AlegsaOnline.com

Psykologia — mielen, tunteiden ja käyttäytymisen tiede

Tutustu psykologiaan: mielen, tunteiden ja käyttäytymisen tieteeseen — kognitiot, neurobiologia ja käytännön psykologia yksilöille ja yhteiskunnalle.

Tekijä: Leandro Alegsa

08-02-2026

Psykologia on mielen, sen ajattelun, tunteiden ja käyttäytymisen tutkimusta. Se on akateeminen tieteenala, jossa tutkitaan tieteellisesti henkisiä kykyjä, toimintoja ja käyttäytymistä.

Psykologia käsittelee pääasiassa ihmisiä, mutta joskus myös muita kuin ihmiseläimiä. Koska psykologiaa voi olla vaikea tutkia kokonaisuutena, psykologit tarkastelevat usein vain pieniä osia siitä kerrallaan. Psykologialla on paljon yhteistä monien muiden tieteenalojen kanssa, ja se on päällekkäistä monien alojen kanssa. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi lääketiede, etologia, tietojenkäsittelytiede ja kielitiede.

Tällä alalla ammatinharjoittajaa tai tutkijaa kutsutaan psykologiksi, ja hän on sosiaali-, käyttäytymis- tai kognitiotieteilijä. Psykologit pyrkivät ymmärtämään psyykkisten toimintojen roolia yksilön ja yhteiskunnan käyttäytymisessä. He tutkivat myös fysiologisia ja neurobiologisia prosesseja, jotka ovat kognitiivisten toimintojen ja käyttäytymisen taustalla.

Keskeiset osa-alueet

Kliininen psykologia – keskittyy mielenterveyden häiriöihin, diagnoosiin ja psykoterapiaan. Kliiniset psykologit tarjoavat hoitoja, kuten kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja muita näyttöön perustuvia menetelmiä.
Kehityspsykologia – tutkii ihmisen kehitystä läpi elämän: lapsuutta, nuoruutta, aikuisuutta ja ikääntymistä.
Kognitiivinen psykologia – selvittää havaitsemista, muistamista, ajattelua, oppimista ja kielentoimintoja.
Sosiaalipsykologia – tarkastelee, miten muut ihmiset ja ryhmät vaikuttavat yksilön ajatuksiin, tunteisiin ja käyttäytymiseen.
Työ- ja organisaatiopsykologia – soveltaa psykologian periaatteita työelämään: rekrytointi, johtaminen, työhyvinvointi ja tuottavuus.
Neuropsykologia – tutkii aivotoiminnan ja käyttäytymisen yhteyksiä, usein aivovaurioiden tai neurologisten sairauksien näkökulmasta.
Oikeuspsykologia (forensinen psykologia) – liittyy oikeusjärjestelmään, rikoskäyttäytymisen arviointiin ja todistajan luotettavuuden tutkimukseen.
Koulutuspsykologia – keskittyy oppimisen ja opetuksen tukemiseen sekä oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja hoitoon.

Tutkimusmenetelmät

Psykologia käyttää monipuolisia tutkimusmenetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi kontrolloidut kokeet, kyselytutkimukset, havainnointi, tapaustutkimukset ja pitkittäis- sekä poikittaistutkimukset. Biologisissa ja kognitiivisissa lähestymistavoissa käytetään myös neurokuvantamista (esim. fMRI, EEG), fysiologisia mittauksia ja tietojenkäsittelymallinnusta. Tutkimuksessa korostetaan replikoitavuutta, tilastollista päättelyä ja eettisiä periaatteita.

Sovellukset ja käytännön työ

Psykologian tuloksia sovelletaan monilla elämänalueilla: mielenterveyspalveluissa, kouluissa, työpaikoilla, oikeusjärjestelmässä ja terveystoimessa. Psykologit tekevät arviointeja (esim. älykkyys- ja persoonallisuustestit), tarjoavat psykoterapiaa, suunnittelevat interventioita ja kehittävät menetelmiä hyvinvoinnin edistämiseksi. Psykologinen tutkimus tarjoaa myös tietoa esimerkiksi käyttäjäkokemuksen suunnitteluun, markkinointiin ja liikennekäyttäytymiseen.

