Azerbaidžanin kieli, jota kutsutaan myös azerin kieleksi (Azəricə), on turkkilainen kieli, jota puhutaan Azerbaidžanissa ja Luoteis-Iranissa. Pohjois-Azerbaidžanin kieli on Azerbaidžanin tasavallan virallinen kieli. Sitä puhutaan myös Dagestanissa (Venäjän tasavalta), Kaakkois- ja Itä-Georgiassa, Koillis-Turkissa ja joissakin osissa Ukrainaa. Etelä-Azerbaidžanin muotoa puhutaan laajalti Luoteis-Iranissa.

Yleiskuva ja puhujamäärä

Azerbaidžanin kuuluu oguusi-ryhmään turkkilaisten kielten sisällä ja on lähimpänä sukua turkin ja türkmenin kielille. Puhujamääräksi arvioidaan noin 25–35 miljoonaa eri arvioiden perusteella; tähän lukuun sisältyvät sekä Pohjois- että Etelä-Azerbaidžanissa sekä diasporassa asuvat puhujat.

Murteet ja alueellinen jakauma

  • Pohjoisazerbaidžani (North Azerbaijani): virallinen muoto Azerbaidžanin tasavallassa, johon perustuvat koulutus- ja mediasäännökset.
  • Eteläazerbaidžani (South Azerbaijani): Iranin Luoteis-alueilla puhuttava muoto, jolla on omat paikalliset piirteensä ja lainasanastonsa persiasta.
  • Aluemurteet sisältävät mm. Baku-, Quba-, Shirvan-, Karabakh-, Ganja- ja Lankaran-murteet. Murteet voivat poiketa ääntämisen, sanaston ja joissain sanajärjestyksen piirteissä.

Kirjoitusjärjestelmät

Azerbaidžanilla on ollut historian saatossa useita kirjoitusjärjestelmiä:

  • Perinteinen perso-arabialainen (käytössä etenkin Etelä-Azerbaidžanissa Iranissa).
  • Sovjetajalla käyttöön otettu kyrillinen aakkosto (käytössä Suomessa ja Venäjän vaikutuskaudella, vähemmän nykyisin Pohjois-Azerbaidžanissa).
  • Nykyinen virallinen Pohjois-Azerbaidžanin aakkosto on latinalaiseen pohjautuva järjestelmä, joka otettiin käyttöön 1990-luvulla. Se sisältää mm. merkit ə, ö, ü, ç, ğ, ş, ı, jotka kuvaavat kielen vokaali- ja konsonantipiirteitä.

Kielen rakenne ja keskeiset piirteet

  • Agglutinatiivisuus: Azerbaidžani rakentaa kielioppimuotoja liittämällä päätteitä vartaloon (sijoja, possessiivimuotoja, aikamuotoja jne.).
  • Sananjäsenjärjestys: Perusjärjestys on SOV (subjekti–objekti–verbi), mutta järjestys voi muuttua painotuksen mukaan.
  • Vokaaliharmonia: Kuten monissa turkkilaisissa kielissä, esiintyy vokaaliharmoniaa, eli päätteen vokaali mukautuu sanavartalon vokaaleihin.
  • Sijamuodot: Tavanomaisia sijamuotoja ovat nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi ja ablatiivi.
  • Sukupuoli: Kielellä ei ole kieliopillista sukupuolta (ei erillisiä maskuliini-/feminiinimuotoja substantiiveissa tai adjektiiveissa).
  • Verbi: Ajan, aspektin ja moduksen ilmaiseminen tapahtuu päätteiden avulla; kielessä on mm. perfekti- ja imperfektimuotoja sekä modaalisia päätteitä.

Ääntäminen ja fonetiikka

Azerbaidžanin foneettinen järjestelmä sisältää laajan vokaalijoukon ja konsonanttien sarjan, joissa esiintyy äänteellisiä ja äänettömiä vastineita. Vokaaliharmonia ja erottuvat äänteet kuten ə ovat kielen tunnuspiirteitä. Ääntäminen vaihtelee murteittain.

Sanasto ja vaikutteet

Azerbaidžanin sanastoa ovat vaikuttaneet erityisesti:

  • Persia (erityisesti Etelä-Azerbaidžanin alueella)
  • Arabia (lainasanat erityisesti uskonnollisessa ja kulttuurisessa sanastossa)
  • Venäjä (sovjetajalta peräisin olevat lainasanat, teknologia ja hallinto)
  • Turkki ja muut turkkilaiset kielet (yhdenmukaiset rakenteet ja yhteisiä leksikaalisia piirteitä)

Virallinen asema, media ja koulutus

Pohjois-Azerbaidžanissa azerin kieli on virallinen ja se on opetuksen sekä median pääkieli. Etelä-Azerbaidžanissa puhuttava muoto on laajassa käytössä arjessa, mutta Iranissa persian asema virallisena kielenä on merkittävä koulutuksessa ja hallinnossa.

Esimerkkejä ja perusfraaseja

  • Hei: Salam
  • Kiitos: Təşəkkür tai Sağ ol
  • Mitä kuuluu?: Nə var nə yox?
  • Yksinkertainen lause: Mən məktəbə gedirəm. — "Menen kouluun."

Lopuksi

Azerbaidžanin on monimuotoinen oguusi-kieli, jolla on sekä pohjois- että etelämurteita, pitkä kirjoitusjärjestelmien historia ja vahvat vaikutteet ympäröivistä kielistä. Kielen asema ja muoto vaihtelevat alueittain, mutta sen kulttuurinen ja viestinnällinen merkitys on laaja niin Azerbaidžanissa kuin diasporassa.