Ahdistus – määritelmä, oireet, syyt ja hoito
Ahdistus on voimakas levottomuuden, pelon tai uhan tunne, joka voi liittyä konkreettiseen vaaraan tai syntyä ilman selvää ulkoista syytä. Hyvin usein ahdistuneilla ihmisillä on myös huolia. Ahdistukseen voi liittyä myös fyysisiä oireita, kuten päänsärkyä tai vatsavaivoja. Ahdistus on normaali reaktio stressiin, mutta jos se on pitkäkestoista, runsasta tai haittaa arkea, puhutaan usein ahdistuneisuushäiriöstä.
Mitä ahdistus tarkoittaa käytännössä?
Ahdistus voi ilmetä mielen levottomuutena, toistuvina huolena, keskittymisvaikeuksina ja fyysisinä oireina. Se liittyy usein pelkoon, paniikkiin ja kehon taistelu- tai pakoreaktioon, jonka tarkoitus on valmistaa kehoa vaaraa varten. Useimmilla ihmisillä ahdistus rauhoittuu ajan myötä ja tilanne palautuu ennalleen, mutta joillakin se on jatkuvaa ja vaikuttaa elämänlaatuun.
Yleiset oireet
Ahdistusoireet vaihtelevat yksilöittäin. Ne voidaan jakaa psyykkisiin ja fyysisiin oireisiin sekä äkillisiin ahdistus- tai paniikkikohtauksiin.
- Psyykkiset oireet: jatkuva huoli, levottomuus, kyvyttömyys rentoutua, keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys, itseluottamuksen puute, pelko sosiaalisista tilanteista tai kohtaloa koskevista uhista.
- Fyysiset oireet: unihäiriöt, uupumus, päänsärky, vatsavaivat kuten ripuli tai pahoinvointi, lihasjännitys, lihassäryt, sydämentykytys, hikoilu, vapina ja hengitysoireet.
- Ahdistus- tai paniikkikohtaus: äkillinen, intensiivinen pelon tunne tai epämukavuus, johon voi liittyä hikoilu, vapina, voimakas sydämentykytys, hengenahdistus tai hyperventilaatio, huimaus, käsien ja jalkojen kihelmöinti, kuoleman- tai sydänkohtauksen pelko sekä voimakas tunne lähestyvästä tuhosta.
Syyt ja riskitekijät
Ahdistuksen syntyyn vaikuttavat monet tekijät:
- Elämäntapahtumat ja stressitekijät: työttömyys, läheisen kuolema, onnettomuus tai pitkäaikainen kuormitus.
- Perinnölliset ja biologiset tekijät: alttius ahdistukseen voi periytyä ja aivojen kemia vaikuttaa tunteiden säätelyyn.
- Psyykkiset tekijät: esimerkiksi pitkäaikainen stressi, traumaattiset kokemukset tai samanaikainen masennus.
- Elämäntavat ja aineet: liiallinen kofeiini, tupakka, alkoholi tai päihteet voivat lisätä ahdistusta.
Milloin hakea apua?
On syytä hakea ammattilaisen apua, jos ahdistus:
- vaikeuttaa päivittäistä toimintaa, työtä tai ihmissuhteita;
- on hyvin voimakasta, jatkuvaa tai pahentuu ajan myötä;
- aiheuttaa usein paniikkikohtauksia;
- liittyy itsetuhoisiin ajatuksiin tai toimintaan (ota tällöin välittömästi yhteys terveydenhuoltoon tai hätänumeroon).
Diagnoosi
Diagnoosin tekee terveydenhuollon ammattilainen haastattelun, oirearvioinnin ja tarvittaessa lääkärin tutkimuksen avulla. Usein myös käytetään lääketieteellisiä testejä muiden sairauksien poissulkemiseksi. Pitkään jatkuva ja vakava ahdistus voidaan luokitella ahdistuneisuushäiriöksi.
Hoito ja tukikeinot
Ahdistuksen hoito on yksilöllistä ja usein yhdistelmä eri menetelmiä. Hoitoa voidaan tehdä terapialla ja lääkkeillä, mutta myös itsehoidolla ja elämäntapamuutoksilla on tärkeä rooli.
- Psykoterapia: kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) on hyvin tutkittu ja usein tehokas. Myös hyväksymis- ja omistautumisterapia (ACT), altistusterapia ja joskus traumaterapiat voivat auttaa.
- Lääkkeet: masennuslääkkeet (esim. SSRI- tai SNRI-lääkkeet), lyhytaikaiset rauhoittavat (bentsodiatsepiinit) ja joskus beetasalpaajat fyysisten oireiden lievitykseen. Lääkityksestä päättää lääkäri ja sen käyttö suunnitellaan yksilöllisesti.
- Itsehoito ja elämäntavat: säännöllinen liikunta, riittävä uni, terveellinen ravinto, kofeiinin ja päihteiden rajoittaminen sekä stressinhallintataidot (rentoutus, mindfulness, hengitysharjoitukset) voivat vähentää oireita.