Koulutus, ammattiroolit ja eettisyys

Useimmissa maissa psykologiksi tullaan suorittamalla yliopistossa psykologian tutkinto ja usein jatkokoulutus tai erikoistuminen. Erityisesti kliinisen työn tekemiseen vaaditaan yleensä lisäkoulutusta ja laillinen kelpoisuus. On tärkeää erottaa psykologin ja psykiatrin roolit: psykiatri on lääketieteen tutkinnon suorittanut lääkäri, joka voi määrätä lääkehoitoa, kun taas psykologit keskittyvät psykologisiin arvioihin ja psykoterapeuttiseen hoitoon.

Kaikessa psykologisessa työssä noudatetaan eettisiä periaatteita, kuten luottamuksellisuutta, tutkimukseen osallistuvien suostumusta (informed consent) ja ammatillista vastuuta. Myös väärinkäytösten ehkäisy ja tutkittavien hyvinvoinnin turvaaminen ovat keskeisiä.

Lyhyt historia ja suhde muihin tieteisiin

Psykologian juuret ovat filosofiassa ja fysiologiassa. Moderni psykologia syntyi 1800–1900-lukujen vaihteessa, kun psykologinen tutkimus alkoi käyttää kokeellisia menetelmiä. Sittemmin ala on hajautunut useiksi erikoisaloiksi ja ollut vuorovaikutuksessa monien muiden tieteenalojen kanssa, kuten lääketieteen, tietojenkäsittelytieteen (tekoäly ja kognitiotieteet), kielitieteen ja etologian kanssa.

Miksi psykologia on tärkeää?

Psykologia auttaa ymmärtämään, miksi ihmiset toimivat niin kuin toimivat, ja tarjoaa työkaluja yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin parantamiseen. Se on käytännöllinen tiede: sen löydökset vaikuttavat arkipäivän päätöksiin, terveydenhuoltoon, koulutukseen ja työelämään.

Haarat

Psykologia on jaettu pienempiin osiin, joita kutsutaan haaroiksi. Nämä ovat psykologian oppiaineita, jotka pyrkivät vastaamaan tiettyyn ryhmään kysymyksiä siitä, miten ihmiset ajattelevat. Joitakin psykologian haaroja, joita usein tutkitaan, ovat:

Epänormaali psykologia pyrkii selvittämään, mitä eroja on terveiden ja mielisairaiden ihmisten välillä.
Kliinisen psykologian tarkoituksena on löytää paras tapa auttaa ihmisiä toipumaan mielisairaudesta.
Kognitiivinen psykologia tutkii, miten ihmiset ajattelevat, käyttävät kieltä, muistavat ja unohtavat sekä ratkaisevat ongelmia.
Kulttuurien välisessä psykologiassa tarkastellaan erilaisia elämäntapoja ja maailmankuvia.
Kehityspsykologia on kiinnostunut siitä, miten ihmiset kehittyvät ja muuttuvat elämänsä aikana. Tähän kuuluu myös se, mitä ennen kutsuttiin "lapsipsykologiaksi".
Kasvatus- tai koulupsykologian tehtävänä on testata ja auttaa oppilaita oppimaan ja saamaan ystäviä.
Evoluutiopsykologiassa tutkitaan, miten evoluutio on saattanut muokata ihmisten tapaa ajatella ja tehdä asioita.
Neuropsykologiassa tarkastellaan aivoja ja sitä, miten ne toimivat, jotta ihmiset olisivat sellaisia kuin ovat.
Motivaatio: toiminnan perimmäiset syyt
Havaintopsykologiassa kysytään, miten ihmiset ymmärtävät näkemänsä ja kuulemansa ja miten he käyttävät tätä tietoa liikkumiseensa.
Sosiaalipsykologiassa tutkitaan, miten ihmisryhmät toimivat yhdessä ja miten yhteiskunnat rakentuvat ja toimivat.

