Käyttäytymistaloustiede
Käyttäytymistaloustiede on taloustieteen pienempi osa-alue, jossa yhdistetään psykologiasta ja taloustieteestä saatuja tietoja. Tavallisesti taloustieteessä ei oteta huomioon ihmisten todellista ajattelutapaa, vaan sen sijaan yksinkertaistetaan päätöksentekoa, jotta talousmalleja olisi helpompi ymmärtää. Tämä ei kuitenkaan anna täydellistä kuvaa siitä, miten maailma ja taloustiede todella toimivat. Tavallisesti taloustieteilijät olettavat, että ihmiset ovat rationaalisia, mikä tarkoittaa, että he tekevät hyviä päätöksiä oikeaan aikaan käyttäen kaikkea tietoa. Todellisessa elämässä ihmiset eivät tee näin. Heillä on ongelmia itsehillinnän ja ajan kanssa, ja he tekevät erilaisia valintoja sen mukaan, miten päätökset heille esitetään. Käyttäytymistaloustieteilijät tarkastelevat maailmassa esiintyviä ongelmia ja rajoituksia, jotka johtuvat siitä, että todelliset ihmiset joutuvat tekemään päätöksiä.
Historia
Käyttäytymistaloustieteen tutkimus alkoi kehittyä 1900-luvun puolivälissä ja loppupuolella. Psykologit Amos Tversky ja Daniel Kahneman kirjoittivat "Prospect Theory" -nimisen artikkelin, jossa käsiteltiin sitä, että tapa, jolla valinnat esitetään jollekin, on yhtä tärkeä kuin itse valinnat, kun yksilö tekee päätöksiä. Myöhemmin Hersh Shefrin ja Richard Thaler loivat säästämismallin, joka selittää, miten ihmiset eivät keksi, kuinka paljon heidän pitäisi säästää ja kuluttaa pysyäkseen samalla tasolla. Ihmiset kuluttavat mieluummin enemmän nyt, koska ihmiset haluavat mieluummin tyydytyksen lähitulevaisuudessa. Vuoteen 1994 mennessä Harvardin yliopisto palkkasi professorin opettamaan käyttäytymistaloustiedettä omana oppiaineenaan. Nyt käyttäytymistaloustiede auttaa selittämään monia monimutkaisia asioita, joita ihmiset tekevät. Tutkimuksella on monia sovelluksia, kuten miten julkista politiikkaa voidaan tehostaa tai miten markkinointia ja mainontaa voidaan soveltaa. Käyttäytymistaloustieteestä haarautuu myös muita tutkimusaloja, kuten käyttäytymisrahoitus, joka käsittelee sitä, miten ihmiset tekevät sijoituksia.
Aiheet
Käyttäytymistaloustieteellä voidaan selittää monia erilaisia inhimillisiä toimia. Joitakin alan aiheita ovat mm:
Häviön välttäminen/prospektiteoria: Tappiot järkyttävät ihmisiä enemmän kuin saman suuruiset voitot ilahduttavat heitä. Tämä on tärkeää sen kannalta, miten ihmiset ajattelevat riskien ottamisesta. Tähän liittyy myös disposition effect, joka liittyy läheisesti käyttäytymisrahoitukseen. Disposition effect on sijoittajien taipumus pitää kiinni tappiollisista osakkeista liian kauan ja myydä voittavat osakkeet liian pian. Tämä käsite liittyy tappion välttämiseen, sillä sijoittajat lykkäävät tappioidensa toteutumista. Tähän liittyy myös käyttäytymistalouden käsite "status quo bias". Tämä selittää sen, että vastoin taloustieteen odotuksia ihmiset näyttävät pitävän nykyisestä tilastaan enemmän kuin mistään muusta tilasta, jonka he näkevät erilaisena.
Psyykkinen kirjanpito: Ihmisillä on erilliset henkiset tilit, kun on kyse rahankäytöstä ja säästämisestä. Kuhunkin mentaalitiliin liittyy eriasteinen kulutushalukkuus, ja ihmiset jakavat toimintoja mentaalitileille.
Ankkurointi/ Status Quo -harha: Kun ihmisille annetaan automaattisesti jokin vaihtoehto, he pyrkivät pysymään tässä vaihtoehdossa, olipa se sitten heidän kannaltaan paras vaihtoehto tai ei.
Rajoittamaton itsekkyys: Ihmiset toimivat enimmäkseen oman edun tavoittelusta käsin, ja he toimivat tavalla, joka tuottaa heille itselleen parhaan lopputuloksen.
Rajoittamaton tahdonvoima: Yksilöiltä puuttuu itsehillintä. Vaikka he tietäisivät, mikä on heidän etunsa mukaista, heillä on taipumus toimia toisin. Ihmiset ovat myös jossain määrin tietoisia rajallisesta tahdonvoimastaan.
