The Piper at the Gates of Dawn on Pink Floydin ensimmäinen albumi. Monien mielestä se on yksi historian vaikutusvaltaisimmista albumeista. Sillä oli hyvin suuri vaikutus silloiseen psykedeeliseen rockiin ja myös musiikkiin, jota ihmiset tekivät sen jälkeen. Se on ainoa Pink Floyd -albumi, jonka johtajana on Syd Barrett, vaikka Barrett oli mukana joillakin seuraavalla albumilla, A Saucerful of Secrets -albumilla.
Piper-kappaleen sanoitukset ovat enimmäkseen Syd Barrettin kirjoittamia, ja ne ovat usein omituisia, leikkisiä tai lapsellisia. Levyllä on kappaleita avaruudesta, variksenpelättimistä, tonttuja, polkupyöriä ja satuja. Jotkut albumin osat, kuten "Interstellar Overdrive", ovat instrumentaalisia, eikä niissä ole laulua.
Piperistä julkaistiin rajoitettuja erikoispainoksia sen 30-vuotispäivän kunniaksi vuonna 1997 ja 40-vuotispäivän kunniaksi vuonna 2007.
Levyn äänitykset toteutettiin Abbey Roadin studioilla Lontoossa vuonna 1967 ja se julkaistiin elokuussa 1967. Tuottajana toimi Norman Smith, ja äänityksissä kokeiltiin tuohon aikaan poikkeuksellisia tuotantotekniikoita ja efektejä, jotka auttoivat luomaan albumin tunnusomaisen, eteerisen ja häilyvän äänimaailman. Levyn estetiikka kannattaa Syd Barrettin lyyrisen maailman lapsenomaisuutta ja surrealismia yhdistettynä laajoihin instrumentaalisiin improvisaatioihin.
Muusikot (pääkokoonpano levyllä):
- David Gilmour ei vielä kuulunut vakituiseen kokoonpanoon studioäänityksiin; levyn keskeiset jäsenet olivat Syd Barrett (kitara, laulu), Roger Waters (basso), Richard Wright (kosketinsoittimet, taustalaulu) ja Nick Mason (rummut).
Levyn tyylillisiä piirteitä ja vaikutus: Piper yhdistelee brittityylistä pop-sävellystä, avantgarde-vaikutteita ja luonteeltaan improvisoitua psykedeelistä jammailua. Richard Wrightin urut ja koskettimet, Barrettin koukeroiset kitaramelodiat sekä live-mielenmaisemat kuten pitkät instrumentaalijaksot tekivät levystä mallin monille myöhemmille kokeellisille yhtyeille. Barrettin mielenterveysongelmat ja päihteiden käyttö rajoittivat hänen toimintakykyään pian levyn ilmestymisen jälkeen, mikä johti myöhemmin David Gilmourin liittymiseen yhtyeeseen ja Barrettin asteittaiseen poistumiseen keikkaryhmästä.
Keskeisiä kappaleita albumilta (esimerkkejä, albumilla on muitakin):
- Astronomy Domine – avausraita, vahvasti avaruusteemainen ja yksi levyn tunnetuimmista kappaleista
- Lucifer Sam – tiukempi, kitaravetoinen sävellys
- Matilda Mother – tarinallinen ja barrettmainen lauluteksti
- The Scarecrow – minimalistinen ja oivaltava
- Interstellar Overdrive – pitkä, instrumentaalinen improvisaatio, joka näyttää yhtyeen kokeiluhengen
- Bike – satumainen, kepeä lopetus levylle
Levyn julkaisut ja uudelleenjulkaisut ovat tuoneet mukaan erilaisia monomiksejä, stereo- ja remasteroituja versioita sekä bonussisältöjä, kuten vaihtoehtoisia ottoja ja live-tallenteita. 30- ja 40-vuotisjuhlapainokset mainitaan usein keräilijöiden keskuudessa; näissä erikoispainoksissa on yleensä lisämateriaalia ja paranneltuja miksauksia, mutta painokset ovat usein rajoitettuja.
Jälkivaikutus: The Piper at the Gates of Dawnin vaikutus ulottuu psykedeliaa laajemmalle: se on tärkeä lenkki progressiivisen rockin, space rockin ja kokeellisen rockin syntyhistoriassa. Syd Barrettin lyyrinen ja melodinen perintö näkyy monissa myöhemmissä artisteissa, ja levyn äänimaailma ja rohkeat sovitukset inspiroivat yhtyeitä etsimään vaihtoehtoisia tapoja rakentaa kappaleita ja esityksiä.