AlegsaOnline.com

Yhdysvaltojen perustuslaki – määritelmä, historia ja 10 tärkeintä faktaa

Yhdysvaltojen perustuslaki: historia 1787, ratifiointi, Bill of Rights ja 10 tärkeintä faktaa — selkeä ja napakka yhteenveto vanhimmasta toimivasta liittovaltion perustuslaista.

Tekijä: Leandro Alegsa

21-09-2025

Yhdysvaltojen perustuslaki on Yhdysvaltojen korkein laki. Se allekirjoitettiin 17. syyskuuta 1787 Philadelphiassa, Pennsylvaniassa pidetyssä perustuslakikokouksessa. Myöhemmin 13 ensimmäisen osavaltion kansanedustajat saattoivat sen voimaan eli ratifioivat sen. Kun yhdeksän osavaltiota ratifioi asiakirjan, ne loivat suvereenien osavaltioiden liiton ja liittovaltion hallituksen tätä liittoa varten. Tämä hallitus aloitti toimintansa 4. maaliskuuta 1789, ja se korvasi liittosopimuksen artiklat.

Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin nykyisin käytössä oleva liittovaltion perustuslaki.

Vuodesta 1787 lähtien Yhdysvaltojen perustuslakiin on tehty 27 kertaa muutoksia (lisäyksiä). Kymmenen ensimmäistä näistä muutoksista on yhdessä nimeltään Bill of Rights.

Perustuslaki koostuu johdannosta (Preamble) ja seitsemästä pääartikkelista, jotka määrittelevät liittovaltion toimielimet ja niiden suhteet: artikla I (legislatiivinen valta Kongressille), artikla II (toimeenpaneva valta presidentille), artikla III (oikeuslaitos ja korkein oikeus), artikla IV (osavaltioiden väliset suhteet), artikla V (muutosmenettely), artikla VI (supremacy clause eli liittovaltion etusija) ja artikla VII (ratifiointimenettely). Teksti on lyhyt ja tarkoituksellinen, minkä vuoksi sitä on helppo tulkita uudelleen ajan tarpeiden mukaan.

Perustuslakikokoukseen osallistui 55 valtuutettua, ja kokousta johti George Washington. James Madisonia pidetään usein "perustuslain isänä" hänen keskeisen roolinsa vuoksi suunnittelussa ja myöhemmin perustuslain sanamuodon ja Bill of Rightsin muotoilussa. Ratifiointivaiheessa käytiin kiivas julkinen keskustelu liittovaltaisen vallan kasvusta; niin sanotut federalistit kannattivat uutta perussopimusta ja anti-federalistit vaativat takuita yksilönvapauksille — tämä johti Bill of Rightsin lisäämiseen.

Oikeuskäytännössä tärkeä virstanpylväs oli korkein oikeus vuonna 1803 käsittelemässä tapauksessa Marbury v. Madison, jossa perustettiin oikeusasteen valta arvioida lain ja perustuslain yhteensopivuutta — ns. judicial review. Perustuslaki myös korostaa valtasuhteiden erottelua (separation of powers) ja vallan tasapainoa (checks and balances) estääkseen vallan keskittymisen yhdelle taholle. Lisäksi liittojärjestelmä (federalism) jakaa valtaa liittovaltion ja osavaltioiden välillä.

Perustuslain muutosprosessi on määritelty artiklassa V: muutosesitys voi tulla Kongressin kahden kolmasosan enemmistöllä kummassakin kamarissa tai kansalliskokouksessa, johon osavaltiot kutsutaan kahden kolmasosan pyynnöstä; ratifiointi vaatii kolme neljäsosaa osavaltioista. Tämän joustavan mutta vakaan menettelyn ansiosta perustuslaki on pysynyt toimivana käytännössä yli kaksi vuosisataa.

10 tärkeintä faktaa

Allekirjoitus ja paikka: Perustuslaki allekirjoitettiin 17. syyskuuta 1787 Philadelphiassa.
Voimaantulo: Se tuli voimaan, kun yhdeksän osavaltiota ratifioi sen; uusi liittovaltion hallitus aloitti toimintansa 4. maaliskuuta 1789.
Vanhin toimiva perustuslaki: Se on maailman vanhin jatkuvasti käytössä oleva liittovaltion perustuslaki.
Bill of Rights: Ensimmäiset kymmenen lisäystä (amendmenttia) tunnetaan nimellä Bill of Rights ja ne turvaavat keskeisiä yksilönvapauksia.
Muutokset: Perustuslakiin on tehty yhteensä 27 lisäystä; viimeinen, 27. lisäys, ratifioitiin vuonna 1992.
Roolijako: Perustuslaki jakaa vallan kolmeen haaraan: lainsäädäntö, toimeenpano ja oikeuslaitos, ja määrittelee niiden tarkat valtasuhteet.
Judicial review: Korkein oikeus vahvisti 1803 Marbury v. Madison -tapauksessa oikeutensa mitätöidä perustuslain vastaiset lait.
Federalismi: Perustuslaki perustaa liittovaltion, jossa valta jakautuu liittohallituksen ja osavaltioiden kesken.
Supremacy clause: Artikla VI tekee perustuslaista ja liittovaltion laeista ylimpänä lain lähteenä osavaltioiden lakien rinnalla (supremacy clause).
Global vaikutus: Yhdysvaltain perustuslaki on toiminut mallina monille muille valtioille ja keskustelulle perusoikeuksista ja hallinnon rajoista ympäri maailmaa.

