The New Yorker — yhdysvaltalainen aikakauslehti (perustettu 1925)

The New Yorker on yhdysvaltalainen aikakauslehti, joka julkaisee artikkeleita, esseitä, novelleja ja pilapiirroksia monista eri aiheista. Vaikka suuri osa lehdestä käsittelee New Yorkia ja sen kulttuuria, monet lukijat tulevat kaupungin ulkopuolelta. Lehti on erityisen tunnettu politiikkaa ja yhteiskuntaa käsittelevistä laajoista, perusteellisista artikkeleistaan, tiukasta faktojen tarkistamisesta, persoonallisista pilapiirroksistaan sekä laadukkaasta kaunokirjallisesta tuotannostaan. Lehden perusti Harold Ross (yhteistyössä toimittaja Jane Grantin kanssa), ja ensimmäinen numero ilmestyi 17. helmikuuta, 1925 — monet lähteet mainitsevat myös päivämäärän 21. helmikuuta 1925. Vaikka se oli aiemmin viikkolehti, se julkaisee nyt uuden numeron 47 kertaa vuodessa, mukaan lukien viisi pidempää kahden viikon numeroa. Osoitteessa 2004 sillä oli noin 996 000 tilaajaa (ihmiset, jotka maksoivat lehden saamisesta).

Sisältö ja tyyli

Lehti sisältää monipuolisesti journalisteja juttuja: pitkät reportaasit ja tutkivat artikkelit, henkilökuvat, kirjallisuusarvostelut, kulttuuripalstat (kirjat, teatteri, elokuvat, musiikki), kevyt- ja vakavampi esseistiikka sekä runsaasti fiktiota. Tunnettuja osioita ovat muun muassa The Talk of the Town -kolumni, jossa käsitellään ajankohtaisia aiheita lyhyesti ja usein humoristisesti, sekä pilapiirrososio, joka on yksi lehden tunnusmerkeistä. The New Yorkerin tyyliin kuuluu tarkka kirjoitustapa, hillitty huumori ja usein syvällinen, kertova ote journalismissa.

Kirjoittajat ja piirrokset

Lehdessä on julkaistu novelleja ja esseitä monilta kirjailijoilta, kuten J. D. Salingerilta, Vladimir Nabokovilta, John Updikelta, E. B. Whitelta, John Herseylta ja Shirley Jacksonilta. John Herseyn essee Hiroshima täytti aikoinaan kokonaisen numeron, ja Shirley Jacksonin tarina The Lottery sai lehteen julkaisemisensa jälkeen enemmän postia kuin mikään muu julkaistu tarina. Myös monet merkittävät pilapiirtäjät, kuten James Thurber, Peter Arno ja nykyisemmistä tekijöistä esimerkiksi Roz Chast, ovat antaneet lehdelle tunnistettavan visuaalisen ilmeen: single-panel-pilakuvat, lyhyet sarjakuvat ja kuvitukset ovat olennainen osa The New Yorkerin identiteettiä.

Historia ja toimitus

Harold Ross toimi lehden ensimäisenä päätoimittajana, ja myöhemmin merkkipaaluja toimitushistoriassa ovat olleet William Shawnin pitkä päätoimittajuus (jolloin faktojen tarkistus ja pitkät kertovat jutut vahvistuivat lehden tavaramerkeiksi), sekä 1990-luvulta lähtien toimineet päätoimittajat kuten Tina Brown ja David Remnick. The New Yorker on osa laajempaa kustantajaperhettä ja nykyisin sen julkaisija kuuluu Condé Nast -konserniin, joka on osa Advance Publications -yhtiötä.

Faktantarkistus, vaikutus ja nykytila

Lehti on tunnettu perusteellisesta faktantarkistuksesta ja korkeasta toimittajaurasta: monet jutut käyvät läpi pitkän tarkistusprosessin ennen julkaisua. The New Yorkerilla on ollut suuri vaikutus amerikkalaiseen ja kansainväliseen journalismiin — erityisesti pitkän muodon narratiiviseen journalismiin ja kulttuurikritiikkiin. Nykyään The New Yorker toimii sekä painetussa muodossa että laajasti digitaalisissa kanavissa: sillä on verkkosivusto, mobiilisovelluksia, podcasteja (esim. The New Yorker Radio Hour ja muita ohjelmia) sekä tapahtumia kuten The New Yorker Festival. Lehden vaikutus näkyy usein myös siinä, kuinka sen pitkät reportaasit ja henkilökuvat muokkaavat julkista keskustelua.

Kirjallisuus- ja kulttuurivaikutus

The New Yorker on toiminut väylänä monille kirjailijoille ja esseisteille ja julkaissut lukuisia myöhemmin klassikoiksi muodostuneita tekstejä. Lehden julkaisuissa tehty fiktio ja esseistiikka ovat usein vaikuttaneet kirjalliseen makuun ja akateemiseen keskusteluun. Lisäksi lehden pilapiirrokset ja kansikuvat ovat osa populaarikulttuuria ja usein viipaleita ajankuvasta.

Yhteenvetona The New Yorker on pitkän journalistisen perinteen ja vahvan tyylitajun lehti, joka yhdistää tutkivan journalismin, korkeatasoisen fiktion ja tunnistettavat pilapiirrokset. Sen vaikutus ulottuu sekä painettuun lehteen että laajoihin digitaalisiin formaatteihin.