Roger Bacon – keskiajan englantilainen filosofi ja kokeellinen tiedemies
Roger Bacon (n. 1214-1294) oli englantilainen filosofi ja fransiskaanimunkki, joka painotti suuresti luonnon tutkimista empiirisin menetelmin. Häntä pidetään toisinaan, lähinnä 1800-luvulta alkaen, yhtenä varhaisimmista eurooppalaisista nykyaikaisen tieteellisen menetelmän puolestapuhujista, joka sai vaikutteita Aristoteleen teoksista ja myöhemmistä arabialaisista teoksista, kuten muslimitieteilijä Alhazenin teoksista.
Tuoreemmissa tutkimuksissa kuitenkin korostetaan, että hän oli pohjimmiltaan keskiaikainen ajattelija, jonka "kokeellinen" tieto oli suurelta osin peräisin kirjoista skolastisen perinteen mukaisesti. Baconin teosten vastaanottoa vuosisatojen aikana tarkasteltaessa havaittiin, että se heijastelee usein vastaanottajien kannalta keskeisiä huolenaiheita ja kiistoja.
Elämä ja opiskelu
Roger Baconin varhaisesta elämästä tiedetään melko vähän. Hän opiskeli todennäköisesti Oxfordin yliopistossa ja myöhemmin Pariisissa, jossa hän sai vaikutteita skolastiikasta ja Aristoteleen tulkinnoista. 1200-luvun keskivaiheilla hän liittyi fransiskaaniveljestöön, mikä vaikutti hänen akateemiseen uraansa ja elämäänsä. Myöhemmin hän joutui ristiriitoihin veljestönsä kanssa, ja on olemassa viitteitä siitä, että hänet eristettiin tai rangaistiin jonkin aikaa — lähteet ovat kuitenkin epäselviä ja tutkijat tulkitsevat niitä eri tavoin.
Tärkeimmät teokset ja aiheet
Bacon kirjoitti useita merkittäviä teoksia, joista tunnetuimpia ovat:
- Opus Majus (valtaosa tiedoista vuodelta 1267) – laaja oppiteos, jonka Bacon lähetti paavi Klemens IV:lle. Siinä käsitellään muun muassa tiedon luonnetta, kieliä, matematiikkaa, logiikkaa, optiikkaa ja kokeellista tutkimusta.
- Opus Minus ja Opus Tertium – tiivistelmiä ja jatkoteoksia Opus Majuksesta.
- Lyhyempiä luonnon- ja teknologia-aiheisia kirjoituksia, joissa esiintyy pohdintoja optiikasta, linssien käytöstä, esityöistä ja teknisistä laitteista.
Ajattelun keskeiset piirteet
- Matematiikan ja tarkkojen havaintojen merkitys: Bacon korosti, että luonnonilmiöitä tulee tutkia matemaattisin menetelmin ja toistettavin havaintoin.
- Kielten opiskelu: hän katsoi, että Raamatun ja antiikin tekstien ymmärtämiseksi oli välttämätöntä tuntea heprea, kreikka ja arabia.
- Optiikka ja kokeet: Baconin kirjoituksissa näkyvät kiinnostus valoon, näköaistiin, linssien ja optisten ilmiöiden tutkimukseen. Häntä on kiinnostanut myös käytännöllinen tekniikka, esimerkiksi optiset apuvälineet.
- Autoriteettien ja kokemuksen välinen suhde: vaikka Bacon korosti kokemusta ja kokeellisuutta, hän ei hylännyt auktoriteetteja vaan pyrki yhdistämään perinteisen skolastiikan ja omat havaintonsa.
Vaikutus ja perintö
Baconin maine muuttui ajan myötä. Uudelleenkeskittämisen ja 1800-luvun tieteenhistorian kirjoitusten myötä hänet joskus kuvattiin varhaisena "modernin tieteen" edelläkävijänä — jopa eräänlaisena ennakkotapauksena kokeelliselle tieteelle. Tämä kuva on kuitenkin osittain romuttunut, kun tutkijat ovat tarkemmin erottaneet Baconin omat ajatukset ja niiden medioissa syntyneet myytit.
Nykyisin Roger Baconia pidetään kiinnostavana ja monipuolisena keskiajan ajattelijana, joka yhdisti skolastisen koulutuksen, antiikin ja islamilaisen tieteen tekijöiden vaikutuksen sekä henkilökohtaisen kiinnostuksen havaintoihin ja tekniikkaan. Hänen teoksensa tarjoavat arvokkaan ikkunan 1200-luvun akateemiseen maailmaan ja siihen, miten tiedonhankintaa pohdittiin keskiajalla.
Myös kritiikkiä ja tarkennuksia
Moderni tutkimus korostaa, että Bacon ei ollut modernin tieteellisen menetelmän suoraviivainen esikuva. Hänen "kokeellisuutensa" sisälsi paljon kirjallisuudesta ja auktoriteeteista johdettua tietoa, ja monet hänen väitteistään perustuivat myös teoreettisiin spekulaatioihin. Lisäksi joistakin hänen teknisistä kuvauksistaan on esitetty liioitteluita myöhemmissä tulkinnoissa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Roger Bacon on merkittävä keskiajan tiedemies ja filosofi, jonka ajattelu on herättänyt paljon kiinnostusta ja erilaisia tulkintoja. Hänen pyrkimyksensä yhdistää kielellinen, matemaattinen ja kokeellinen osaaminen tekee hänestä edelleen kiinnostavan hahmon tieteen historian näkökulmasta.
Roger Baconin patsas Oxfordin yliopiston museossa
Life
Roger Bacon opiskeli Oxfordin yliopistossa. Hän opiskeli modernia tiedettä, teologiaa ja filosofiaa. Hänen perheensä oli rikas, mikä auttoi maksamaan hänen tekemänsä monet kokeet. Luennoituaan Oxfordissa hän muutti Pariisiin oppimaan ja opiskelemaan. Bacon oli yksi ensimmäisistä, jotka opettivat Aristoteleesta Pariisissa. Hänen aikanaan hän kirjoitti kirjan nimeltä On the Marvelous Power of art and nature. Hän kirjoitti pitkän luettelon keksinnöistä, joita hänellä oli mielessään, ja nimesi höyrylaivat, kaukoputken, silmälasit ja mikroskoopit.
Hän oli ilmeisesti niin keskittynyt kokeisiinsa ja hänellä oli aggressiivinen persoonallisuus, että hänen tiedettiin olevan sosiaalisesti hankala. Vuonna 1247 hän lopetti opettamisen huonon terveydentilan vuoksi ja jatkoi opintojaan, kokeilujaan ja ryhtyi munkiksi. Vuosia myöhemmin hänet lähetettiin luostariin, koska hän oli suututtanut munkkikollegoitaan ja esimiehiään. Hän oli siellä noin 10 vuotta, eikä pystynyt tekemään kokeita ja tutkimuksia. Tämän jälkeen paavi Klemens IV tuki häntä, mutta pian paavin kuoleman jälkeen vuonna 1278 Baconia syytettiin "taikuriksi". Hänet vangittiin Pariisissa sijaitsevaan luostariin 12 vuodeksi, vuoteen 1292 asti. Hän kuoli noin vuonna 1294 ollessaan noin 80-vuotias.
