Pussy Riot: venäläinen feministinen punk-protestiryhmä (perustettu 2011)

Pussy Riot – venäläinen feministinen punk-protestiryhmä (perustettu 2011). Tarina vankilasta, mediasodasta ja kansainvälisestä tukiliikkeestä. Lue tausta ja vaikutus.

Pussy Riot on noin yhdentoista naisen muodostama venäläinen feministinen punkrock-protestiryhmä, joka tuli kansainvälisesti tunnetuksi suoraviivaisesta ja provosoivasta performanssitaiteestaan sekä poliittisesta aktivismistaan. Ryhmä käyttää punk-estetiikkaa, näyttäviä värejä ja kasvot peittäviä balaklavoja korostaakseen kollektiivisuuttaan ja suojatakseen jäseniensä henkilöllisyyttä. Pussy Riot on nostanut esiin teemoja kuten naisten oikeudet, homo- ja transoikeudet, sananvapaus ja korruption vastustaminen Venäjällä.

Perustaminen ja toimintatapa

Ryhmä perustettiin elokuussa 2011 Moskovassa. Pussy Riot ei toimi perinteisen bändin tavoin, vaan järjestää lyhyitä, usein yllättäviä performansseja julkisissa tiloissa, joilla pyritään kiinnittämään huomio poliittisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Performansseissa yhdistyvät punk-musiikki, performanssitaide ja mielenosoittamisen keinot: laulut ovat usein yksinkertaisia, toistoa hyödyntäviä protestiviestejä.

Katedraaliesitys ja oikeudenkäynti

Helmikuussa 2012 kolme Pussy Riotin jäsentä – Jekaterina Samutsevitš, Nadezhda Tolokonnikova ja Maria Aljouhina – esiintyi Moskovan Kristuksen Vapahtajan katedraalissa teoksessa, joka on yleisesti tunnettu nimellä "Punk Prayer" tai "Virgin Mary, Put Putin Away". Esityksen tarkoituksena oli protestoida kirkon ja valtion läheisiä suhteita sekä vaatia poliittista muutosta. Kolmikon esityksestä seurasi pidätykset ja myöhemmin syytteet.

Oikeudenkäynti vuonna 2012 sai laajaa kansainvälistä huomiota. Tuomioistuimen mukaan tuomitut syyllistyivät julkisjärjestyksen häiritsemiseen ja teoilla oli uskonnollista vihamielisyyttä osoittava motiivi; vuonna 2012 käräjäoikeus tuomitsi kolme naista kahden vuoden vankeusrangaistukseen. Jekaterina Samutsevitš vapautui valituksensa menestyttyä ja hänet päästettiin vankilasta syyskuussa 2012. Nadezhda Tolokonnikova ja Maria Aljouhina jäivät suorittamaan rangaistustaan vankilassa ja vapautuivat vasta myöhemmin.

Kansainväliset reaktiot ja tuki

Ryhmä sai laajaa kansainvälistä tukea ja vapautusvaatimuksia. Ympäri maailmaa järjestettiin mielenosoituksia ja tukitapahtumia, joissa vangitsemista pidettiin sananvapauden rajoittamisena. Useat tunnetut taiteilijat ja julkisuuden henkilöt, kuten Madonna, ottivat kantaa ja vaativat jäsenten vapauttamista. Tapauksen myötä Pussy Riotista tuli symboli laajemmalle keskustelulle ihmisoikeuksista ja ilmaisunvapaudesta Venäjällä.

Vapautus, jatkotoimet ja sisäiset kiistat

Joulukuun 23. päivänä 2013 Tolokonnikova ja Aljošina päästettiin vapaaksi amnistian tai muiden oikeudellisten toimenpiteiden seurauksena. Vapautumisen jälkeen osa Pussy Riotin jäsenistä jatkoi julkista toimintaa ja esiintymisiä, ilmoittaen mielipiteitään mediassa ja osallistuen kansainvälisiin tapahtumiin. Vapautumisten jälkeen ryhmän sisällä ja sen ympärillä syntyi keskustelua ja erimielisyyksiä toiminnan linjasta. Osa nykyisistä ja entisistä jäsenistä kritisoi näkyvyyttä ja kaupallistumista: muun muassa ilmoitettiin, että Nadezhda Tolokonnikova ja Maria Aljouhina eivät voineet jatkaa anonyymeinä jäseninä samaan tapaan sen jälkeen, kun he olivat näyttäneet kasvonsa Yhdysvaltain televisiossa. Tämä heijasteli laajempaa jännitettä anonyymiyden, kollektiivisuuden ja julkisuuden välillä.

Vaikutus, kritiikki ja perintö

Pussy Riot on vaikuttanut paitsi taiteelliseen protestiperinteeseen myös laajempaan feminismin, aktivismin ja kansalaisliikkeiden keskusteluun. Ryhmän provokatiiviset teot herättivät myös voimakasta kritiikkiä: konservatiiviset poliitikot ja ortodoksinen kirkko pitivät niitä loukkaavina ja tarpeettoman hyökkäävinä uskonnollisia tunteita kohtaan. Toisaalta monet nuoret ja kansainväliset toimijat näkivät ryhmän tärkeänä äänenä korruption ja autoritaarisuuden vastustamisessa.

Nykytilanne

Pussy Riot on muuttunut ajan mittaan: osa jäsenistä on siirtynyt julkisempaan aktivismiin, osa jatkaa kollektiivista, naamioitua toimintaa. Ryhmän nimi ja estetiikka toimivat edelleen voimakkaana symbolina protesteille ja taiteelliselle kriittisyydelle Venäjällä ja maailmalla. Pussy Riot on myös tehnyt yhteistyötä muiden taiteilijoiden ja oikeusjärjestöjen kanssa, julkaissut musiikkia ja osallistunut keskusteluihin ihmisoikeuksista kansainvälisillä areenoilla.

Keskeiset teemat:

• feminismi ja sukupuolten tasa-arvo
• sananvapaus ja taiteellinen ilmaisuvapaus
• kansalaisoikeudet ja korruption vastainen aktivismi
• performanssi- ja punk-kulttuurin hyödyntäminen protesteissa

Pussy Riot toimii esimerkkinä siitä, miten taide, musiikki ja suora toiminta voivat nivoutua yhteen poliittisen aktivismin välineiksi. Ryhmän toiminta on jakanut mielipiteitä, mutta samalla herättänyt laajaa keskustelua sekä Venäjällä että kansainvälisesti.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka on Pussy Riot?

K: Milloin Pussy Riot perustettiin?

K: Miksi kolme Pussy Riotin jäsentä vangittiin?

K: Ketkä päästettiin vankilasta syyskuussa 2012 ja miksi?

K: Oliko ympäri maailmaa mielenosoituksia Pussy Riotin jäsenten vangitsemista vastaan?

K: Kuka puolusti Pussy Riotin jäsenten vapauttamista?

K: Ketkä päästettiin vankilasta 23. joulukuuta 2013 ja pidettiinkö heitä edelleen Pussy Riotin jäseninä?

Hae kirjaimella