Kestävyys ja kestävä kehitys – Brundtlandin määritelmä ja merkitys

Kestävyys tarkoittaa, että prosessi tai tila voidaan säilyttää tietyllä tasolla niin kauan kuin halutaan. Kestävyys voi koskea luonnonvarojen käyttöä, taloudellisia järjestelmiä, sosiaalisia rakenteita tai teknisiä ratkaisuja: tavoitteena on vähentää sellaista toimintaa, joka johtaa järjestelmän rapautumiseen tai kyvyn heikkenemiseen jatkossa.

Yksi kestävän kehityksen määritelmistä on Norjan entisen pääministerin Gro Harlem Brundtlandin johtaman Brundtlandin komission laatima määritelmä. Komissio määritteli kestävän kehityksen kehitykseksi, joka "täyttää nykyhetken tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien kykyä täyttää omat tarpeensa". Tämä määritelmä korostaa intergeneraatiota eli sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ja yhteydenoton luonnonvarojen käytön rajoihin.

Määritelmän keskeiset ajatukset

Brundtlandin määritelmässä on useita tärkeitä kohtia:

• Nykyhetken tarpeet: kestävän kehityksen tavoitteena on vastata ihmisten perustarpeisiin, kuten ravintoon, terveyteen ja asumiseen.
• Tulevien sukupolvien oikeudet: nykyisten päätösten ei tule heikentää tulevien mahdollisuuksia tyydyttää omia tarpeitaan.
• Rajoitukset luonnon kantokyvylle: luonnonvarojen uusiutumiskyky ja ekosysteemien säilyminen asettavat reunaehdot toiminnalle.

Kestävyys kolmen ulottuvuuden kautta

Kestävä kehitys liitetään usein kolmeen keskeiseen ulottuvuuteen:

• Taloudellinen kestävyys: talouskasvu ja tuotanto on järjestettävä niin, että ne eivät perustu luonnonvarojen kestämättömään hupenemiseen tai aiheuta sosiaalisesti haitallisia eroja.
• Sosiaalinen kestävyys: huomioidaan oikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet, terveys, koulutus ja yhteisöjen hyvinvointi.
• Ympäristöllinen kestävyys: suojellaan ekosysteemejä, vähennetään saastumista ja hallitaan luonnonvaroja tavalla, joka säilyttää niiden toimintakyvyn.

Nämä ulottuvuudet ovat keskenään riippuvaisia: taloudellinen toiminta rakentuu luonnonvaroille ja ihmisten hyvinvoinnille, joten kestävän kehityksen edistäminen edellyttää näiden ulottuvuuksien tasapainoa.

Käytännön toimet ja esimerkkejä

Kestävyys näkyy arjessa ja politiikassa monin tavoin. Esimerkkejä käytännön toimista:

• energiajärjestelmän muutokset kohti uusiutuvaa energiaa (tuuli-, aurinko- ja vesivoima);
• kiertotalouden edistäminen: materiaalien kierrätys, korjaaminen ja pitkäikäinen suunnittelu;
• kestävä maatalous ja metsänhoito, jotka ylläpitävät maaperän, vesivarojen ja biologisen monimuotoisuuden toimivuutta;
• kaupunkisuunnittelu, joka suosii joukkoliikennettä, pyöräilyä ja viheralueita;
• sosiaalinen politiikka, joka pyrkii vähentämään eriarvoisuutta ja turvaamaan peruspalvelut.

Kansainvälisellä tasolla Brundtlandin työn perintö näkyy esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen toimissa ja myöhemmissä ohjelmissa kuten Agenda 21:n ja 2015 asetettujen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) muotoilussa.

Mittarit ja seuranta

Kestävyyden edistymistä mitataan monilla indikaattoreilla: hiilijalanjälki, ekologinen jalanjälki, luonnonvarojen kulutus, biodiversiteetin tila, köyhyys- ja terveysluvut sekä sosiaalinen hyvinvointi. Nämä mittarit auttavat ymmärtämään, miten eri politiikat ja käytännöt vaikuttavat pitkällä aikavälillä.

Haasteet ja kritiikki

Brundtlandin määritelmä on laajasti hyväksytty, mutta sitä on myös arvosteltu:

• määritelmä on tulkinnallinen ja osin moniulotteinen, mikä tekee käytännön soveltamisesta haastavaa;
• taloudellisen kasvun ja ympäristönsuojelun välinen jännite: miten yhdistää jatkuva kasvu ja rajalliset luonnonvarat;
• kestävyyden mittaamisen vaikeus: mitä painotetaan ja kenelle hyödyt kohdistuvat;
• poliittinen ja taloudellinen intressi voi hidastaa tai vääristää kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.

Merkitys nykypäivänä

Brundtlandin komission määritelmä on edelleen keskeinen ajattelutapa, joka ohjaa sekä kansallista politiikkaa että kansainvälistä yhteistyötä. Se tarjoaa yhteisen viitekehyksen, joka muistuttaa, että taloudelliset ratkaisut, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ympäristön kantokyky on otettava huomioon yhdessä. Kestävä kehitys edellyttää sekä politiikkaa että arjen valintoja — yritysten, julkisen sektorin ja yksilöiden toimia — jotta nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvointi turvataan.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on kestävä kehitys?

K: Miten Brundtlandin komissio määritteli kestävän kehityksen?

K: Mihin kestävyys liittyy ihmisyhteiskunnassa ja ympäristössä?

K: Mitkä ovat joitakin kestävän kehityksen yleisperiaatteita?

K: Mikä on kestävyyden merkitys vuoden 2007 kulttuurien yleismaailmallisessa foorumissa?

K: Mikä on kestävyyden merkitys suhteessa tuleviin sukupolviin?

K: Mikä on kestävyyden merkitys pitkän aikavälin taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa?

Hae kirjaimella