Menetelmät

Tieteelliset lähestymistavat

Psykologia on eräänlainen tiede, ja tutkimuspsykologit käyttävät monia samantyyppisiä menetelmiä kuin muiden luonnon- ja yhteiskuntatieteiden tutkijat.

Psykologit laativat teorioita yrittäessään selittää havaitsemansa käyttäytymisen tai mallin. Teoriansa perusteella he tekevät joitakin ennusteita. Sitten he suorittavat kokeen tai keräävät muunlaista tietoa, joka kertoo, olivatko heidän ennusteensa oikeita vai vääriä.

Joitakin kokeita ei voida tehdä ihmisillä, koska prosessi olisi liian pitkä, kallis, vaarallinen, epäreilu tai muuten epäeettinen. Psykologit tutkivat mieltä ja käyttäytymistä tieteellisesti myös muilla tavoin ja testaavat teorioitaan. Psykologit voivat odottaa, että jotkin tapahtumat tapahtuvat itsestään, he voivat tarkastella luonnollisissa ympäristöissä olevien ihmisryhmien käyttäytymismalleja tai he voivat tehdä kokeita eläimillä (joiden tutkiminen voi olla yksinkertaisempaa ja eettisempää).

Psykologialla on myös muita yhteisiä piirteitä luonnontieteiden kanssa. Esimerkiksi hyvä psykologinen teoria voi olla mahdollista osoittaa vääräksi. Aivan kuten missä tahansa luonnontieteessä, psykologiryhmä ei voi koskaan olla täysin varma siitä, että heidän teoriansa on oikea. Jos teoria voidaan osoittaa vääräksi, mutta kokeet eivät osoita sitä vääräksi, on todennäköisempää, että teoria on oikea. Tätä kutsutaan falsifioitavuudeksi.

Psykologit käyttävät monia välineitä osana päivittäistä työtään. Psykologit käyttävät kyselytutkimuksia kysyäkseen ihmisiltä, miltä heistä tuntuu ja mitä he ajattelevat. He saattavat käyttää erikoislaitteita, joilla he voivat tarkastella aivoja ja nähdä, mitä ne tekevät. Psykologit käyttävät tietokoneita tietojen keräämiseen, kun he mittaavat, miten ihmiset käyttäytyvät kuvien, sanojen, symbolien tai muiden ärsykkeiden vaikutuksesta. Psykologit käyttävät myös tilastoja, joiden avulla he voivat analysoida kokeista saamiaan tietoja.

Symboliset ja subjektiiviset lähestymistavat

Kaikki psykologia ei ole tieteellistä psykologiaa. Psykodynaamisessa psykologiassa ja syvyyspsykologiassa esimerkiksi tulkitaan ihmisten unia ymmärtääkseen tiedostamatonta mieltä, kuten vanhemmissa psykologian lähestymistavoissa, jotka aloitti Carl Jung, joka oli erityisen kiinnostunut löytämään menetelmiä, joilla voidaan mitata ihmisten persoonallisuutta.

Humanistisessa psykologiassa ja eksistentiaalisessa psykologiassa uskotaan myös, että on tärkeämpää ymmärtää henkilökohtaista merkitystä kuin etsiä syitä ja seurauksia psyykkisille prosesseille ja käyttäytymiselle.

Psykologit

Psykologit ovat ihmisiä, jotka työskentelevät psykologian alalla. Psykologi voi työskennellä joko perustutkimuksen tai soveltavan tutkimuksen parissa. Perustutkimus on ihmisten tai eläinten tutkimista, jotta heistä saataisiin lisää tietoa. Soveltava tutkimus on perustutkimuksessa opittujen asioiden käyttämistä todellisten ongelmien ratkaisemiseen. Jos hänellä on kliinisen psykologin pätevyys, hän voi toimia sekä terapeuttina tai neuvonantajana että tutkijana.

