Rugbyjalkapalloa pelataan monissa maissa. Sitä kutsutaan yleensä nimellä rugby tai rugger.
Rugbyjalkapallo on saanut nimensä Rugby Schoolin mukaan, joka oli julkinen koulu Englannissa, jossa se kehitettiin. Legendan mukaan eräänä päivänä vuonna 1823 William Webb Ellis -niminen vanhempi poika päätti juosta pallon kanssa sen sijaan, että olisi vetäytynyt potkaisemaan sitä, kuten Rugby Schoolin jalkapallo-otteluissa oli tapana. "Sisäänjuoksua" ei pidetty tuolloin vielä ihan tavallisena, mutta se virallistettiin myöhemmin rugbyjalkapallon säännöissä (jotka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1846).
Sen kilpailija, yhdistysjalkapallo (jalkapallo), tuli myöhemmin. Se virallistettiin vasta vuonna 1863. Jo tuolloin pallon käsittely oli sallittua, mutta sen kiinniottaminen ja juokseminen sen kanssa ei. Vuoden 1860-luvun puolivälissä yritettiin laatia yhtenäiset säännöt koko jalkapalloa varten, mutta erimielisyyksiä syntyi sovittamattomasti, lähinnä "hakkeroinnista" (vastustajan potkaiseminen säärille). "Hakkerit" jatkoivat lopulta rugbyjalkapallon pelaamista, vaikka hakkerointi kiellettiinkin muutamaa vuotta myöhemmin. Hakkeroinnin vastustajat perustivat yhdistysjalkapallon, jossa lopulta kiellettiin kaikenlainen käsittely.
Lajin kehitys ja jakaantuminen
Rugbysta kehittyi vähitellen useita eri pelimuotoja. Tärkein historiallinen jako tapahtui 1800-luvun lopulla, kun ammattimaisuuden kysymykset johtivat törmäykseen pelaajien korvaamisesta ja sarjakisoista: vuonna 1895 pohjoisenglantilaiset seurat irtautuivat muodostaen rugby league -seurat, joiden säännöt erosivat unionin säännöistä. Nykyään kaksi pääkoodia ovat:
- Rugby union — perinteinen muoto, jossa joukkueessa 15 pelaajaa (15s). Unionissa on myös suositut lyhyemmät muodot, kuten sevens (7s), joka on olympialaji.
- Rugby league — nopeampi ja yksinkertaistetumpi muoto, jossa on 13 pelaajaa per joukkue ja eri pisteytys- sekä pelitilanteet.
Pelin tarkoitus ja kenttä
Tavoitteena on saada pallo vastustajan maalin alueelle ja tehdä pisteitä eri tavoin (katso kohta "Pisteytys"). Kenttä on suorakulmainen, noin 100 metriä pitkä maissaympärystön osalta (plus maalin jälkeiset alueet), ja siinä on maalitolpat kummassakin päässä. Pelaajia on kummassakin joukkueessa 15 (unionissa) tai 13 (leaguessa), ja he jakautuvat yleensä forwards (etuviisikko) ja backs (takakenttä) -ryhmiin eri tehtäviä varten.
Perussäännöt
- Syöttö: Syötöt pitää yleensä antaa sivulle tai taaksepäin — eteenpäin heitetty syöttö on rangaistava (poikkeuksena potku).
- Potkut: Pelaaja saa potkaista palloa eteenpäin ja yrittää sen jälkeen joko ottaa sen kiinni tai asettaa joukkueelleen hyödyllisen peliaseman.
- Taklaus: Pallollinen pelaaja voidaan taklata ja maahan saatettua kosketus edellyttää, että taklaaja päästää pelaajan irti ja pallon kiertäminen pelataan ruck- tai maul-tilanteessa.
- Ruck ja maul: Ruck syntyy, kun pallon ympärillä on maassa olevia pelaajia ja kannattelua jatketaan jaloilla. Maul syntyy, kun pallollinen pelaaja pidetään pystyssä ja useampi pelaaja sitoutuu sen ympärille.
- Scrum: Pelitilanne, joka syntyy usein pienen rikkomuksen jälkeen; etuviisikot sitoutuvat ja taistelu pallosta käydään jalkojen voimalla.
- Lineout (seinään nostot): Kun pallo menee mahantuille, peli palautetaan lineoutilla, jossa pelaajat asetetaan rivastoon ja pallo heitetään kentälle keskeltä.
Pisteytys (unionin perusmuoto)
- Try (maalin tekeminen): 5 pistettä — pallo viedään alas vastustajan maalialueelle ja kosketetaan maahan.
- Conversion (muunnos): 2 pistettä — yritys potkaista pallo maalitolppien väliin tryn jälkeen.
- Penalty (rangaistuspotku): 3 pistettä — vastustajan rikkomuksesta saatava potku.
- Drop goal (kenttäpotku): 3 pistettä — pallo potkaistaan hypystä pelin aikana maalitolppien väliin.
Peliroolit lyhyesti
- Forwards — voimaa ja kontaktia vaativissa tilanteissa (scrumit, ruckit, maulit). Heidän tehtävänään on voittaa possession ja antaa takakentälle mahdollisuus hyökätä.
- Backs — nopeutta, taitoa ja pelinrakentelua hyödyntävät pelaajat, jotka tekevät läpimurtoja ja viimeistelevät tilanteita.
Kilpailut ja kansainvälisyys
Rugby on kansainvälinen laji, jossa merkittäviä kilpailuja ovat muun muassa:
- Rugby World Cup (union) — miesten MM-kisat pidetään neljän vuoden välein (ensimmäinen turnaus 1987).
- Six Nations — Euroopan perinteinen sarja (Englanti, Ranska, Irlanti, Italia, Skotlanti, Wales).
- The Rugby Championship — eteläisen pallonpuoliskon kärkimaiden sarja (Uusi-Seelanti, Australia, Etelä-Afrikka, Argentiina).
- Liigakaudet ja kansalliset mestaruussarjat eri maissa sekä seurajoukkuetason kilpailut kuten European Champions Cup.
Maissa kuten Uusi-Seelanti, Etelä-Afrikka, Australia, Iso-Britannia, Ranska, Argentiina ja tietyt Tyynenmeren saaret (esim. Fidži, Samoa, Tonga) rugby on erittäin suosittu ja kansallisesti merkittävä laji.
Terveys, turvallisuus ja varusteet
Rugby on fyysisesti vaativa laji, jossa korostetaan pelaajien turvallisuutta. Perusvarusteisiin kuuluvat suojat (hammas- ja korvasuojat), pelipaita, shortsit ja sääntöjen mukaan hyväksyttävät suojukset. Viime vuosina concussion-protokollia (aivotärähdysten hoito- ja seurantamenettelyt) on tiukennettu, ja lajissa panostetaan ennaltaehkäisyyn, oikeaan taklaus- ja kontaktitekniikkaan sekä terveysseurantaan.
Yhteenveto
Rugby on perinteikäs ja monipuolinen joukkuelaji, jonka juuret ovat Englannin koulupelissä. Siitä kasvoi kaksi pääkoodia, union ja league, ja laji on sittemmin levinnyt maailmanlaajuiseksi harrastukseksi ja ammattilaisurheiluksi. Rugbyn viehätys perustuu yhdistelmään taktista älyä, fyysistä suorituskykyä ja yhteispeliä — kentällä tarvitaan niin voimaa, nopeutta, teknistä taitoa kuin tiimityötä.

