Riebeckiitti (sininen asbesti) – määritelmä, vaarat ja käyttö

Riebeckiitti (sininen asbesti) – mitä se on, terveys- ja syöpäriskit, historiallinen käyttö sekä tunnistus- ja suojausohjeet turvalliseen purkuun ja käsittelyyn.

Riebeckiitti on silikaattimineraali, joka kuuluu amfiboliryhmään ja tunnetaan kuitumaisesta muodostaan nimellä krokidoliitti eli yleisemmin sininen asbesti. Kuituinen muoto on yksi kuudesta tunnistetusta asbestityypistä ja monet asiantuntijat pitävät sitä erityisen vaarallisena sen ohuen, neulamaisten kuitujen ja suuren biologisen pysyvyyden vuoksi.

Määritelmä ja koostumus

Riebeckiitti on rikki-, rauta- ja natriumpitoisia silikaatteja sisältävä amfiboliminerali (krokidoliitti). Kuitumaiset muodot ovat hyvin ohuita, teräväkärkisiä ja hauraita, mikä helpottaa kiteiden hajoamista hienoiksi hengitettäviksi hiukkasiksi. Kuitujen kemiallinen rakenne tekee niistä pidempään keuhkoissa säilyviä kuin osa muista asbestikuiduista.

Missä sitä esiintyy ja mitä käyttökohteita sillä oli

• Luonnossa riebeckiitti voi esiintyä tiiviissä tai kuitumaisessa muodossa ja sitä esiintyy tietyillä malmivyöhykkeillä.
• Historiallisesti krokidoliittia käytettiin teollisuudessa eristeissä, putkieristeissä, tiivisteissä, sementtivalmisteissa, seinälevyissä, köysissä, lämpösuojauksessa ja tekstiileissä. Sitä on raportoitu käytetyn myös suodatinmateriaalina eräissä tuotteissa — muun muassa aiemmissa raportoinneissa mainitaan Kent-merkkiset savukkeet.
• Valkoiseen asbestiin (krysotiili) verrattuna krokidoliitti on harvinaisempaa rakentamisessa, mutta se voi silti löytyä vanhoista rakennusmateriaaleista tai teollisuuskohteista.
• Vaarojen vuoksi sinistä asbestia ei enää louhita tai käytetä kaupallisesti monissa maissa.

Terveysriskit

Sininen asbesti on yhteydessä vakaviin terveysvaikutuksiin:

• Krokidoliitti on osoitettu aiheuttavan keuhkosyöpää ja erityisen voimakkaasti mesotelioomaa (keuhkopussin ja vatsaontelon ympäröivien kalvojen syöpää) — yleisemmin mainitaan, että se voi aiheuttaa syöpää.
• Pitkäaikainen altistus voi johtaa asbestoosiin, eli keuhkokudoksen pysyvään arpeutumiseen, joka heikentää hengitystoimintaa.
• Kuitujen muoto ja kestävyys tekevät krokidoliitista erityisen haitallisen: ohuet kuidut kulkeutuvat helposti syvälle keuhkoihin ja pysyvät siellä pitkään, mikä lisää sairastumisriskiä ja altistaa pitkälle viiveelle (latenssiaika voi olla vuosikymmeniä).

Altistuminen, oireet ja diagnostiikka

• Altistuminen tapahtuu yleensä hengitysilman kautta, kun kuituja vapautuu ilmaan vaurioituneista tai häiritetyistä materiaaleista.
• Varhaisia oireita voivat olla hengenahdistus, pitkäkestoinen kuiva yskä, rintakipu ja väsymys. Oireet voivat kehittyä hitaasti ja näkyä vasta vuosikymmeniä altistuksen jälkeen.
• Diagnostiikka perustuu altistushistoriaan, röntgen- tai CT-kuvauksiin, keuhkofunktiotesteihin ja tarvittaessa kudosnäytteeseen (biopsia). Mesoteliooman ja asbestin aiheuttamien sairauksien diagnoosi vaatii erikoislääkärin arviota.

Ennaltaehkäisy ja turvallinen käsittely

• Jos epäilet, että rakennusmateriaali sisältää asbestia, älä puutu materiaaliin tai riko pintaa. Vahinkojen välttäminen on ensisijainen keino vähentää altistumista.
• Asbestikartoitukset ja näytteiden otto kannattaa teettää valtuutetuilla laboratorioilla tai asiantuntijoilla, jotka voivat tunnistaa materiaalin ja suositella toimenpiteitä.
• Asbestipitoisten materiaalien poistaminen tulee jättää koulutetuille ja luvanvaraisille purkajille. Työssä käytetään erikoissuojavarusteita, alipaineistusta, kosteutusta pölyn vähentämiseksi ja asianmukaista pakkausta ja merkitsemistä jätteille.
• Asbestijätteet luokitellaan vaarallisiksi ja ne on toimitettava hyväksyttyihin kaatopaikkoihin tai käsittelylaitoksiin maan määräysten mukaisesti.

Hoito ja ennuste

Ei ole olemassa parantavaa hoitoa asbestoosin tai mesoteliooman kaltaisille asbestiperäisille sairauksille. Hoito painottuu oireiden lievitykseen ja elämänlaadun parantamiseen: hengitystuki, lääkitys, fysioterapia ja tarvittaessa kirurgiset tai onkologiset hoidot mesoteliooman osalta. Ennuste riippuu sairauden tyypistä ja etenemisasteesta; monet asbestiperäiset syövät ovat aggressiivisia.

Lainsäädäntö ja nykytila

Monissa maissa krokidoliitin kaivuu ja käyttö on lopetettu tai kielletty kokonaan sen terveysriskien vuoksi. Rakennusten purku- ja korjaustöissä noudatetaan tiukkoja sääntöjä asbestin tunnistamiseksi ja turvalliseksi poistamiseksi. Paikallisiin määräyksiin ja ohjeisiin kannattaa aina tutustua ennen purku- tai kunnostustöiden aloittamista.

Mitä tehdä, jos epäilet altistuneesi

• Vältä jatkotoimia, jotka voivat vapauttaa lisää kuituja (älä poraa, sahaa tai hio materiaalia).
• Ota yhteys rakennuksen omistajaan, työnantajaan tai paikalliseen terveysviranomaiseen ja pyydä asbestikartoitusta.
• Hakeudu lääkäriin, jos sinulla on hengitysvaivoja tai muita oireita ja kerro mahdollisesta altistuksesta.

Riebeckiitti (krokidoliitti) on siis harvinaisempi mutta erityisen vaarallinen asbestimuoto, joka vaatii varovaista käsittelyä, asiantuntija-arvioita ja asianmukaista lainsäädännöllistä valvontaa altistumisen ehkäisemiseksi.

Hae kirjaimella