Yhdysvaltain uskollisuudenvala – historia ja merkitys
Tutustu Yhdysvaltain uskollisuudenvalan historiaan, muokkauksiin ja yhteiskunnalliseen merkitykseen – selkeä katsaus 1800–1900-luvun käännekohtiin ja nykymerkitykseen.
Yhdysvaltojen uskollisuudenvala on osoitus uskollisuudesta Yhdysvaltojen lippua ja Amerikan yhdysvaltojen tasavaltaa kohtaan. Sen lauseen kirjoitti toimittaja ja koululaisaktivisti Francis Bellamy vuonna 1892 osana juhlaa ja opetusaineistoa nuorille; tekstiä on sittemmin muutettu useaan otteeseen. Kongressi hyväksyi sen viralliseksi tontiksi vuonna 1942, ja tunnetuin muutos — sanojen “under God” lisääminen — tehtiin vuonna 1954 kylmän sodan ilmapiirissä.
Historia
- 1892: Francis Bellamy laati alkuperäisen tekstin julkaistavaksi lehdessä The Youth's Companion ja kannusti koululuokkia lausumaan sen osana kansallista juhlaa. Alkuperäinen palaute sisälsi myös niin sanotun Bellamyn tervehdyksen, joka muistutti ojennettua käsitervehdykseksi luonnehdittua asentoa.
- 1923–1924: Pienen sanamuodon muutokset tehtiin, muun muassa ilmaus "my Flag" korvattiin muotoon "the Flag of the United States" ja myöhemmin lisättiin koko nimi "United States of America", jotta lupaus viittaisi selkeästi Yhdysvaltojen lippuun.
- 1942: Kongressi hyväksyi valan virallisesti. Samoihin aikoihin ja varsinkin toisen maailmansodan jälkeen kansainvälisten tervehdyssymboliikoiden vuoksi käytöstä luovuttiin alkuperäisestä suorasta käsitervehdyksestä ja yleiseksi tunnustetuksi tavaksi tuli pitää käsi sydämellä.
- 1954: Presidentti Dwight D. Eisenhower allekirjoitti lain, jossa lisättiin sanat "under God" (”Jumalan alla”), minkä taustalla olivat kylmän sodan poliittinen ilmapiiri ja uskonnollisen kielen käyttö kansallisen yhtenäisyyden vahvistamiseksi.
Teksti ja muutokset
Alkuperäinen englanninkielinen muoto (1892) oli suunnilleen:
"I pledge allegiance to my Flag and the Republic for which it stands, one Nation, indivisible, with Liberty and Justice for all."
Nykyinen kongressin hyväksymä virallinen muoto (1954 jälkeen) on:
"I pledge allegiance to the Flag of the United States of America, and to the Republic for which it stands, one Nation under God, indivisible, with liberty and justice for all."
Suomenkielinen vapaamuotoinen käännös nykyisestä versiosta:
”Vannon uskollisuutta Yhdysvaltain lipulle ja siinä edustamalleen tasavallalle — yhdelle kansakunnalle, Jumalan alla, jakamattomalle, vapauden ja oikeudenmukaisuuden turvaajalle kaikille.”
Käyttö ja oikeudelliset kysymykset
- Päivittäinen lausunta kouluissa ja erilaisissa seremonioissa on ollut yleinen käytäntö, erityisesti 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Koululaisilta ei kuitenkaan voida pakottaa lausumaan valaa tai osallistumaan kunnioitustilaisuuksiin, kuten korkeimman oikeuden päätöksessä West Virginia State Board of Education v. Barnette (1943) todettiin.
- Lisäyksen "under God" laillisuus on ollut oikeudellisissa kiistoissa. Tunnetuin tapaus on Michael Newdown nostama kanne, joka johti asiaan Elk Grove Unified School District v. Newdow (2004); korkeimman oikeuden käsittely päättyi prosessuaalisiin ratkaisuihin, eikä se antanut lopullista ennakkotapauspäätöstä uskonnollisen ilmauksen perustuslaillisuudesta.
Merkitys ja kiistat
Uskollisuudenvala on monille amerikkalaisille vahva kansallinen symboli ja tapa ilmaista yhteisöllisyyttä ja lojaalisuutta. Toisaalta siitä on esitetty myös kritiikkiä ja huolta:
- Uskonnollinen sisältö: “Under God”-lisäys on kiistanalainen erityisesti uskonnon ja valtion erottamisen näkökulmasta; kriitikot kokevat sen sekoittavan julkisen vallan ja uskonnon.
- Pakottamisen ongelma: Vaikka monissa kouluissa valaa tarjotaan, osallistuminen ei saa olla pakollista; oikeuskäytännössä on suojattu yksilön vapaus olla lausumatta valaa.
- Historialliset ja poliittiset tulkinnat: Tekstin muutokset ja käytännön tavat heijastavat myös aikakauden poliittisia ja kulttuurisia jännitteitä, kuten halua erottua ideologisista vastustajista ja rakentaa kansallista yhtenäisyyttä.
Yhteenvetona: Yhdysvaltain uskollisuudenvala on sekä symbolinen että historiallinen ilmiö, jonka teksti ja käyttö ovat muuttuneet ajan ja poliittisten olosuhteiden mukana. Se herättää edelleen voimakkaita tunteita ja keskustelua siitä, miten kansallisen symboliikan, yksilönvapauden ja uskonnon raja vedetään.
Etsiä