Qapik (tai gapik, Azerbaidžanin kielestä: qəpik) on Azerbaidžanin rahayksikkö, joka vastaa 1/100 Azerbaidžanin manatia. 100 qapikia = 1 manat.
Nykyiset kolikot ja nimellisarvot
Azerbaidžanin manatin vuoden 2006 valuuttauudistus toi liikkeeseen seuraavat qapik-kolikot: 1, 3, 5, 10, 20 ja 50 qapikia. Kolikot on suunniteltu käytännön arkipäivän maksuliikennettä varten ja ne eroavat ulkonäöltään selvästi eri nimellisarvoissa.
- 1, 3 ja 5 qapik on valmistettu kuparipäällysteisestä teräksestä.
- 10 ja 20 qapik on valmistettu messinkipinnoitetusta teräksestä.
- 50 qapik on kaksivärinen, mikä helpottaa tunnistamista ja erottaa sen pienemmistä nimellisarvoista.
Muotoilu ja tunnistettavuus
Kolikoiden kuvioissa on yleensä selkeä merkintä nimellisarvosta sekä valtion tunnuksia, kuten Azerbaidžanin kansallinen tunnus tai ornamenttisia elementtejä. Suuremmissa nimellisarvoissa käytetään myös eri väritys- ja materiaaliratkaisuja, jotta kolikot erottuvat helposti toisistaan käteisellä maksuttaessa.
Historia ja nimityksen alkuperä
Sana qapik tulee venäjän kielen sanasta "kopek", joka tarkoittaa keihästä. Kopek on ollut rahayksikkönä jo 1500-luvulta lähtien, Iivana Julman ajoista (Ivan IV) alkaen. Samankaltaisia nimityksiä ja alayksiköitä on käytetty laajasti itäisen Euroopan ja Keski-Aasian alueilla: nykyään vastaava pienempi yksikkö on osa esimerkiksi Venäjän ruplaa, Ukrainan hryvniaa ja Valko-Venäjän ruplaa (nimitykset vaihtelevat kielittäin).
Käyttö ja liikkeessä olevat kolikot
Käytännössä pienimmät qapik-kolikot (erityisesti 1 ja 3 qapik) ovat arvonsa vuoksi vähemmän käytettyjä arkipäivän maksutapahtumissa, ja monissa tilanteissa hintoja pyöristetään lähimpään 5 qapikiin tai kymmenenteen. Tämä on yleinen ilmiö silloin, kun inflaation myötä pienin nimellisarvo menettää ostovoimaansa.
Mistä lisää tietoa
Qapik on osa Azerbaidžanin nykyaikaista rahajärjestelmää, joka vakiinnutettiin vuoden 2006 valuuttauudistuksen yhteydessä. Jos haluat syvällisempää tietoa esimerkiksi kolikoiden painoista, halkaisijoista tai suunnittelijan tiedoista, kannattaa tarkistaa Kansallispankin tai rahapajan julkaisut sekä numismaattiset lähteet.
Huom. Linkit yllä vievät lisälukemiseen ja lähdetietoihin: ne on säilytetty alkuperäisessä muodossaan.
