Kausiluonteinen masennus (SAD) eli talvimasennus — oireet, syyt ja hoito

Kausiluonteinen mielialahäiriö (SAD, Seasonal Affective Disorder) — jota kutsutaan usein talvimasennukseksi, talvibluesiksi tai kausiluonteiseksi masennukseksi — on mielialahäiriö, jossa henkilö voi olla suurimman osan vuodesta oireeton, mutta kokee toistuvia masennusoireita tiettyihin vuodenaikoihin liittyen, tyypillisesti syksystä kevääseen eli talvikuukausina.

Oireet

Kausiluonteisen masennuksen oireet voivat vaihdella lievästä vaikeaan. Tyypillisiä oireita ovat:

  • Pitkittynyt alakulo tai masentunut mieliala
  • Vähentynyt kiinnostus aiemmin miellyttäneisiin toimintoihin
  • Väsyneisyys ja energiavaje, nukkumisen lisääntyminen (hipersomnia) on tavallista
  • Lisääntynyt ruokahalu, erityisesti hiilihydraattipitoisten ja makeiden ruokien himo
  • Paino nousee joissain tapauksissa
  • Keskittymisvaikeudet ja hidastunut ajattelu
  • Sosiaalisesta vetäytymisestä kertovat merkit
  • Joillain ahdistusoireita tai ärtyneisyyttä

Kesämuotoinen SAD on harvinaisempi ja siihen liittyy usein unettomuutta, ruokahaluttomuutta ja laihtumista sekä levottomuutta.

Syy ja riskitekijät

Tarkkaa syytä ei tunneta, mutta keskeisiä tekijöitä ovat:

  • Vähentynyt päivänvalo vaikuttaa kehon sisäiseen kelloon (sirkadiaaninen rytmi) ja voi häiritä mielialaa ja unta.
  • Melatoniinin ja serotoniinin vaihtelut — valaistuksen muutokset voivat muuttaa näiden välittäjäaineiden tasapainoa.
  • Perinnöllinen alttius: krooninen masennus tai suvussa esiintyvä masennus lisää riskiä.
  • Ikä ja sukupuoli: nuoremmat aikuiset ja naiset raportoivat SAD-oireita useammin.
  • Maantieteellinen sijainti: pitkät ja tummat talvet pohjoisilla leveysasteilla lisäävät riskiä.

Diagnoosi

Diagnoosin tekee terveydenhuollon ammattilainen arvioimalla oireiden laajuuden, vuodenaikaiseen toistuvuuteen liittyvän kuvion ja erottamalla muut masennustilat tai fyysiset sairaudet, jotka voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita (esim. kilpirauhasen vajaatoiminta). Lääkärikeskusteluun voi sisältyä mielialakyselyjä ja tarvittaessa laboratoriotutkimuksia.

Hoito

Usein tehokkaat hoitomuodot yhdistävät lääketieteellisiä ja elämäntapaan liittyviä keinoja. Hoitovaihtoehtoja ovat muun muassa:

  • Valohoito (light therapy) — kirkasvalolamppu (noin 10 000 luksin laite) aamuisin 20–30 minuuttia voi helpottaa monen potilaan oireita. Hoitoa käytetään yleensä päivittäin tietyn ajanjakson ajan vuodessa.
  • Antidepressantit — erityisesti selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) voivat olla tarpeen vaikeammissa tapauksissa tai kun valohoito ei riitä.
  • Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) — auttaa tunnistamaan ja muuttamaan ajattelumalleja ja käyttäytymistä, sekä opettaa selviytymiskeinoja vuodenaikojen vaihteluun.
  • Vitamiinit ja lisäravinteet — D-vitamiinin puutteen korjaaminen voi olla hyödyllistä erityisesti pohjoisilla alueilla; keskustele aina lääkärin kanssa ennen lisäravinteiden aloittamista.
  • Elämäntapamuutokset — säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio, riittävä uni ja sosiaalinen tuki tukevat hoidollista vaikutusta.