Psykologiksi päästäkseen henkilön on ensin suoritettava perustutkinto yliopistossa ja sen jälkeen opiskeltava jatko-opinnot. Maisterin tutkinto, joko MSc (Master of Science) tai MA (Master of Arts), mahdollistaa työskentelyn esimerkiksi koulupsykologina. Tohtorin tutkinto vie pidemmän aikaa, koska siihen kuuluu tutkimuksen tekeminen ja yksityiskohtaisen raportin kirjoittaminen, jota kutsutaan väitöskirjaksi tai opinnäytetyöksi. Tohtorin tutkinnon suorittanut käyttää nimensä jälkeen nimikirjaimia PhD tai DPhil (Doctor of Philosophy). Jotkut kliiniset psykologit suorittavat psykologian tohtorin tutkinnon ja käyttävät nimensä perässä nimikirjaimia PsyD. American Psychological Association sanoo, että ihmiset tarvitsevat tohtorin tutkinnon (PhD tai PsyD) ja voimassa olevan osavaltion lisenssin Yhdysvalloissa) voidakseen kutsua itseään "psykologiksi".

Sanat psykologi ja psykiatri voidaan sekoittaa keskenään. Psykiatri on valmistunut lääketieteellisestä tiedekunnasta, ja hän käyttää nimikirjaimia MD tai vastaavaa (MB ChB esimerkiksi Lontoon yliopistossa). Psykiatri tai lääkäri voi työskennellä psykologin kanssa: he voivat määrätä ja tarkistaa lääkkeiden vaikutusta.

Aiheeseen liittyvät sivut

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on psykologia?

V: Psykologia on mielen tutkimusta, mukaan lukien ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen sekä ihmisillä että eläimillä. Sen tavoitteena on selittää, miten mieli toimii ja miten tekomme liittyvät siihen, miten ajattelemme.

K: Mikä on psykologian tutkimuksen tarkoitus?

V: Psykologian tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää, miten mieli toimii ja miten toimintamme liittyy siihen, miten ajattelemme. Tutkimusta tehdään usein sekä ihmisillä että eläimillä, jotta käyttäytymistä voitaisiin ymmärtää paremmin.

K: Miten psykologia rakentuu?

V: Psykologia on jaettu eri aloihin, jotka kattavat monia aiheita. Sillä on myös yhteisiä ajatuksia ja päällekkäisyyksiä muiden tieteiden, kuten anatomian, biologian, neurotieteen ja fysiologian kanssa.

K: Kuka on psykologi?

V: Psykologi on ammattilainen, joka työskentelee psykologian alalla ymmärtääkseen mielen toimintaa, jotta hän voi auttaa ihmisiä ja eläimiä. He käyvät läpi monen vuoden korkeakoulutuksen tullakseen ammattilaisiksi.

K: Mitä psykologi tutkii?

V: Psykologi tutkii, miten mieli toimii itsessään ja muiden kanssa. He näkevät myös, miten mieli vaikuttaa kehoon, ja työskentelevät yhteiskunta-, käyttäytymis- ja kognitiotieteiden parissa.

K: Miksi eläimiä käytetään psykologian tutkimuksessa?

V: Eläimiä käytetään psykologian tutkimuksessa, jotta saadaan parempi käsitys käyttäytymisestä ja siitä, miten mieli toimii ihmisissä ja eläimissä. Esimerkkejä tästä ovat klassinen ehdollistuminen ja operantti ehdollistuminen.

K: Mikä on psykologian tärkein tavoite?

V: Psykologian päätavoitteena on ymmärtää, miten mieli toimii ja miten toimintamme liittyy siihen, miten ajattelemme. Sen tavoitteena on myös selittää ihmisten ja eläinten käyttäytymistä.