- Tukiryhmät ja vertaistuki: keskustelu muiden kanssa, vertaistukiryhmät ja tukipalvelut voivat auttaa kokemuksen normalisoinnissa ja käytännön selviytymiskeinoissa.
Ensisijaiset keinot paniikkikohtauksen aikana
Jos kohtaat paniikkikohtauksen tai autat toista:
- yritä rauhoittavasti hengittää: hengitä hitaasti nenän kautta sisään (4 sekuntia), pidätä hetki ja hengitä ulos suun kautta (5–6 sekuntia);
- käytä grounding-tekniikoita (esim. 5–4–3–2–1: nimeä 5 näkemääsi asiaa, 4 kuulemaasi, 3 tuntemaasi, 2 hajua/maun muistetta ja 1 asia jonka voit tehdä);
- muistuta itseäsi kohtauksen lyhytaikaisuudesta ja että se ei ole hengenvaarallinen, vaikka olo onkin pelottava;
- siirry turvalliseen, rauhalliseen ympäristöön ja tarvittaessa hakeudu terveydenhuollon arvioon, jos oireet ovat erittäin voimakkaita tai epäilet fyysistä sairautta.
Ennaltaehkäisy ja arkiset keinot
Ennaltaehkäisyssä auttaa stressinhallinta, riittävä uni, sosiaalinen tuki ja terveelliset elämäntavat. Säännöllinen liikunta, mindfulness-harjoitukset, ajanhallinta ja riittävät tauot työssä voivat vähentää ahdistuksen todennäköisyyttä. Ahdistuksen hoito kannattaa aloittaa varhaisessa vaiheessa, jotta oireet eivät kroonistu.
Mitä odottaa hoidolta
Hoitoon hakeutuminen on usein ensimmäinen askel. Terapiassa opit tunnistamaan ajatuksia, jotka ylläpitävät ahdistusta, ja kehittämään taitoja niiden hallintaan. Lääkitys voi lievittää oireita ja helpottaa terapian aloittamista. Hoidon tehokkuus vaihtelee, mutta monesti yhdistelmäterapia antaa parhaan tuloksen. Keskustele aina terveydenhuollon ammattilaisen kanssa sopivasta hoitopolusta.
Jos koet voimakasta ahdistusta tai itsetuhoisia ajatuksia, ota yhteys terveydenhuoltoon tai hätänumeroon välittömästi.
Tyttö näyttää pelokkaalta, kärsii ahdistuksesta
Lääketiede
Nämä oireet määrittelevät enemmän tai vähemmän ahdistuneisuuden, mutta ne voivat olla myös merkkejä muista ongelmista, joten ensimmäisenä on käännyttävä lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen puoleen. Hän pystyy määrittelemään, mikä ongelma tarkalleen ottaen on kyseessä, ja ehdottamaan asianmukaista hoitoa.
Lääkärin ensisijainen hoito on yleensä lääkehoito, esimerkiksi masennuslääkkeet, ahdistuneisuuslääkkeet ja beetasalpaajat. Nämä lääkkeet voivat olla erittäin tehokkaita, mutta niillä kaikilla on sivuvaikutuksia, joista jotkut ovat pahempia kuin toiset. Tämä voi saada ihmiset luopumaan niiden käytön jatkamisesta. Huomaa kuitenkin, että monet lääkkeet, joita on otettu pidempään, on lopetettava erityisellä tavalla (yleensä lääkärin avustuksella); pelkkä lääkkeen lopettaminen voi aiheuttaa vieroitusoireita.
Muista lääkkeettömistä hoitomuodoista on tulossa suosittuja, kuten itsehypnoosi, meditaatio, jooga, kognitiivinen käyttäytymisterapia, neuvonta, akupunktio jne. Nämä ovat terapioita, jotka auttavat ihmisiä "hallitsemaan" tai "selviytymään" ahdistuksesta ja/tai ahdistuskohtauksista.
Mutta entä ahdistuksen perimmäinen syy (syyt)? Edellä mainituissa kahdessa hoitomuodossa keskitytään joko vähentämään ahdistusoireita tai auttamaan ihmistä selviytymään häiriöstä. Ne eivät näytä tekevän mitään ahdistusta aiheuttavan perussairauden tai perussairauksien suhteen.
Pelkkä "pelko" uudesta ahdistuskohtauksesta voi aiheuttaa ahdistuskohtauksen. Niin kauan kuin tämä irrationaalinen pelko on olemassa, on hyvin vaikeaa pysäyttää kohtauksia ja ratkaista yleistä ahdistusta. Tämän pelon poistaminen voi estää uudet kohtaukset ja päästä eroon yleisestä ahdistuneisuudesta paljon tehokkaammin.
