Azerbaidžanin kieli (azeri) — turkkilainen kieli, levinneisyys ja murteet

Azerbaidžanin kieli, jota kutsutaan myös azerin kieleksi (Azəricə), on turkkilainen kieli, jota puhutaan Azerbaidžanissa ja Luoteis-Iranissa. Pohjois-Azerbaidžanin kieli on Azerbaidžanin tasavallan virallinen kieli. Sitä puhutaan myös Dagestanissa (Venäjän tasavalta), Kaakkois- ja Itä-Georgiassa, Koillis-Turkissa ja joissakin osissa Ukrainaa. Etelä-Azerbaidžanin muotoa puhutaan laajalti Luoteis-Iranissa.

Yleiskuva ja puhujamäärä

Azerbaidžanin kuuluu oguusi-ryhmään turkkilaisten kielten sisällä ja on lähimpänä sukua turkin ja türkmenin kielille. Puhujamääräksi arvioidaan noin 25–35 miljoonaa eri arvioiden perusteella; tähän lukuun sisältyvät sekä Pohjois- että Etelä-Azerbaidžanissa sekä diasporassa asuvat puhujat.

Murteet ja alueellinen jakauma

  • Pohjoisazerbaidžani (North Azerbaijani): virallinen muoto Azerbaidžanin tasavallassa, johon perustuvat koulutus- ja mediasäännökset.
  • Eteläazerbaidžani (South Azerbaijani): Iranin Luoteis-alueilla puhuttava muoto, jolla on omat paikalliset piirteensä ja lainasanastonsa persiasta.
  • Aluemurteet sisältävät mm. Baku-, Quba-, Shirvan-, Karabakh-, Ganja- ja Lankaran-murteet. Murteet voivat poiketa ääntämisen, sanaston ja joissain sanajärjestyksen piirteissä.

Kirjoitusjärjestelmät

Azerbaidžanilla on ollut historian saatossa useita kirjoitusjärjestelmiä:

  • Perinteinen perso-arabialainen (käytössä etenkin Etelä-Azerbaidžanissa Iranissa).
  • Sovjetajalla käyttöön otettu kyrillinen aakkosto (käytössä Suomessa ja Venäjän vaikutuskaudella, vähemmän nykyisin Pohjois-Azerbaidžanissa).
  • Nykyinen virallinen Pohjois-Azerbaidžanin aakkosto on latinalaiseen pohjautuva järjestelmä, joka otettiin käyttöön 1990-luvulla. Se sisältää mm. merkit ə, ö, ü, ç, ğ, ş, ı, jotka kuvaavat kielen vokaali- ja konsonantipiirteitä.

Kielen rakenne ja keskeiset piirteet

  • Agglutinatiivisuus: Azerbaidžani rakentaa kielioppimuotoja liittämällä päätteitä vartaloon (sijoja, possessiivimuotoja, aikamuotoja jne.).
  • Sananjäsenjärjestys: Perusjärjestys on SOV (subjekti–objekti–verbi), mutta järjestys voi muuttua painotuksen mukaan.
  • Vokaaliharmonia: Kuten monissa turkkilaisissa kielissä, esiintyy vokaaliharmoniaa, eli päätteen vokaali mukautuu sanavartalon vokaaleihin.
  • Sijamuodot: Tavanomaisia sijamuotoja ovat nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi ja ablatiivi.
  • Sukupuoli: Kielellä ei ole kieliopillista sukupuolta (ei erillisiä maskuliini-/feminiinimuotoja substantiiveissa tai adjektiiveissa).
  • Verbi: Ajan, aspektin ja moduksen ilmaiseminen tapahtuu päätteiden avulla; kielessä on mm. perfekti- ja imperfektimuotoja sekä modaalisia päätteitä.

Ääntäminen ja fonetiikka

Azerbaidžanin foneettinen järjestelmä sisältää laajan vokaalijoukon ja konsonanttien sarjan, joissa esiintyy äänteellisiä ja äänettömiä vastineita. Vokaaliharmonia ja erottuvat äänteet kuten ə ovat kielen tunnuspiirteitä. Ääntäminen vaihtelee murteittain.

Sanasto ja vaikutteet

Azerbaidžanin sanastoa ovat vaikuttaneet erityisesti:

  • Persia (erityisesti Etelä-Azerbaidžanin alueella)
  • Arabia (lainasanat erityisesti uskonnollisessa ja kulttuurisessa sanastossa)
  • Venäjä (sovjetajalta peräisin olevat lainasanat, teknologia ja hallinto)
  • Turkki ja muut turkkilaiset kielet (yhdenmukaiset rakenteet ja yhteisiä leksikaalisia piirteitä)

Virallinen asema, media ja koulutus

Pohjois-Azerbaidžanissa azerin kieli on virallinen ja se on opetuksen sekä median pääkieli. Etelä-Azerbaidžanissa puhuttava muoto on laajassa käytössä arjessa, mutta Iranissa persian asema virallisena kielenä on merkittävä koulutuksessa ja hallinnossa.

Esimerkkejä ja perusfraaseja

  • Hei: Salam
  • Kiitos: Təşəkkür tai Sağ ol
  • Mitä kuuluu?: Nə var nə yox?
  • Yksinkertainen lause: Mən məktəbə gedirəm. — "Menen kouluun."

Lopuksi

Azerbaidžanin on monimuotoinen oguusi-kieli, jolla on sekä pohjois- että etelämurteita, pitkä kirjoitusjärjestelmien historia ja vahvat vaikutteet ympäröivistä kielistä. Kielen asema ja muoto vaihtelevat alueittain, mutta sen kulttuurinen ja viestinnällinen merkitys on laaja niin Azerbaidžanissa kuin diasporassa.

Zoom


Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on azerbaidžanin kieli?


V: Azerbaidžanin kieli on turkkilainen kieli, jota puhutaan Azerbaidžanissa ja Luoteis-Iranissa.

K: Mitä muita nimiä azerbaidžanin kielelle on?


V: Azerbaidžanin kielen muita nimiä ovat azeri ja azerbaidžanin turkki.

K: Mitkä maat tunnustavat azerbaidžanin kielen viralliseksi kieleksi?


V: Azerbaidžanin kieli on tunnustettu viralliseksi kieleksi Azerbaidžanin tasavallassa ja Dagestanin tasavallassa Venäjällä.

K: Missä muualla Azerbaidžanin kieltä puhutaan Azerbaidžanin ja Iranin lisäksi?


V: Azerbaidžania puhutaan myös Dagestanissa (Venäjän tasavalta), Kaakkois- ja Itä-Georgiassa, Koillis-Turkissa sekä joissakin osissa Ukrainaa ja Luoteis-Irania.

K: Kuinka monta kieltä Dagestanissa puhutaan?


V: Dagestanissa puhutaan yli 30 eri kieltä.

K: Mikä on Dagestanissa käytetty kieli?


V: Dagestanissa käytetään venäjää lingua francana.

K: Onko azerbaidžanin kieli laajalti puhuttu kieli?


V: Kyllä, azerbaidžanin kieltä puhutaan laajalti niillä alueilla, joilla sitä puhutaan.

AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3