Unioniin liittymistä koskeva lauseke (tunnetaan myös nimellä uusien osavaltioiden lauseke) on osa Yhdysvaltojen perustuslakia (Artikla IV, §3). Sen perusteella kongressi voi ottaa uusia osavaltioita mukaan Yhdysvaltoihin. Kun perustuslaki astui voimaan, osavaltioita oli kolmetoista; tämän lausekkeen nojalla niihin on sittemmin liitetty 37 uutta osavaltiota, jolloin nykyinen osavaltioiden määrä on 50. Lauseke korostaa, että jokainen uusi osavaltio on tasavertainen jo olemassa olevien osavaltioiden kanssa.

Mitä lauseke käytännössä tarkoittaa

Lauseke antaa kongressille kaksi pääasiallista valtaa:

  • myöntää osavaltiuden aseman alueelle ja
  • hyväksyä säädökset Yhdysvaltojen hallintoon tulevista alueista.
Lisäksi lausekkeessa on rajoitus: uusi osavaltio ei saa muodostua täysin toisen osavaltion alueelta ilman kyseisen osavaltion lainsäädännön ja kongressin suostumusta. Tämä on tarkoitettu turvaamaan osavaltioiden alueellista koskemattomuutta.

Tyypillinen liittymisprosessi

Vaikka perustuslaki ei määrää yksityiskohtaisesti kaikkia vaiheita, käytännössä liittymisprosessi on usein sisältänyt seuraavat vaiheet:

  • alueen asukkaiden vaatimukset ja paikallinen järjestäytyminen;
  • kongressin antama enabling act tai muu laki, joka sallii perustuslain hyväksymisen ja uuden osavaltion konstituution laatimisen;
  • alueen perustuslain hyväksyminen joko paikallisessa kansanäänestyksessä tai valtuutettujen kokouksessa;
  • kongressin hyväksyntä ja virallinen liittämislaki, jolla alueesta tulee osavaltio.
Joissain tapauksissa (esimerkiksi Texasin liittyessä) menettelyt ovat poikenneet tyypillisestä mallista, koska valtiolla saattoi jo olla olemassaoleva itsenäinen hallinto.

Esimerkkejä ja erityistapauksia

Viimeiset kaksi Yhdysvaltojen osavaltiota, jotka hyväksyttiin jäseniksi, olivat Alaska ja Havaiji vuonna 1959. Poikkeustapauksia ovat mm. West Virginian syntyminen Yhdysvaltain sisällissodan aikana sekä liittäminen ilman selkeää alueen lainsäädännön suostumusta tietyissä historiallisissa olosuhteissa. Lisäksi alueiden, kuten Puerto Ricon tai Washington D.C.:n, mahdollinen osavaltioksi hyväksyminen on nykypäivänä poliittinen kysymys, joka vaatii kongressin toimenpiteitä ja usein paikallisia kansanäänestyksiä.

Merkitys ja nykypäivän näkökulma

Unioniin liittymistä koskeva lauseke on keskeinen perustuslaillinen mekanismi, joka on mahdollistanut Yhdysvaltojen laajentumisen. Se takaa uusille osavaltioille samat perusoikeudet ja aseman kuin olemassa olevilla osavaltioilla, mutta jättää kongressille laajan harkintavallan liittymisehdoista ja aikataulusta. Nykyään keskustelu uusien osavaltioiden mahdollisesta hyväksymisestä liittyy usein alueiden itsehallintoon, asukkaiden tahtoon sekä poliittiseen ja lainsäädännölliseen prosessiin.