Shikasta – Doris Lessingin tieteisromaani (1979) | Canopus-sarja

Doris Lessingin 1979 tieteisromaani Shikasta — Canopus-sarjan mystinen eepos galaktisista imperiumeista, ihmiskunnan historiasta ja sufistisista, hengellisistä teemoista.

Shikasta on tieteisromaani vuodelta 1979. Sen koko nimi on Re: Shikasta. Brittiläinen kirjallisuuden Nobel-palkittu Doris Lessing kirjoitti sen ensimmäisenä kirjana viiden kirjan Canopus Argosissa -sarjassaan. Alfred A. Knopf julkaisi sen ensimmäisenä Yhdysvalloissa lokakuussa 1979. Jonathan Cape julkaisi kirjan Yhdistyneessä kuningaskunnassa marraskuussa 1979. Shikasta on myös romaanissa esiintyvän kuvitteellisen planeetan nimi.

Kirjan alaotsikko on "Henkilökohtaiset, psykologiset ja historialliset asiakirjat, jotka liittyvät Johorin (George Sherban) lähettilään (9. luokka) 87. vierailuun viimeisten päivien aikana". Romaani esittää Shikasta-planeetan historian ja kehityskulun kolmen galaktisen imperiumin vaikutuksen alaisena: Canopus, Sirius ja niiden yhteinen vihollinen Puttiora. Teos etenee epistolaarisena dokumenttikokoelmana — sen muodostavat raportit, kirjeet, muistiinpanot ja viralliset aineistot, joita kanopilaiset ja muut tarkkailijat laativat seuratakseen planeetan tapahtumia. Raporteissa kuvataan, miten Shikasta muistuttaa Maata ja miten planeetan yhteiskunnat ajautuvat onnettomuuksiin, mukaan lukien Maan esihistoria, niin kutsuttu "tuhon vuosisata" (1900-luku) ja lopulta maailmanloppu (ks. myös kolmas maailmansota romaanin kontekstissa).

Juoni lyhyesti ja rakenne

Pääjuoni seuraa Canopus-imperiumin yrityksiä vaikuttaa Shikastan kehitykseen ja estää planeetan rappion syvenemisen. Canopus toimii puhtaasti teknis-hallinnollisena ja ohjailevana tahona, joka pyrkii ohjaamaan paikallista kehitystä "avun" ja interventioiden kautta. Sirius ja Puttiora edustavat muita galaktisia lähestymistapoja: Siriuksen kokeilullisempi ote ja Puttioran tuhoisa vaikutus tuovat romaaniin konfliktin elementit. Tarinan henkilöhahmot esiintyvät usein asiakirjojen, raporttien ja muistelmien kautta, mikä antaa kertomukselle moniäänisen ja epävarman sävyn.

Teemat ja vaikutteet

Shikasta käyttää runsaasti viittauksia Vanhan testamentin kertomuksiin ja kuviin; näitä aineksia yhdistetään kertomuksen kosmisiin ja mystisiin tasoihin. Lessingin kiinnostus sufismiin ja sen hengellisiin ja mystisiin teemoihin 1960-luvun puolivälistä näkyy kirjassa selvästi. Romaani käsittelee muun muassa seuraavia teemoja:

• kolonialismin ja interventioiden problematiikkaa — miten "hyväntahtoiset" ulkopuoliset voimat voivat muokata ja hallita toisten kohtaloita;
• ihmiskunnan moraalista ja henkisestä rappeutumisesta kertovia motiiveja sekä ympäristö- ja yhteiskunnallisen romahduksen kuvitusta;
• determinismi ja vapaus: monet lukijat ja kriitikot ovat nostaneet esiin kirjan esittämän näkemyksen, jossa ihmiset näyttäytyvät ulkoisten imperiumien voimien muovaamina, mikä herättää kysymyksiä vapaasta tahdosta;
• uskonnolliset ja mytologiset arkkityypit yhdistettynä tieteisfiktion laajempaan maailmankuvaan.

Tyylillisiä piirteitä

Teos on rakennettu "epistolaariseksi arkistoksi": se sisältää irrallisia dokumentteja, salaistettuja raportteja ja historioitsijoiden kommentteja. Tällainen muoto korostaa etäisyyttä ja havainnoinnin analyyttisyyttä, mutta samalla luo tunteen siitä, että lukija saa tutkielman paloja kasattavaksi. Lessingin kieli on paikoin poleemista ja voimakasta, ja teoksen sävy vaihtelee kosmisesta laajakatseisuudesta paikallisen inhimillisyyden kuvaamiseen.

Vastaanotto ja merkitys

Shikasta merkitsi Lessingin kirjallisessa tuotannossa selkeää siirtymää realismista tieteiskirjalliseen suuntaan. Tämä muutos jakoi hänen lukijakuntaansa: monet realismia arvostaneet kannattajat olivat pettyneitä, kun taas osa kriitikoista ja lukijoista ihaili romaanin laaja-alaista näkökulmaa ihmiskuntaan ja maailmankaikkeuteen. Arvosteluissa korostettiin sekä teoksen rohkeutta että sen häiritsevyyttä; eräät pitivät sitä yhtenä "maailman suurimmista elävistä kirjailijoista" tehtynä merkittävänä teoksena, toiset taas kritisoivat sen masentavaa näkemystä ja sitä, että ihmiskunnan tahto näyttäytyy hyvin rajoittuneena galaktisten voimien alla. Teos herätti vilkasta keskustelua kirjallisuuden, uskonnon ja etiikan risteyksissä.

Sarjan yhteys ja jatkot

Shikastan tapahtumat ja teemat palvelevat Canopus Argosissa -sarjan laajempaa kehystä. Tarinaa kerrotaan uudelleen sarjan kolmannessa kirjassa The Sirian Experiments (1980), jossa samaa asetelmaa tarkastellaan Siriuksen näkökulmasta. Shikasta esiintyy myös sarjan neljännessä kirjassa The Making of the Representative for Planet 8 (1982). Lisäksi lyhyemmin mainitut "vyöhykkeet" ja niiden väliset suhteet käsitellään tarkemmin sarjan toisessa kirjassa The Marriages Between Zones Three, Four and Five (1980). Näin Shikasta toimii sekä itsenäisenä romaanina että osana laajempaa, moniäänistä kosmologista sagaansa.

Lessingin siirtymä tieteisfiktion pariin vaikutti hänen myöhempään tuotantoonsa ja herätti laajempaa keskustelua kirjallisuuden rajoista. Teos on käännetty useille kielille ja se on edelleen keskustelun kohteena akateemisissa ja kirjallisuuskriittisissä yhteyksissä, erityisesti silloin kun pohditaan kirjallisuuden kykyä käsitellä suuria filosofisia, uskonnollisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on Shikasta-nimityksen koko nimi?

K: Kuka kirjoitti romaanin?

K: Milloin romaani julkaistiin?

K: Mitä teemoja Lessing käsittelee tässä romaanissa?

K: Miten lukijat reagoivat tähän siirtymiseen pois realismista tieteiskirjallisuuteen?

K: Mitä muita kirjoja tähän sarjaan kuuluu?

Hae kirjaimella