Keiju on myös pieni siivekäs olento, joka on kuuluisa kansanperinteessä.
Pixies on yhdysvaltalainen vaihtoehtorock-yhtye. Yhtye aloitti toimintansa vuonna 1986. He hajosivat vuonna 1993, mutta alkoivat soittaa uudelleen yhdessä vuodesta 2004 tähän päivään. Yhtyeessä on neljä jäsentä: Black Francis (laulu, rytmikitara), Joey Santiago (soolokitara), Kim Deal (bassokitara, laulu) ja David Lovering (rummut).
Historia
Pixies perustettiin vuonna 1986 Bostonin seudulla. Yhtyeen varhaiseen tyyliin vaikuttivat punkin raakuus, surf- ja 1960-luvun pop-melodit sekä avantgardistiset ja surrealistiset sanoitukset. Debyyttialbumi ja varhaiset EP-julkaisut herättivät nopeasti huomiota, ja yhtye solmi sopimuksen brittiläisen levy-yhtiön 4AD:n kanssa.
Keskeisiä varhaisia julkaisuja ovat Come On Pilgrim (EP, 1987), Surfer Rosa (1988, tuottajana Steve Albini) ja erityisesti kriitikoiden ylistämä Doolittle (1989, tuottajana Gil Norton). Myöhemmin tuli albumit Bossanova (1990) ja Trompe le Monde (1991). Nämä levyt nostivat Pixiesin vaikutusvaltaiseen asemaan vaihtoehtomusiikin kentällä.
1993 yhtye keskeytti toimintansa jännitteiden, uupumuksen ja luovien erimielisyyksien vuoksi. Jäsenet keskittyivät sooloprojekteihin: Black Francis (oikealta nimeltään Charles Thompson) esiintyi usein nimellä Frank Black, ja Kim Deal keskittyi muun muassa bändi The Breedersin toimintaan.
Pixies palasivat estradeille vuonna 2004 ja ovat sen jälkeen tehneet laajoja kiertueita ympäri maailmaa. Uusia studioalbumeja julkaistiin uudella vuosikymmenellä: Indie Cindy (2014), joka kokoaa aiemmin julkaistuja EP-kappaleita, sekä myöhemmin ilmestyneet Head Carrier (2016), Beneath the Eyrie (2019) ja Doggerel (2022).
Jäsenmuutokset
Alkuperäinen ja tunnetuin kokoonpano oli Black Francis, Joey Santiago, Kim Deal ja David Lovering. Kim Deal kuitenkin erosi yhtyeestä vuonna 2013. Hänen tilalleen tuli lyhytaikaisesti Kim Shattuck (2013–2014), ja myöhemmin basistina ja taustalaulajana kiinnitettiin pysyvästi Paz Lenchantin, joka on ollut mukana vuoden 2016 jälkeen ja myös laulanut joillakin uusilla julkaisuilla.
Tyyli ja vaikutus
Pixies tunnetaan erityisesti voimakkaasti kontrastoivasta dynamiikastaan — hiljaisten, melodisten osuuksien ja räjähtävän, kitaravetoisen kohokohtien vuorottelusta (ns. "quiet–loud–quiet" -dynamiikka). Sanoitukset käsittelevät usein outoja, surrealistisia ja symbolisia teemoja. Yhtyeen äänimaailma ja sovitukset ovat olleet merkittävä vaikutus 1990-luvun vaihtoehtorockiin; muun muassa Nirvanan jäsenet ovat maininneet Pixiesin vaikutuksen omalle tekemiselleen.
Tärkeimmät kappaleet ja levyt
- Surfer Rosa (1988) – sisältää mm. kappaleen "Where Is My Mind?"
- Doolittle (1989) – klassinen julkaisu, jolta tunnettuja kappaleita ovat "Debaser", "Here Comes Your Man" ja "Monkey Gone to Heaven"
- Bossanova (1990) ja Trompe le Monde (1991) – jatkoivat yhtyeen kehitystä ja laajensivat sen soundia
- Indie Cindy (2014), Head Carrier (2016), Beneath the Eyrie (2019), Doggerel (2022) – postreunion-julkaisut
Perintö
Pixiesin vaikutus pop- ja rock-musiikkiin on laaja: heidän dynamiikkansa, kitarasoundinsa ja omintakeinen laulutyylinsä ovat inspiroineet lukuisia yhtyeitä ja artisteja. Heitä pidetään yhtenä tärkeimmistä vaihtoehtorockin pioneereista, ja heidän vaikutuksensa kuuluu edelleen monissa nyky-yhtyeissä.
Nykytila
Nykyään Pixies jatkavat esiintymisiä ja levyttämistä vaihtuvan aktiivisuuden ja jäsenten omien projektien ehdoilla. Kokoonpano ja esiintymiset voivat vaihdella, mutta yhtyeen perintö ja vaikutus ovat vankat.