Tanjoren piiri oli yksi Brittiläisen Intian entisen puheenjohtajavaltion Madrasin piirikunnista. Piiri kattoi alueet, jotka kuuluvat nykyisin pääosin Thanjavurin, Tiruvarurin ja Nagapattinamin piirikuntiin sekä osan Pudukkottain piirikunnan Aranthangi-talukista Tamil Nadussa. Thanjavur (suomeksi usein Tanjor) oli Chola-kulttuuriperinnön keskus ja yksi Madras Presidencyn rikkaimmista ja vilkkaimmista piirikunnista niin taloudellisesti kuin kulttuurisestikin.
Historia ja hallinto
Tanjoren alue muodostettiin vuonna 1799, kun Thanjavurin maratha-hallitsija Serfoji II luovutti suurimman osan valtakunnastaan Britannian Itä-Intian yhtiölle vastineeksi siitä, että hän sai takaisin valtaistuimen. Alueella oli kuitenkin pitkä historia ennen brittiläistä aikaa: Thanjavur oli merkittävä Chola-dynastian keskus keskiajalla, jolloin alueelle rakennettiin suuria temppelikomplekseja ja kehittyi voimakas kirjallinen ja taitelijaperinne.
Maantiede ja maatalous
Cauveryn suistoalueella sijaitseva Tanjoren piirikunta tunnettiin Etelä-Intian hedelmällisimpänä riisinviljelyalueena. Se kuuluu Cauvery-joen alajuoksun deltaan, jota on perinteisesti kutsuttu Etelä-Intian viljavaksi viljelylaaksoksi. Alueella viljellään pääasiassa riisiä, mutta myös muita viljelykasveja kuten sokeriruokoa, kookospalmua ja puuvillaa. Hyvä kasteluverkosto ja keinotekoisten kanavien järjestelmät ovat tehneet alueesta yhden Intian tuottoisimmista maatalousalueista.
Kulttuuri ja taide
Thanjavur on kuuluisa vahvasta kulttuuriperinnöstään: Chola-kauden temppelit, tanssiperinteet ja musiikki (erityisesti Carnatic-musiikki) ovat keskeisiä elementtejä. Alueella kehittyi myös kuuluisa Tanjore-maalaustyyli, joka tunnetaan kullalla koristelluista ja värikkäistä pyhien hahmojen kuvauksista. Serfoji II:n aikana Tańjavurista tuli myös tiedon ja taiteen keskus; hänen tukemansa kirjasto- ja oppilaitosperinne näkyy edelleen, muun muassa Saraswathi Mahal -kirjaston kokoelmissa.
Arkkitehtuuri ja nähtävyydet
- Brihadeeswaran temppeli (Periya Kovil) – Chola-dynastian ajan massiivinen kivitemppeli, joka on yksi Etelä-Intian merkittävimmistä arkkitehtonisista saavutuksista.
- Useita muita keskiaikaisia temppeleitä ja monumentteja, jotka kertovat alueen uskonnollisesta ja kulttuurisesta historiasta.
- Perinteiset taidekäsityöt, kuten maalaus- ja soittoperinteet sekä paikalliset markkinat, joissa käsityöläiset myyvät tuotteitaan.
Sosioekonominen tilanne ja nälkävuodet
Tanjoren piiri kuului Madras Presidencyn varakkaimpiin alueisiin: maataloustuotanto oli korkea ja kauppa vilkasta. Alue ei juuri kärsinyt laajoista nälänhädistä kuten vuoden 1876–78 suuressa nälänhädässä, mikä johtui osin alueen hyvistä kastelujärjestelmistä ja viljan ylituotannosta. Väestö oli pääosin tamilia, ja paikallinen kieli, uskonto ja kulttuuri olivat selvästi tunnistettavissa koko piirin alueella.
Perintö nykypäivänä
Nykyään entisen Tanjoren piirin alueen perintö näkyy arkeologisissa nähtävyyksissä, elävissä kulttuuriperinteissä ja maatalousyhteisöjen jatkuvassa toiminnassa. Thanjavur ja sen ympäristö houkuttelevat matkailijoita ja tutkijoita, jotka ovat kiinnostuneita Etelä-Intian keskiaikaisesta historiasta, temppelirakentamisesta ja perinteisestä taiteesta.