Aristoteles

Life

Aristoteleen isä Nikomakhos oli Makedonian kuningas Amyntaksen sotilas. Kahdeksannestatoista kolmestakymmenestäseitsemänteen ikävuoteensa Aristoteles asui Ateenassa Platonin metodologina ja oppilaana.

Noin kahdeksantoistavuotiaana hän lähti Ateenaan jatkamaan opintojaan Platonin akatemiassa. Aristoteles pysyi akatemiassa lähes kaksikymmentä vuotta, ja hän lähti sieltä vasta Platonin kuoleman jälkeen vuonna 347 eKr. Sen jälkeen hän matkusti Ksenokrateksen kanssa Vähä-Aasiaan. Aasiassa ollessaan Aristoteles matkusti Theofrastoksen kanssa Lesboksen saarelle, jossa he tutkivat saaren kasvitieteellistä ja eläintieteellistä tutkimusta. Pian Hermiaksen kuoleman jälkeen Filippos II Makedonialainen kutsui Aristoteleen poikansa Aleksanteri Suuren opettajaksi vuonna 343 eaa.

Aristoteles nimitettiin Makedonian kuninkaallisen akatemian johtajaksi. Tuona aikana hän antoi oppitunteja Aleksanterin lisäksi myös kahdelle muulle tulevalle kuninkaalle: Ptolemaiokselle ja Kassanderille. Aristoteles kannusti Aleksanteria kohti idän valloitusta, ja hänen suhtautumisensa Persiaan oli etnosentrinen. Eräässä kuuluisassa esimerkissä hän neuvoo Aleksanteria olemaan "kreikkalaisten johtaja ja barbaarien despootti, huolehtimaan ensin mainituista kuin ystävistä ja sukulaisista ja suhtautumaan jälkimmäisiin kuin eläimiin tai kasveihin". . ^p58

Vuoteen 335 eaa. mennessä hän oli palannut Ateenaan ja perusti siellä oman koulun, joka tunnettiin nimellä Lykeum. Aristoteles opetti koulussa kursseja seuraavien kahdentoista vuoden ajan. Tänä Ateenassa vuosina 335-323 vietetyn ajanjakson aikana Aristoteleen uskotaan kirjoittaneen monia teoksiaan. Aristoteles kirjoitti monia dialogeja, joista on säilynyt vain katkelmia. Säilyneet teokset ovat melko karkeassa muodossa. Niiden katsotaan yleensä olevan luentomuistiinpanoja hänen oppilailleen.

Aristoteleen teokset yhdessä muodostavat käytännössä kreikkalaisen tiedon tietosanakirjan. On esitetty, että Aristoteles oli todennäköisesti viimeinen ihminen, joka tiesi kaiken, mitä omana aikanaan oli tiedettävää.

Lähes Aleksanterin elämän loppupuolella hän alkoi epäillä juonittelua ja uhkaili Aristotelesta kirjeissä. Aristoteles ilmaisi äänekkäästi vastenmielisyytensä Aleksanterin jumaluusväitteitä kohtaan, ja kuningas teloitti Aristoteleen veljenpojan Kallisthenesin petturina. Aleksanteri kuoli Babyloniassa vuonna 323 palaamatta koskaan kotimaahansa. Aleksanterin kuoltua Makedonian vastaiset tunteet Ateenassa leimahtivat jälleen, ja Aristoteles pakeni kaupungista. Hän kuitenkin kuoli Euboialla luonnollisista syistä samana vuonna 322 eaa.

 

Filosofia

Kolme suurinta antiikin kreikkalaista filosofia olivat Aristoteles, Platon ja Sokrates. Sokrates opetti Platonia, sitten Platon opetti Aristoteleelle. Nämä kolme ajattelijaa tekivät varhaisesta kreikkalaisesta filosofiasta nykyisen länsimaisen filosofian alun. Aristoteles opetti Aleksanteri Suurta, joka myöhemmin valloitti koko Lähi-idän.

Platonin pääajatukset olivat, että aistien kautta saatu tieto oli aina sekavaa eikä puhdasta. Todellisen tiedon voi saada ajattelevasta sielusta, joka kääntyy pois maailmasta. Vain sielu voi saada tietoa "muodoista", siitä, miten asiat todella ovat. Maailma on vain kopio näistä "Muodoista", eikä se ole täydellinen.

Aristoteles ajatteli toisin. Hänen mielestään aistitieto oli tärkeämpää. Näistä ajatuksista tuli satojen vuosien kuluttua tieteellisen menetelmän juuria. Suurin osa Aristoteleen kirjoittamista asioista, jotka meillä on vielä nykyäänkin, on muistiinpanoja hänen puheistaan ja opetuksestaan. Joitakin hänen tärkeistä kirjoituksistaan ovat Fysiikka, Metafysiikka, (Nikomakealainen) etiikka, Politiikka, De Anima (Sielusta) ja Poetiikka.

Hänellä oli ongelmia myös atomiteorian kanssa. Hän ei uskonut Demokritoksen teorioihin atomiteoriasta. Hän uskoi, että kaikki aine oli jatkuvaa, kun taas Demokritos totesi, että kaikki aine koostui pienistä jakamattomista olioista, joita kutsutaan "atomeiksi". Fyysikko John Dalton osoitti Demokritoksen oikeaksi vuonna 1804.

Logiikka

Aristoteles loi eräänlaisen logiikan. Hänen logiikkaansa kutsutaan lauselogiikaksi, koska se käyttää syllogismissa lauseita.

