SOPA (Stop Online Piracy Act) – Mikä lakiehdotus oli ja miksi se kaatui

SOPA-lakiehdotus ja Stop Online Piracy Act: miksi ehdotus kaatui, mitä seuraukset olisivat olleet ja miten internetyhteisö pysäytti sensuurin ja tekijänoikeussodan

Stop Online Piracy Act eli SOPA oli amerikkalainen lakiehdotus, jolla pyrittiin lopettamaan tekijänoikeusrikkomukset Internetissä.

Internet-yhteisö kävi asiasta suurta keskustelua vuosina 2011 ja 2012, mutta lakiesitystä ei hyväksytty. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan internetiin ehdotetuilla muutoksilla olisi maailmanlaajuisia vaikutuksia.

Monet kriitikot sanoivat, että sillä olisi pahoja tahattomia seurauksia.

Mitä SOPA käytännössä ehdotti?

SOPA (H.R.3261) vietiin eduskuntaan edustaja Lamar S. Smithin toimesta vuonna 2011. Lakiehdotus antoi oikeudenhaltijoille ja hallinnolle useisiin uusiin toimiin, joilla pyrittiin estämään tekijänoikeusrikkomuksia verkossa. Keskeisiä ehdotettuja keinoja olivat:

• Verkkosivujen estäminen ja hakutulosten poistaminen – tuomioistuin olisi voinut määrätä palveluntarjoajia estämään pääsyn sivustoille, joita pidettiin "omistetun laittoman sisällön" lähteinä; hakukoneilta olisi voitu vaatia listauksen poistamista.
• Maksunvälittäjien ja mainosverkostojen painostus – maksupalveluja ja mainospalveluita olisi voitu velvoittaa lopettamaan liiketoimet listattujen sivustojen kanssa.
• Vastuun laajentaminen välittäjille – isännöintipalvelut, sosiaalisen median alustat ja muut välittäjät olisivat voineet joutua tiukempaan vastuuseen käyttäjien julkaisemasta sisällöstä.
• Laaja määrittely – ehdotuksen kriteerit sivuston "omistamisesta laittomalle sisällölle" olivat kriitikoiden mukaan epäselvät ja helposti laajennettavissa myös lailliseen toimintaan.

Tekniset ja oikeudelliset huolenaiheet

Kriitikot varoittivat, että SOPA olisi voinut heikentää internetin turvallisuutta ja infrastruktuuria. Erityistä huolta herätti esimerkiksi DNS-tason estäminen, joka voisi:

• heikentää DNSSEC:n kaltaisia suojausmekanismeja,
• aiheuttaa internetin pirstoutumista, kun käyttäjät hakeutuisivat vaihtoehtoisiin DNS-ratkaisuihin,
• luoda ennakkotapauksen, jossa tekniset välittäjät joutuisivat poliittisten ja kaupallisten vaatimusten kohteiksi.

Oikeudellisella tasolla huolena oli sananvapauden ja oikeudenmukaisen menettelyn kaventuminen: sivujen offline- tai maksutoimenpiteet olisivat voineet tapahtua ilman normaalia oikeudenkäyntiä tai kunnollista vastaanottajan puolustusta.

Vastustus ja verkkoblackout 18. tammikuuta 2012

SOPA:ta vastustivat laajasti internetin käyttäjät, teknologia-alan yritykset, tutkijat ja monet kansalaisjärjestöt. Useat suuret verkkopalvelut ja sivustot järjestivät protesteja, esimerkiksi:

• Wikipedia piti englanninkielisen sivustonsa osittain tai kokonaan suljettuna (blackout) 18.1.2012;
• Google, Reddit, Mozilla, Twitter, WordPress ja useat muut näyttivät mieltä eri tavoin ja käyttivät näkyvyyttään tietoisuuden lisäämiseen;
• laaja verkkopohjainen kampanjointi johti kansalaisten yhteydenottoihin lainsäätäjiin ja merkittävään mielipidevirtaukseen vastaan.

Protestit onnistuivat: useat lakiesityksen tukijat vetäytyivät, ja eduskunnan käsittely jäihin. Myös senaatissa ollut vastaava ehdotus, PROTECT IP Act (PIPA), kohtasi laajaa vastustusta ja viivästyi.

Miksi lakiehdotus kaatui?

• Laaja julkinen ja teknologia-alan vastustus. Protestit ja aktiivinen kansalaistoiminta saivat monet poliitikot muuttamaan kantaansa.
• Yritysten ja järjestöjen vaikuttaminen. Suuret internet-yritykset, sisällöntuottajatahot vastapuolella ja monenlaiset kansalaisjärjestöt toivat esiin ehdotuksen riskit.
• Tekniset ja oikeudelliset ongelmat. Ehdotuksen käytännön toteutus nähtiin liian riskialttiina internetin toimivuuden ja sananvapauden kannalta.

Perintö ja vaikutus

Vaikka SOPA ei koskaan muuttunut laiksi, sen käsittely vaikutti laajasti tekijänoikeuspolitiikan keskusteluun. Lopputuloksena:

• yhteiskunnallinen tietoisuus verkon sääntelystä kasvoi;
• tekijänoikeusalan toimijat muokkasivat viestintä- ja vaikuttamisstrategioitaan;
• myös myöhemmissä lainsäädäntöaloitteissa huomioitiin paremmin tekniset ja sananvapauteen liittyvät riskit.

SOPA toimii edelleen esimerkkinä siitä, kuinka nopeasti internet-yhteisö voi mobilisoitua ja vaikuttaa lainsäädäntöprosessiin. Keskustelu tekijänoikeuksien suojaamisesta ja internetin rakenteesta jatkuu yhä, mutta SOPA:n tapaus opetti, että ratkaisuja haettaessa on kuunneltava sekä oikeudenhaltijoita että teknologia- ja kansalaisyhteisöjä.

Protesti

Jotkut ihmiset ja yritykset kannattivat uutta lakia. Toiset taas olivat huolestuneita. Kannattajat olivat huolissaan siitä, että nykyiset tekijänoikeuslait eivät ole tehokkaita piratismia harjoittavien verkkosivustojen sulkemisessa. Vastustajat pelkäsivät, että kyseessä on eräänlainen sensuuri. On vaikea sanoa, kumpi puoli on oikeassa, koska lain kieli on vasta kirjoitusvaiheessa.

Englanninkielinen Wikipedia peitti suurimman osan sivuistaan bannerilla 18. tammikuuta 2012. Tähän käytettiin JavaScriptiä, joten ihmiset saattoivat välttää bannerin poistamalla JavaScriptin käytöstä selaimessaan. Wikipedian pimennyksen tarkoituksena on tuoda esiin tiedon avoimen saatavuuden arvo internetissä.

Muut verkkosivustot liittyivät SOPA:n vastaisiin protesteihin. Esimerkiksi Google pystytti mustan sensuuritaulun logonsa eteen.

Monet kriitikot kyseenalaistivat mielenosoitusten arvon ja todennäköiset vaikutukset. Jotkut kyseenalaistivat mielenosoitusten ajoituksen.

 
Englanninkielisen Wikipedian sivu 18. tammikuuta 2012, jossa näkyy sen kansainvälinen pimennys SOPA:n ja PIPA:n vastustamiseksi.  

Hae kirjaimella