Ahdistuneisuushäiriöt
Ahdistuneisuushäiriöt ovat kaikenlaisia häiriöitä, jotka johtuvat suuresta määrästä ahdistusta. On olemassa monia erilaisia häiriöitä, joista jokaisen voi diagnosoida koulutettu ammattilainen. Esimerkkejä tällaisista häiriöistä ovat
Aivoperäiset häiriöt
- Pakko-oireinen häiriö: Kun henkilöllä on pakkomielle tunkeilevista (ei-toivotuista) ajatuksista, jotka saavat hänet tekemään tiettyjä tekoja (pakko-oireita), joita hän ei halua tehdä, mutta kokee, että hänen on pakko tehdä ne, koska muuten hänestä tuntuu, että hänelle tapahtuu jotakin pahaa, tai että ajatukset eivät katoa, ellei hän reagoi niihin tekemällä rituaaleja.
- Posttraumaattinen stressihäiriö: on tilanne, jossa ihmisellä on hyvin vaikeaa päästä yli hyvin pelottavasta tapahtumasta, joka on tapahtunut hänelle menneisyydessä, ja kun hän ajattelee sitä, hän saa ahdistuskohtauksia. Esimerkiksi henkilö, jolla on PTSD, on ollut aiemmin elämässään auto-onnettomuudessa ja välttää autolla ajamista tai autolla ajamista ja sen sijaan mieluummin kävelee, kulkee junalla tai joskus bussilla tunteakseen olonsa turvalliseksi.
Tiettyjen asioiden pelko
- Tiettyjen eläinten pelko: Arachnofobia on hämähäkkien pelko.
- Tiettyjen tilanteiden pelko: Agorafobia on väkijoukkojen pelko (ja pelko siitä, ettei pääse helposti pois), akrofobia on korkeanpaikankammo.
- Siltojen pelko: Ne ihmiset, joilla se on usein ajavat silloilla, tai jos he matkustavat matkustajana, ovat hyvin ahdistuneita, jos kuljettaja ylittää heidät sillalla.
- yleistyneet häiriöt, kuten traumaperäinen stressihäiriö (jota esiintyy ihmisillä, jotka ovat usein altistuneet stressaaville tilanteille, kuten sodille).
- On paljon muitakin, joita ei ole lueteltu tässä. Katso lisätietoja kohdasta Luettelo fobioista.
Yleistä
- Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö on liiallista huolta monista asioista.
- Paniikkihäiriö tarkoittaa sitä, että henkilö kärsii satunnaisista paniikkikohtauksista, jotka voivat usein johtaa agorafobiaan.
Ei-lääketieteelliset, uskonnolliset hoidot
Ahdistuneisuutta voidaan rauhoittaa ruusukkorukouksen hartaudella, jonka avulla henkilö voi rukoilla ja meditoida suuren rauhan tunteen vallitessa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mitä on ahdistus?
V: Ahdistus on ahdistuksen tai levottomuuden tunne, jonka aiheuttaa vaaran tai onnettomuuden pelko.
K: Mitä fyysisiä oireita liittyy ahdistukseen?
V: Ahdistukseen liittyviä fyysisiä oireita voivat olla päänsärky, vatsavaivat, väsymys/uupumus, kyvyttömyys rentoutua ja kipeät lihakset.
K: Onko ahdistuneisuudella pitkäaikaisia vaikutuksia?
V: Kyllä, jos joku kärsii vakavista ja pitkäkestoisista ahdistuneisuusjaksoista, se voi johtaa ahdistuneisuushäiriöön, jota voidaan hoitaa terapian ja lääkkeiden avulla.
K: Mitkä ovat ahdistuksen yleisiä oireita?
V: Ahdistuneisuuden yleisiä oireita voivat olla itseluottamuksen puute, heikko itsetunto, julkisten paikkojen tai seurustelun pelko, pakonomainen käyttäytyminen, huoli virheiden tekemisestä, painajaiset ja unihäiriöt.
K: Mitkä ovat tavanomaiset merkit ahdistuskohtauksen aikana?
V: Tavallisia merkkejä ahdistuskohtauksen aikana ovat hikoilu, vapina ja vapina, sydämentykytys (nopea sydämenlyönti), hengenahdistus tai hyperventilaatio (hengitys liian nopeasti), käsien ja jalkojen pistely sekä tunne, että jotain pahaa tapahtuu.
K: Miten ihmisen stressitaso vaikuttaa ahdistuneisuuden kokemiseen?
V: Ahdistuneisuuden tunteiden aiheuttamiseen tarvittavan stressin määrä vaihtelee henkilöstä toiseen, mutta siihen voi sisältyä esimerkiksi työpaikan menettäminen tai läheisen kuolema.
K: Voiko ahdistuneita tunteita vähentää millään tavalla ajan myötä?
V: Useimmissa tapauksissa kyllä - monilla ihmisillä ahdistuneisuuden tunteet rauhoittuvat ajan myötä ilman lääketieteellisiä toimenpiteitä, ja he palaavat takaisin normaalitilaansa.