Aristoteleen logiikka vaikutti länsimaisen ajattelun historiaan. Aristoteleen logiikkaa kopioitiin ja käytettiin arabialaisessa ja latinalaisessa keskiaikaisessa perinteessä. Se oli hallitsevassa asemassa kahden ja puolen tuhannen vuoden ajan, aina 1800-luvun lopulle asti. Sitten modernin logiikan aloittivat Gottlob Frege, Charles Sanders Peirce ja muut.

 

Biologia

Aristoteles on varhaisin luonnonhistorioitsija, jonka työ on säilynyt yksityiskohtaisesti. Hän on varmasti tutkinut Lesboksen ja sitä ympäröivien merien ja lähialueiden luonnonhistoriaa. Teoksissa Eläinten historia, Eläinten sukupolvi ja Eläinten osat on havaintoja ja tulkintoja sekä joitakin myyttejä ja virheitä.

Silmiinpistävimmät kohdat kertovat Lesboksen merielämästä. Elävän havainnoinnin lisäksi hän sai näytteitä kalastajien saaliista. Hänen havaintonsa monnista, sähkökaloista (Torpedo) ja särkikaloista ovat yksityiskohtaisia. Hänen kirjoituksensa pääjalkaisista, kuten mustekalasta, Sepiasta (seepia) ja paperinautiluksesta (Argonauta argo), ovat tarkkoja. Hänen kuvauksensa sukupuolisessa lisääntymisessä käytetystä hektokotyylivarresta oli laajalti epäuskottava, kunnes se löydettiin uudelleen 1800-luvulla. Hän erotti vesinisäkkäät kaloista ja tiesi, että hait ja rauskut kuuluivat ryhmään, jota hän kutsui Selachēksi (Selachimorpha).

Toinen hyvä esimerkki Aristoteleen menetelmistä on Eläinten sukupolvi, jossa Aristoteles kuvaa hedelmöittyneiden kananmunien avaamista tietyin väliajoin, jotta hän voisi tarkkailla, milloin näkyvät elimet ovat syntyneet.

Hän antoi tarkat kuvaukset märehtijöiden nelikammioisesta etuvatsasta ja Mustelus mustelus -koirahaiden (Mustelus mustelus) ovoviviparisesta alkionkehityksestä.

 
Mustekala uinti  


Torpedo fuscomaculata  


Leopardihai  

Teokset

Teokset luetellaan perinteisesti tässä järjestyksessä:

• Logiikka

1. Luokat (termit)
2. Tulkinnasta (propositiot, totuus)
3. Prior Analytics (syllogistinen logiikka)
4. Posteriorinen analytiikka (tieteellinen menetelmä)
5. Aiheet (väittelyn ja keskustelun säännöt)
6. Sofistisista kumouksista (harhaluuloista)

• Tiede ja luonto

1. Fysiikka (muutos, liike, tyhjyys, aika)
2. Taivaista (taivaan, maan ja elementtien rakenne)
3. Sukupolvesta ja korruptiosta
4. Meteorologia (komeettojen alkuperä, sää, katastrofit).

• Parva Naturalia (psykologiset teokset)

1. Sense ja sensibilia (aistit, aistit, mieli, mielikuvitus).
2. Muistista,
3. Uni, unet ja profetia
4. Eliniän pituus

• Luonnonhistoriaa koskevat teokset

1. Eläinten historia
2. Eläinten osista
3. Eläinten liikkumisesta
4. Eläinten kehityksestä
5. Eläinten sukupolvesta
6. Ongelmat

• Filosofiset teokset

1. Metafysiikka (substanssi, syy, muoto, potentiaalisuus)
2. Nikomakhoksen etiikka (sielu, onnellisuus, hyve, ystävyys)
3. Eudimekaaninen etiikka, hyveet ja paheet
4. Politiikka (parhaat valtiot, utopiat)
5. Retoriikka (keskustelu)
6. Poetiikka (tragedia, eeppinen runous)

• Ateenalaisten perustuslaki
• Fragments

 

Aristoteleen työn vaikutus

Aristoteles on edelleen yksi kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimmista ihmisistä. Hän vaikutti aikanaan lähes kaikenlaiseen tietoon, ja hän aloitti monia uusia aloja.

"On kyseenalaista, onko kukaan ihminen koskaan tiennyt niin paljon kuin hän."

Aristoteles oli muodollisen logiikan perustaja, oli ^p156eläintieteen uranuurtaja ja auttoi kehittämään tieteellistä menetelmää. ^p92

Näistä saavutuksista huolimatta jotkut, kuten Peter Medawar, katsovat Aristoteleen virheiden hidastaneen tiedettä huomattavasti. Bertrand Russell toteaa, että "lähes jokainen vakava älyllinen edistysaskel on pitänyt aloittaa hyökkäyksellä jotakin aristoteelista oppia vastaan". Russell kutsuu myös Aristoteleen etiikkaa "vastenmieliseksi" ja hänen logiikkaansa "yhtä selvästi vanhentuneeksi kuin ptolemaiolaista tähtitiedettä". Russell sanoo, että näiden virheiden vuoksi on vaikea tehdä historiallista oikeutta Aristoteleelle, kunnes muistetaan, miten paljon Aristoteles edisti edeltäjiään.

Aristoteleen teosten välitön vaikutus tuntui, kun Lykeumista kasvoi filosofien peripateettinen koulukunta. Aristoteleen vaikutus Aleksanteri Suureen näkyy siinä, että Aleksanteri toi mukanaan tutkimusmatkalleen biologeja ja tutkijoita.

 

Aiheeseen liittyvät sivut

• Luettelo biologeista