Sovellukset
Nyt kun käyttäytymistaloustiede kasvattaa suosiotaan ja yhä useammat yhteiskuntatieteilijät tutkivat aihetta, ideoiden soveltamistavat yleistyvät. Jos valinnan muotoilu tietyllä tavalla "tönäisee" tai työntää jotakuta tekemään paremman päätöksen, vaihtoehtojen luomisesta vastaavat henkilöt voivat käyttää tätä paremman lopputuloksen aikaansaamiseksi. Nämä tulokset voivat vaihdella liikunnan lisäämisestä liikalihavuuden vähentämiseen ja ruokailutottumusten muuttamiseen, energiankäytön vähentämiseen tai hallituksen politiikkojen muokkaamiseen. Tulevaisuudessa toivotaan, että pienten muutosten avulla kansalaiset saavat laajamittaisia hyötyjä. Tanskassa Tanskan hallitus käyttää ankkuroinnin käsitettä lisätäkseen elinluovuttajien määrää. Yhdysvalloissa Valkoinen talo on palkannut käyttäytymistaloustieteilijä Cass Sunsteinin ohjaamaan poliittisia päättäjiä. Richard Thaler työskentelee myös Yhdysvaltain kabinetissa uudessa Behavioral Insight Team -ryhmässä. Yhdysvallat, samoin kuin Iso-Britannia, on pohtinut ajatusta, että oletusarvoiset vaihtoehdot auttaisivat lisäämään eläkesäästöjä.
Ongelmat
Yksi suurimmista argumenteista, joita taloustieteilijät esittävät käyttäytymistaloustieteellistä tutkimusta vastaan, on se, että suuri osa sen tutkimuksista perustuu pienimuotoiseen tutkimusaineistoon eikä reaalimaailman lähteisiin. Lisäksi monet käyttäytymistaloustieteen tutkijat käyttävät tutkimuksissaan korkeakouluopiskelijoita. Korkeakouluopiskelijoilla on vähemmän kokemusta kuin tavallisilla yksilöillä. Koska tämä väestö edustaa huonosti keskivertoihmistä, aineisto saattaa näyttää erilaisia tuloksia kuin pitäisi.
Jotkut psykologit väittävät, että vaikka käyttäytymistaloustiede on askel oikeaan suuntaan selitettäessä, miksi ihmiset toimivat niin kuin toimivat, se on vielä paljon jäljessä tutkimuksessa. Heidän mielestään se on vain muuttanut perinteistä uusklassista talousteoriaa, vaikka pitäisi katsoa syvemmälle, mitä todellisuudessa tapahtuu psykologisemmalla ja älyllisemmällä tasolla.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on käyttäytymistaloustiede?
V: Käyttäytymistaloustiede on taloustieteen osa-alue, jossa yhdistetään psykologiaa ja taloustiedettä, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää, miten ihmiset tekevät päätöksiä.
K: Miksi taloustieteessä ei yleensä oteta huomioon ihmisten todellista ajattelutapaa?
V: Taloustieteessä ei yleensä oteta huomioon ihmisten todellista ajattelutapaa, koska siinä yksinkertaistetaan päätöksentekoa, jotta talousmalleja olisi helpompi ymmärtää.
K: Mitä taloustieteilijät olettavat ihmisistä päätöksenteon kannalta?
V: Taloustieteilijät olettavat, että ihmiset ovat rationaalisia, mikä tarkoittaa, että he tekevät oikeita päätöksiä oikeaan aikaan käyttäen kaikkea tietoa.
K: Miten ihmiset käyttäytyvät tosielämässä, joka poikkeaa taloustieteilijöiden oletuksista?
V: Todellisessa elämässä ihmisillä voi olla ongelmia itsehillinnän kanssa, ongelmia ajan kanssa ja he voivat tehdä erilaisia valintoja riippuen siitä, miten päätökset esitetään heille.
K: Mihin käyttäytymistaloustieteilijät keskittyvät?
V: Käyttäytymistaloustieteilijät keskittyvät ongelmiin ja rajoituksiin, joita syntyy, kun todelliset ihmiset joutuvat tekemään päätöksiä.
K: Miten käyttäytymistaloustiede voi auttaa ymmärtämään maailmaa?
V: Käyttäytymistaloustiede voi auttaa ymmärtämään maailmaa ottamalla huomioon todellisten ihmisten tavan ajatella ja tehdä päätöksiä sen sijaan, että oletettaisiin, että kaikki ovat täysin rationaalisia.
K: Mikä on tärkein ero perinteisen taloustieteen ja käyttäytymistaloustieteen välillä?
V: Perinteisen taloustieteen ja käyttäytymistaloustieteen tärkein ero on se, että perinteisessä taloustieteessä oletetaan, että ihmiset ovat rationaalisia, kun taas käyttäytymistaloustieteessä otetaan huomioon se, miten todelliset ihmiset todella tekevät päätöksiä.
