Pallosalama on hehkuva salamapallo, joka esiintyy joskus ukkosmyrskyssä, mutta kestää yleensä paljon kauemmin kuin salama. Tutkijat eivät ymmärrä pallosalamaa kovin hyvin, ja jotkut eivät edes pidä pallosalamaa todellisena, koska se on niin outo. Monet luotettavat ihmiset ovat kuitenkin raportoineet siitä laajalti säälehdissä. On siis hyvin mahdollista, että se on todellinen.
Mikä pallosalama on käytännössä?
Pallosalama ilmenee useimmiten ukkosen yhteydessä, ja se näyttää hehkuvalta, pyöreältä valopallolta. Koko vaihtelee usein muutamasta senttimetristä useisiin kymmeniin senttimetreihin, mutta raporteissa on myös mainintoja metri- tai jopa useamman metrin kokoisista ilmiöistä. Väri voi olla valkoinen, keltainen, oranssi tai punertava, ja kirkkaus vaihtelee himmeästä hehkusta selkeään loimotukseen.
Yleiset ominaisuudet
- Kesto: yleensä muutamasta sekunnista useisiin minuutteihin — pidempään kuin tavallinen salama.
- Liike: pallomainen muoto voi liikkua hitaasti, leijua paikallaan tai liikkua usein arvaamattomasti; joissain havainnoissa se kulkee sisätiloihin tai tunkeutuu ikkunoiden läpi.
- Äänet ja hajut: joskus havaitaan surinaa, pientä poksahdusta tai voimakkaampia räjähdyksiä ja hajua, joka muistuttaa otsonia, palanutta elektroniikkaa tai rikin hajua.
- Vaikutukset ympäristöön: raportoituja vaikutuksia ovat pienet palovammat, johtimien sulaminen tai sähköhäiriöt, mutta useimmat havainnot eivät aiheuta vakavia vahinkoja.
Havainnot ja luotettavuus
Pallosalamaa on kuvattu kirjoituksissa ja silminnäkijäraporteissa vuosisatojen ajan. Modernina aikana ilmiöstä on olemassa lukuisia silminnäkijäkertomuksia, valokuvia ja videoita, mutta järjestelmällisiä mittauksia on ollut vähän, koska ilmiö on harvinainen ja arvaamaton. Tämä tekee tieteellisestä todistamisesta vaikeaa, ja siksi osa tutkijoista suhtautuu ilmiöön skeptisesti.
Keskeiset teoriat
Useita kilpailevia selityksiä on ehdotettu; mikään ei kuitenkaan ole vakiintunut yleisesti hyväksytyksi. Tässä joitakin tunnetuimpia teorioita:
- Höyry- tai pölyplasma: ukkosen synnyttämä kuuma plasma, joka syntyy esimerkiksi ilman ionisoituessa tai palamistuotteista muodostuvasta kaasupilvestä.
- Silicon- tai maa-aines-teoria: salaman iskusta maan pinnasta kuumennettua piitä tai muita materiaaleja haihtuu ja niiden partikkelit palavat ilmassa muodostaen hehkuvan pallon.
- Kemiallinen palaminen: paikalliset kemialliset reaktiot, jotka tuottavat valoa ja lämpöä suljetussa tai osittain suljetussa muodossa.
- Elektromagneettinen resonanssi / mikropallot: teoria, jossa ukkosen synnyttämät kentät luovat paikallisen mikroaaltokentän tai resonanssin, joka ylläpitää kuumaa plasmoidia.
- Plasmoidit ja itseensä ylläpitävät sähköiset ilmiöt: ionisoitunut kaasu- tai plasmatila, jonka sisäinen rakenne mahdollistaa pitkän elinajan verrattuna tavalliseen salamaan.
Jokaisella teoriolla on kannattajansa ja heikkoutensa. Esimerkiksi kemialliset ja maa-aineselitykset selittävät fyysisiä jäämiä, joita jotkin tapaukset ovat jättäneet, kun taas elektromagneettiset teoriat yrittävät selittää ilmiön pitkäikäisyyden ilman suuria kemiallisia paloaineksia.
Tutkimus ja toistokokeet
Nykyteknologian myötä on saatu joitakin videomateriaaleja ja satunnaisia spektroskooppisia mittauksia, jotka tukevat sitä, että jotkut tapahtumat ovat todellisia valon ja ionisaation ilmiöitä. Laboratorioissa on myös onnistuttu luomaan pallomaista plasmoidista ilmiötä pienemmässä mittakaavassa erilaisilla kokeilla (esim. korkean jännitteen purkaukset), mutta nämä jäljitelmät eivät ole kysymysmerkittävästi toistaneet kaikkia luonnossa havaittuja ominaisuuksia.
Turvallisuus
- Jos näet pallosalaman, pidä turvallinen etäisyys. Älä koske siihen — osa havainnoista kertoo sähköiskun tai kuuman pinnan vaarasta.
- Vältä metalliesineiden käsittelyä lähellä ilmiötä ja poistu rakennuksesta, jos pallosalama liikkuu sisään.
- Ilmiön mahdollisessa räjähtäessä tai sammuessa tapahtuu joskus pientä paloa tai savua; pidä palosammutin saatavilla ukkosmyrskyn aikaan, jos se on turvallisesti mahdollista.
Yhteenveto
Pallosalama on harvinainen ja edelleen puutteellisesti ymmärretty ilmiö, joka esiintyy usein ukkosmyrskyn yhteydessä. Vaikka sen perimmäistä luonnetta ei ole yksiselitteisesti selitetty, laaja määrä havaintoja viittaa siihen, että ainakin osa raporteista kuvaa todellisia fyysisiä tapahtumia. Tutkimus jatkuu, ja lisää mittauksia sekä laboratorioilmauksia tarvitaan, jotta voimme luoda luotettavamman mallin pallosalaman synnystä ja toiminnasta.