Itsehoito ja arjen keinot

  • Avaa verhot ja vietä aikaa luonnonvalossa aina kun mahdollista — päiväkävelyt aikaisin aamulla auttavat.
  • Harkitse työasennon muuttamista valoa kohti tai sijoita työpiste ikkunan läheisyyteen.
  • Pidä säännöllinen unirytmi ja pyri välttämään päiväunia, jos ne haittaavat yöunta.
  • Liikunta parantaa mielialaa — jo kevyt aerobinen liikunta useamman kerran viikossa auttaa.
  • Säilytä sosiaaliset kontaktit ja kerro läheisille, miten he voivat tukea sinua.

Ennaltaehkäisy ja suunnittelu

Jos tiedät sairastuvasi vuodesta toiseen, ennakointi voi helpottaa seuraavaa kautta. Monet aloittavat kirkasvalolampun käytön syksyllä ennen oireiden voimakasta ilmaantumista. Terveydenhuollon ammattilainen voi yhdessä laatia yksilöllisen suunnitelman, joka sisältää hoidon aloitusajankohdan ja seuraamiskäytännöt.

Milloin hakea apua

Ota yhteyttä terveydenhuoltoon, jos:

  • masennusoireet heikentävät arkea, työ- tai opiskelukykyä tai ihmissuhteita
  • ajattelet itsesi vahingoittamista tai kuolemaa
  • kotikonstit ja arjen keinot eivät auta tai oireet pahenevat nopeasti

Ennuste

Monilla ihmisillä kausiluonteinen masennus ei ole pysyvä tila ja oireet helpottavat yleensä keväällä, kun päivänvalo lisääntyy. Oikea-aikainen hoito, valohoito ja elämäntapamuutokset parantavat ennustetta ja vähentävät oireiden voimakkuutta ja kestoa.

Jos epäilet että sinulla on kausiluonteinen masennus, keskustele asiasta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa — varhainen tunnistus ja hoito parantavat hyvinvointia ja toimintakykyä.

Syy ja oireet

Jotkut ajattelevat, että SAD liittyy siihen, ettei serotoniinia ole tarpeeksi, koska he eivät saa tarpeeksi auringonvaloa, mikä voi aiheuttaa serotoniinipolymorfismia. Serotoniinipolymorfismit voisivat olla syy SAD:ssa, vaikka siitä on kiistelty (ihmiset ajattelevat, että se ei pidä paikkaansa).

Joitakin oireita ovat:

  • Surullinen, ärtyisä, ahdistunut tai alakuloinen olo (suuttuminen tai surullisuus ilman varoitusta).
  • Menetät kiinnostuksen tavanomaisiin aktiviteetteihisi
  • Painonnousu
  • Uni- ja ruokahaluttomuus
  • Vähemmän sosiaalista vuorovaikutusta
  • Vaikeudet keskittyä ja tehdä valintoja
  • Toivottomuuden ja arvottomuuden tunteet.
 

Hoito

Hoitoihin kuuluvat valohoito, lääkitys, ionisoidun ilman antaminen, kognitiivinen käyttäytymisterapia ja melatoniinihormonin ottaminen oikeaan aikaan. Lääkärit parantavat SAD:n usein kirkasvalohoidolla, vaikka normaali valohoito onkin yleisin SAD:n hoito. Osa valohoitoa voi olla auringonvalossa oleminen, joko suoraan ulkona olemalla tai käyttämällä tietokoneohjattua heliostaattia (laite, joka sisältää peilin, tavallisesti tavallisen peilin, joka yleensä kääntyy niin, että se heijastaa jatkuvasti auringonvaloa tiettyyn kohteeseen), joka heijastuu kodin tai toimiston ikkunoihin. Fyysinen liikunta on myös hyvä hoitomuoto SAD:n hoitoon, varsinkin kun se yhdistetään muihin hoitomuotoihin.

 

AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3