Japanin keskuspankki (BOJ) — tehtävät, historia ja rahapolitiikka

Tutustu Japanin keskuspankkiin (BOJ): sen tehtäviin, historiaan ja rahapolitiikan vaikutuksiin talouteen — selkeä ja ajantasainen opas.

Japanin keskuspankki (日本銀行, Nippon Ginkō, BOJ), joka tunnetaan myös nimellä Nichigin (日銀), on Japanin keskuspankki. Pankin pääkonttori sijaitsee Chuossa, Tokiossa.

Tehtävät

BOJ:n keskeiset tehtävät ovat:

• Hintavakauden ylläpito – keskeinen tavoite on pitää inflaatio maltillisena ja vakauttaa rahan arvo.
• Rahapolitiikan hoito – ohjaamalla korkoja ja rahan tarjontaa edistetään talouskasvua ja taloudellista vakautta.
• Rahan liikkeellelasku – BOJ vastaa Japanin seteleistä ja kolikoista sekä niiden liikkeeseenlaskusta.
• Finanssijärjestelmän vakauden tukeminen – toiminta pankkien laillisen takaisinmaksukyvyn ja luottolaitosten vakauttamisen tukemiseksi, mukaan lukien toimiminen viimeisenä luotonantajana (lender of last resort).
• Valuuttavarannon hallinnointi – yhdessä valtiovarainministeriön kanssa BOJ ylläpitää ja hoitaa ulkomaisia valuuttavarantoja ja osallistuu tarvittaessa valuuttamarkkinaoperaatioihin.

Historia lyhyesti

Japanin keskuspankki perustettiin vuonna 1882 ja se on yksi maailman vanhimmista keskuspankeista. Nykyinen oikeudellinen kehys on pitkälti säädetty Bank of Japan Act -lailla, jota on uudistettu useaan otteeseen. Vuoden 1998 laki vahvisti BOJ:n tavoitteet ja toiminnan periaatteet, ja 2013 pankki otti käyttöön selkeän 2 prosentin inflaatiotavoitteen osana pyrkimystä vapautua pitkään jatkuneesta deflaatiosta.

Rahapolitiikka ja työkalut

Japanin keskuspankki on vuosikymmenen ajan käyttänyt epätavanomaisia rahapoliittisia keinoja vastatakseen alhaiseen inflaatioon ja hitaaseen kasvuun. Merkittäviä askelia ovat olleet:

• QQE (Quantitative and Qualitative Easing) – laajat omaisuuserien osto-ohjelmat, jotka aloitettiin vuonna 2013 määrällisen ja laadullisen elvytyksen muodossa.
• Negatiiviset korot – BOJ otti negatiivisen ohjauskoron käyttöön tammikuussa 2016 osana pyrkimystä kannustaa pankkeja myöntämään lainoja ja lisätä taloudellista aktiviteettia.
• Tuottokäyrän kontrolli (Yield Curve Control, YCC) – syyskuusta 2016 lähtien BOJ on pyrkinyt hallitsemaan lyhyiden ja pitkien korkojen profiilia ostamalla valtion velkakirjoja ja asettamalla tavoitteita 10 vuoden JGB-koron liikkeelle.
• Laajennetut omaisuuseräostot – valtion obligaatiot (JGB), yrityslainat, ETF:t ja J-REIT:it ovat olleet hyväksyttäviä ostoja lisätuen antamiseksi rahoitusmarkkinoille.
• Ennakoiva ohjaus (forward guidance) – BOJ käyttää viestintää ohjatakseen markkinoiden odotuksia tulevasta rahapolitiikasta.

Laajoista osto-ohjelmista ja negatiivisista koroista huolimatta BOJ on joutunut tasapainottelemaan rahoitusvakauden, pankkien kannattavuuden ja tavoitteiden saavuttamisen välillä.

Organisaatio ja riippumattomuus

BOJ:n ylintä päätösvaltaa käyttää Policy Board, joka koostuu pääjohtajasta (Governor), varapääjohtajista ja muista jäsenistä. Vuodesta 2023 lähtien pankin pääjohtajana toimii Kazuo Ueda. BOJ on laillisesti riippumaton instituutio, mutta se tekee tiivistä yhteistyötä valtiovarainministeriön ja hallituksen kanssa erityisesti valuutta- ja kriisitilanteissa.

Viestintä ja raportointi

BOJ julkaisee säännöllisesti analyysejä ja ennusteita, kuten Outlook for Economic Activity and Prices -raportin, ja pitää kokouksia, joissa poliittiset päätökset tehdään julkisesti. Pankki pyrkii läpinäkyvyyteen viestimällä perustelut päätöksilleen ja talouden näkymille.

Haasteet ja tulevaisuus

• Deflaatio ja alhaisen inflaation juurruttaminen: pitkään jatkunut alhainen inflaatio on vaikea ongelma, ja BOJ:n tavoitteena on saada pysyvämpi 2 prosentin inflaatio.
• Ikääntyvä väestö ja matala tuottavuus: demografiset muutokset vaikuttavat talouskasvuun, työvoimaan ja julkisen talouden kestävyyteen.
• Suuri tase ja exit-polku: BOJ:n laaja omaisuuseräomistus herättää kysymyksiä siitä, miten ja milloin poikkeuksellisten elvytystoimien normalisointi voidaan tehdä ilman markkinahäiriöitä.
• Rahoitusvakaus ja pankkisektorin kannattavuus: pitkittyneet matalat korot rasittavat pankkien tulovirtaa, mikä voi vaikuttaa luotonantoon ja talouden toimintaan.

Yhteenvetona Japanin keskuspankki on keskeinen toimija maan talouspolitiikassa: se valvoo rahan arvon vakautta, käyttää sekä perinteisiä että epätavanomaisia työkaluja talouden tukemiseen ja kohtaa useita pitkäaikaisia rakenteellisia haasteita. BOJ:n toimet jatkuvat tärkeänä tekijänä sekä Japanin että globaalien rahoitusmarkkinoiden näkymissä.

Hae kirjaimella