aineen määrä, pituus, aika, lämpötila, sähkövirta, valon voimakkuus, voima, nopeus, tiheys ja monet muut. Fysikaalinen suure kuvaa järjestelmän ominaisuutta tai tilaa, ja sitä voidaan mitata sekä elottomissa että elollisissa systeemeissä, esimerkiksi kappaleen massa, nesteen lämpötila tai kudoksen lämpötila eläimessä.

Perussuureet ja johdetut suureet

Fysiikan perusta perustuu fysikaalisiin suureisiin, joiden avulla fysiikan lait ilmaistaan. Siksi nämä suureet on mitattava tarkasti. Suureet jaetaan usein kahteen pääluokkaan:

Perussuureet (base quantities): suureet, joita ei johdeta muista suureista. Kansainvälisessä SI-järjestelmässä on seitsemän perussuuretta: pituus (metri, m), massa (kilogramma, kg), aika (sekunti, s), sähkövirta (amperi, A), lämpötila (kelvin, K), aineen määrä (mooli, mol) ja valon voimakkuus (candela, cd). Monet alkuperäisistä linkeistä artikkeleissa käsittelevät näitä yksittäisiä suureita, kuten massa, pituus ja aika.
Johdetut suureet: suureet, jotka määritellään perussuureista muodostettavilla matemaattisilla yhdistelmillä. Esimerkkejä ovat voima (newton, N = kg·m/s²), nopeus (m/s), kiihtyvyys (m/s²), tiheys (kg/m³) ja energia (joule, J = N·m).

Yksiköt ja SI-järjestelmä

Jotta suureista voidaan vaihtaa tietoa täsmällisesti, jokaisella suureella on yksikkö. Kansainvälinen yksikköjärjestelmä (SI) määrittelee perusyksiköt ja säännöt yhdistelmien muodostamiselle. Yksiköt ilmaistaan symboleilla, esim. m (metri), kg (kilogramma), s (sekunti), A (amperi), K (kelvin), mol (mooli) ja cd (candela).

Yksiköihin voidaan liittää etuliitteitä (kuten kilo-, milli-, mikro-), jolloin saadaan suureita eri suuruusluokissa: esimerkiksi kilometri (km = 1000 m), millimetri (mm = 10⁻³ m) ja mikrosekunti (µs = 10⁻⁶ s).

Luokittelu ja erityisominaisuudet

Skalaari- ja vektorinomaiset suureet: Skalaari on suure, jolla on vain suuruus (esim. lämpötila, massa, energia). Vektori on suure, jolla on suuruus ja suunta (esim. nopeus, voima, kiihtyvyys).
Extensiiviset ja intensiiviset suureet: Extensiivinen suure (esim. massa, tilavuus) riippuu systeemin koosta tai määrästä. Intensiivinen suure (esim. lämpötila, tiheys) ei riipu systeemin koosta.
Differentioituvat ja paikalliset suureet: Joitakin suureita, kuten lämpötila tai tiheys, voidaan määritellä paikallisesti pisteessä (kenttinä), kun taas toiset ovat globaaleja koko systeemille.

Dimensiotarkastelu ja johdannaiset

Dimensiotarkastelu tarkoittaa suureiden perusyksiköiden (pituus L, massa M, aika T jne.) tutkimista yhtälöiden oikeellisuuden varmistamiseksi. Esimerkiksi voiman dimensiot ovat M·L·T⁻², koska voima = massa × kiihtyvyys.

Tämän avulla voi myös päätellä, mitkä suureet voivat esiintyä tietyissä fysikaalisissa lausekkeissa ja tarkistaa, että yhtälöiden yksiköt täsmäävät.

Mittaus, tarkkuus ja epävarmuus

Fysikaalisten suureiden mittaaminen tehdään sopivilla mittalaitteilla ja menetelmillä. Esimerkkejä mittalaitteista:

Vaaka (massa)
Mittanauha tai laseretäisyysmittari (pituus)
Kellot ja sekuntimetrit (aika)
Lämpömittarit ja termoparit (lämpötila)
Ammpeerimittari ja jännitemittari (sähkö)
Lux-mittari tai fotometri (valon voimakkuus)

Jokainen mittaaminen sisältää mittausepätarkkuuden. Epävarmuuden arviointi (systemaattinen ja satunnainen virhe) on olennainen osa mittauksia ja tulosten tulkintaa. Tulokset esitetään yleensä mittaustaulukossa tai mittaustuloksen yhteyteen liitetyllä epävarmuusarviolla (esim. 1,23 ± 0,02).

Esimerkkejä johdetuista suureista ja niiden yksiköistä

Voima: newton (N) = kg·m/s²
Työ ja energia: joule (J) = N·m
Teho: watt (W) = J/s
Paine: pascal (Pa) = N/m²
Tiheys: kg/m³
Nopeus: m/s

Yhteenveto

Fysikaaliset suureet ovat fysiikan perusrakenteita, joiden avulla mitataan ja kuvataan luonnon ilmiöitä. Perussuureet muodostavat SI-järjestelmän perustan, ja monet käytännön suureet ovat näistä johdettuja. Mittausten tarkkuus, yksiköt ja dimensiotarkastelu ovat keskeisiä, jotta fysiikan lausekkeet ovat johdonmukaisia ja tulokset vertailukelpoisia.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on fysikaalinen suure?

A: Fysikaalinen suure on mikä tahansa fysikaalinen ominaisuus, joka voidaan kvantifioida ja mitata numeroiden avulla.

K: Voidaanko fysikaalisia suureita mitata elävistä organismeista?

V: Ei, fysikaalisia suureita mitataan vain luonnollisista elottomista esineistä (elottomista esineistä).

K: Mitä esimerkkejä fysikaalisista suureista on?

V: Esimerkkejä fysikaalisista suureista ovat massa, aineen määrä, pituus, aika, lämpötila, sähkövirta, valon voimakkuus, voima, nopeus, tiheys ja monet muut.

K: Miksi fysikaaliset suureet ovat olennaisia fysiikan perustan kannalta?

V: Fysiikan perusta perustuu fysikaalisiin suureisiin, joiden avulla fysiikan lait ilmaistaan.

K: Miten fysikaalisia suureita pitäisi mitata?

V: Fysikaaliset suureet olisi mitattava tarkasti, koska ne ovat fysiikan perustan kannalta olennaisia.

K: Mitä ovat perussuureet?

V: Perussuureet ovat fysikaalisia suureita, joita ei voida johtaa muista fysikaalisista suureista. Ne ovat itsenäisiä suureita ja ne on mitattava suoraan.

K: Mitä ovat johdetut suureet?

V: Johdetut suureet ovat fysikaalisia suureita, jotka on johdettu muista fysikaalisista suureista. Esimerkkejä johdetuista suureista ovat voima, nopeus, kiihtyvyys jne.

Etsiä