Taras Shevchenko (1814–1861) – ukrainalainen runoilija ja taiteilija
Taras Hryhorovych Shevchenko (ukraina: Тарас Григорович Шевченко; syntynyt 25. helmikuuta 1814 (9. maaliskuuta, uusi tyyli), Moryntsi, ja kuollut 26. helmikuuta 1861 (10. maaliskuuta, uusi tyyli), Pietari. Hän oli ukrainalainen runoilija, kirjailija (näytelmäkirjailija, proosakirjailija), taiteilija (taidemaalari, kaivertaja), julkisuuden ja politiikan henkilö.
Elämä ja tausta
Shevchenko syntyi talonpoikaisessa maaorjaperheessä. Lapsuutensa vaikeudet — varhainen leskeytyminen ja orjuuden olosuhteet — muovasivat hänen myöhempää maailmankuvaansa ja taiteellista kertomustaan. Nuorena hän pääsi oppipojaksi maalareiden piiriin, ja hänen lahjakkuutensa huomattiin. Vuonna 1838 hänet vapautettiin orjuudesta venäläisten taiteilijoiden, muun muassa Karl Bryullovin, järjestämän keräyksen avulla, minkä jälkeen hän sai mahdollisuuden opiskella ja kehittyä taiteilijana.
Taiteilija ja kirjailija
Shevchenko oli monipuolinen tekijä: hän maalaa, kaivertaa ja kirjoittaa runoja ja proosaa ukrainaksi. Hänen runoutensa yhdistää kansanperinteen, historian kuvauksen ja terävän sosiaalisen kritiikin. Teemoina toistuvat muun muassa talonpoikien ahdinko, orjuus, kansallinen identiteetti, vapauden kaipuu ja Ukrainan historia.
Poliittinen toiminta ja vaino
1840-luvun poliittinen ilmapiiri vaikutti voimakkaasti Shevchenkon elämään. Häntä epäiltiin osallisuudesta salaseuroihin ja vallankumoukselliseen toimintaan; vuonna 1847 hänet pidätettiin ja tuomittiin rangaistukseen, jonka seurauksena hänet määrättiin sotapalvelukseen ja häneltä kiellettiin kirjoittaminen ja maalaaminen. Pitkä eristys ja liikkumisrajoitukset rajoittivat hänen taiteellista toimintaa useiksi vuosiksi, mutta hänen tuotannollaan oli silti merkittävä vaikutus ukrainalaiseen kirjallisuuteen ja kansallistuntemukseen.
Keskeiset teokset
- Kobzar ( ensimmäiset kokoelmat 1840-luvulla) — Shevchenkon tunnetuin runokokoelma, joka kohotti ukrainan kielellä kirjoitetun runouden merkitystä.
- Haidamaky (Гайдамаки) — eepos, joka kuvaa 1700-luvun kapinoita ja kansan taistelua.
- Runot kuten Kateryna ja Zapovit (»Testamentti») — henkilökohtaisia ja isänmaallisia sävyjä yhdistäviä teoksia.
Vaikutus ja perintö
Shevchenkoa pidetään Ukrainan kansallisena runoilijana ja kulttuurisen herännäisyyden keskeisenä hahmona. Hänen kirjoituksensa edistivät ukrainalaisen kirjallisen kielen kehitystä ja toimivat inspiraationa myöhemmälle kansalliselle liikkeelle. Shevchenkon muistoa kunnioitetaan laajasti: hänen nimellään on lukuisia muistomerkkejä, museoita ja kulttuuripalkintoja, ja hän on yksi Ukrainan symbolisimmista historiallisista henkilöistä.
Keisarillisen taideakatemian akateemikko (1860).
