Ruusukasvit (rosidit): 70 000 lajia — määritelmä ja luokittelu
Tutustu ruusukasveihin (rosidit): 70 000 lajia, määritelmä, 17 järjestystä ja luokittelu — kattava opas evoluutioon ja taksonomiaan. Lue lisää.
Ruusukasvit ovat suuri kukkivien kasvien ryhmä. Siihen kuuluu noin 70 000 lajia, yli neljännes kaikista angiospermeistä.
Ruusukot on jaettu 17 järjestykseen. Nämä järjestykset muodostavat yhteensä noin 140 sukua, joihin kuuluvat myös karvakeltaiset sitruunat. Rosidit ja asteridit ovat eudikottien ylivoimaisesti suurimmat klaadit.
Fossiilisia rosideja tunnetaan liitukaudelta. Molekyylikelloarvioiden mukaan rosidit ovat peräisin liitukauden aptian- tai albian-vaiheesta, 125-99,6 miljoonaa vuotta sitten (mya).
Käytössä on kolme erilaista rosidien määritelmää. Jotkut kirjoittajat sisällyttävät Saxifragales-luokan ruusukkeisiin. Toiset jättävät sen pois.
Lyhyt kuvaus ja tunnuspiirteitä
Ruusukasvit ovat hyvin monimuotoinen ryhmä, joten yksittäisiä kaikkein yleispätevimpiä morfologisia tunnusmerkkejä on vaikea antaa. Useita piirteitä kuitenkin esiintyy usein ryhmän jäsenillä:
- Kaksijuurisia kasveja (eudikot), tyypillisesti kaksi itulehteä (kotyledonia).
- Lehtimuodot vaihtelevat yksinkertaisista monimutkaisiin; monilla lajeilla esiintyy parilehdykkäisiä (pinnate) lehtiä ja lehtilaita (stipulat) voi olla läsnä.
- Kukkien rakenne vaihtelee suuresti: teriö-, terälehti- ja hede-elinrakenteet voivat olla hyvin erilaisia eri heimoryhmissä.
- Kemiallisia erikoisuuksia joillain klaadeilla: esimerkiksi kaalikasvit (Brassicales) tuottavat glukosinolaattiyhdisteitä, jotka vaikuttavat makuun ja puolustusmekanismeihin.
Luokittelu ja sisäinen jako
Ruusukasvit jaetaan usein kahteen suureen ala‑klaadiin, jotka tunnetaan nimillä fabids (ns. eurosids I) ja malvids (ns. eurosids II). Lisäksi järjestyskohtaisia ja pienempiä linjoja on useita. Tästä huolimatta taksonomiset rajaukset voivat vaihdella riippuen käytetystä taksonomisesta käsitteestä ja molekyyliaineistosta.
Käytännössä kolme yleistä määrittelytapaa tarkoittavat sitä, että eri lähteet saattavat käsittää eri joukkoja rosideiksi. Esimerkiksi Saxifragales saatetaan joissain luokitteluissa liittää rosideihin, toisissa taas sijoittaa erikseen lähemmäs muita eudikotteja.
Esimerkkejä tunnetuista ryhmistä ja taloudellisesta merkityksestä
Ruusukasveihin kuuluu monia taloudellisesti ja ekologisesti tärkeitä heimoja ja lajeja. Tunnettuja esimerkkejä:
- Rosaceae (ruusukasvit): monet marja- ja hedelmäkasvit sekä koristeet.
- Fabaceae (hernekasvit): palkokasvit, tärkeitä rehuna, ravintona ja typensitojinä.
- Brassicaceae (kaalikasvit): vihannekset ja öljykasvit.
- Rutaceae: sitrusperhe, josta muun muassa sitrushedelmät tunnetaan.
Ruusukasveilla on suuri merkitys ravinnoksi (hedelmät, palkokasvit, vihannekset), puutavarana, lääkekasveina ja koristekasveina. Myös monet ekosysteemipalvelut, kuten pölytys ja maanparannus, liittyvät näihin kasveihin.
Levinneisyys ja ekologia
Ruusukasvit esiintyvät maailmanlaajuisesti; suurin monimuotoisuus on trooppisilla ja lauhkeilla alueilla, mutta monia lajeja esiintyy myös boreaalisilla ja vuoristoalueilla. Ne valtaavat monenlaisia elinympäristöjä: metsästä niittyihin ja pensaikoihin.
Fossiilit ja evoluutio
Ruusukasvien fossiiliset edustajat tunnetaan liitukaudelta, ja molekyylikellot viittaavat niiden synnyn ajoittuvan aptian–albian-kauteen (noin 125–99,6 mya). Fossiili- ja DNA‑aineiston yhdistäminen on auttanut selvittämään ryhmän sisäisiä suvunjakautumia ja ajallista kehitystä, mutta tarkat yksityiskohdat eri linjojen eriytymisestä täydentyvät yhä uusien tutkimusten myötä.
Käytännön tiedot lukijalle
- Jos haluat tunnistaa ruusukasvien heimoon kuuluvan kasvin, kiinnitä huomiota lehtien rakenteeseen, kukkien ominaisuuksiin ja mahdollisiin paljassiemenisiin tuntomerkkeihin.
- Verkko‑ ja taksonomialähteet saattavat käyttää eri määritelmiä rosidien piiristä; tarkista käytetty järjestelmä (esim. APG‑järjestelmät) kun vertailet lähteitä.
Ruusukasvit ovat siis laaja ja merkittävä kasviryhmä, jonka monimuotoisuus näkyy niin luonnon ekosysteemeissä kuin ihmisen taloudellisissa ja kulttuurisissa käytöissäkin.
Etsiä