Rapetosaurus on sauropodi-dinosaurusten suku, joka eli nykyisen Madagaskarin alueella liitukauden lopulla noin 70–66 miljoonaa vuotta sitten (maastrichtinen). Tunnettuja lajeja on vain yksi, Rapetosaurus krausei. Muiden sauropodien tavoin Rapetosaurus oli nelijalkainen kasvinsyöjä, mutta se edustaa titanosaurusten erityistä haaraa, joka hallitsi eteläisiä mantereita Gondwanan alueella yläkreivikautena.
Löytö ja nimi
Rapetosauruksen jäännökset löytyivät Pohjois-Madagaskarilta, ja laji Rapetosaurus krausei kuvattiin tieteellisesti vuonna 2001. Löytö erottui joukosta siksi, että siihen sisältyi harvinaisen täydellinen luuranko ja erityisesti lähes ehjä kallo, mikä on titanosaurusten joukossa harvinaista. Holotyyppimateriaalin ikä sijoittuu liitukauden loppuun (maastrichtiini), ja löydöt kertovat eläimen elinympäristöstä ja sukulaisuussuhteista.
Ulkonäkö ja koko
Rapetosaurus ei ollut jättimäinen verrattuna joihinkin muihin sauropodeihin, mutta se oli silti kookas kasvinsyöjä. Tunnetun yksilön pituudeksi on arvioitu kymmeniä metrejä jäämättä suurimpien titanosaurusten tasolle; monissa arvioissa holotyyppi on ollut lähinnä nuori tai nuori aikuinen ja on arviolta noin 8–10 metriä pitkä ja painanut muutamasta tonnista useampaan tonniin. Kallo oli suhteellisen kevyt ja kapea, ja hampaat muistuttivat lieriömäisiä, hakkausta tai nyhtämistä helpottavia muotoja, kuten monilla titanosauruksilla.
Anatomia ja merkitys
Rapetosauruksen ainutlaatuinen arvo paleontologialle perustuu erityisesti kallon säilyneisyyteen. Titanosaurusten craniaalinen rakenne on aiemmin ollut huonosti tunnettu, koska useimmat lajit tunnetaan pelkistä rungon tai raajojen jäännöksistä. Lähes kokonainen kallo mahdollisti paremman ymmärryksen niiden aivo- ja korarakenteesta, hampaan asennosta, leuan liikkeistä ja yleisestä pään muodosta. Tämä on auttanut tutkijoita sekä rekonstruoimaan muiden vain osittain tunnettuja titanosauruksia että täsmentämään titanosaureihin liittyvää evoluutiota ja sukupuuta.
Elinympäristö ja ekologia
Rapetosaurus eli alueella, joka liitukauden lopulla oli trooppisen–subtrooppisen ilmaston vaikutuspiirissä ja todennäköisesti vaihteli kosteiden jokilaaksojen ja kuivempien kausien välillä. Saman alueen faunaan kuului muita teropodeja, krokotiilieläimiä, lintuja ja pieniä nisäkkäitä, mikä viittaa monipuoliseen ekosysteemiin. Titanosaurukset yleisesti olivat Gondwanan alueiden tärkeimpiä suurikokoisia kasvinsyöjiä yläkreivikautena.
Tieteellinen vaikutus
Rapetosauruksen löydön myötä titanosaurusten paleobiologiaa, ravinnonkäyttöä ja leuan mekaanisia ominaisuuksia on voitu tulkita luotettavammin. Löytö on ollut keskeinen referenssi ja vertailukohta muille titanosauruksille, joita tunnetaan vain katkonaisina jäänteinä. Rapetosaurus on siten parantanut käsitystä siitä, miltä nämä laajat ja monimuotoiset sauropodiryhmät näyttivät ja miten ne elivät ennen massasukupuuttoa liitukauden lopussa.