Perustuslaki on samalla sekä perinteinen että muuntuva oikeudellinen kehys: sen periaatteet, kuten yksilönvapaudet, vallan erottelu ja muutosmenettely, ovat säilyttäneet asiakirjan merkityksen nykyaikaisessakin poliittisessa elossa. Se vaikuttaa päivittäiseen lainsäädäntöön, yhteiskunnalliseen keskusteluun ja oikeuskäytäntöön Yhdysvalloissa edelleen voimakkaasti.

Perustuslain artiklat

Kun perustuslaki allekirjoitettiin vuonna 1787, siinä oli johdanto-osa ja seitsemän pääosaa, joita kutsutaan artikloiksi.

Johdanto

Johdanto-osassa todetaan:

Me, Yhdysvaltojen kansa, voidaksemme muodostaa täydellisemmän liiton, luoda oikeudenmukaisuuden, turvata kotimaisen rauhan, huolehtia yhteisestä puolustuksesta, edistää yleistä hyvinvointia ja turvata vapauden siunaukset itsellemme ja jälkipolvillemme, määräämme ja perustamme tämän perustuslain Amerikan yhdysvalloille.

Johdanto ei ole laki. Siinä esitetään perustuslain laatimisen perusteet. Johdanto-osa on yksi perustuslain tunnetuimmista osista. Kolmea ensimmäistä sanaa, "Me, kansa", käytetään hyvin usein. Kuusi lueteltua tarkoitusta ovat perustuslain tavoitteita.

Lainsäädäntövalta

Ensimmäisessä artiklassa sanotaan, että Yhdysvaltain kongressi (lainsäädäntöelin) säätää Yhdysvaltain lait. Kongressissa on kaksi osaa, joita kutsutaan "huoneiksi": Yhdysvaltain edustajainhuone ja Yhdysvaltain senaatti. Tässä artiklassa kerrotaan, ketkä voidaan valita kumpaankin kongressin osaan ja miten heidät valitaan.

Edustajainhuoneessa on kunkin osavaltion kansan valitsemia jäseniä. Kustakin osavaltiosta tulevien jäsenten määrä riippuu siitä, kuinka monta ihmistä osavaltiossa asuu. Kukin edustajainhuoneen jäsen valitaan kahdeksi vuodeksi.

Senaatissa on kaksi jäsentä, senaattoreita, jokaisesta osavaltiosta riippumatta siitä, kuinka monta ihmistä siellä asuu. Kukin senaattori valitaan kuudeksi vuodeksi. Alkuperäisen perustuslain mukaan osavaltioiden lainsäätäjät saivat valita senaattorit, mutta tätä muutettiin myöhemmin seitsemännellätoista lisäyksellä.

Ensimmäisessä artiklassa sanotaan myös, miten kongressi toimii ja millaisia lakeja se voi säätää. Siinä luetellaan joitakin lakeja, joita kongressi ja osavaltiot eivät voi säätää.

Ensimmäisessä artiklassa annetaan myös säännöt, joiden mukaan kongressi voi asettaa syytteeseen ja erottaa presidentin, varapresidentin, tuomarit ja muut hallituksen virkamiehet.

Toimeenpanovalta

Toisen artiklan mukaan presidentti, varapresidentti ja toimeenpanovirastot (toimeenpaneva elin) toteuttavat kongressin antamia lakeja. Tässä artiklassa kerrotaan, miten presidentti ja varapresidentti valitaan ja ketkä voidaan valita näihin virkoihin. Presidentti ja varapresidentti valitaan neljäksi vuodeksi osavaltioiden valitsemassa erityisessä vaalikollegiossa. Varapresidentti hoitaa presidentin tehtäviä, jos presidentti kuolee, eroaa tai on estynyt.

Toisessa artiklassa sanotaan myös, että presidentti on Yhdysvaltain armeijan ylipäällikkö. Hän voi tehdä sopimuksia muiden maiden kanssa, mutta ne on hyväksyttävä kahdella kolmasosalla senaatista. Hän nimittää tuomareita, suurlähettiläitä ja muita virkamiehiä, mutta myös nämä nimitykset on hyväksyttävä senaatissa. Presidentti voi myös käyttää veto-oikeuttaan lakiehdotuksiin. Kongressi voi kuitenkin kumota veto-oikeuden ja tehdä lakiehdotuksesta kuitenkin lain.

Oikeudellinen valta

Kolmannessa artiklassa sanotaan, että on olemassa tuomioistuinjärjestelmä (oikeuslaitos), johon kuuluu korkein oikeus. Artiklan mukaan kongressi voi päättää, mitä liittovaltion tuomioistuimia korkeimman oikeuden lisäksi tarvitaan.

Kolmannessa artiklassa sanotaan, millaisia "tapauksia ja kiistoja" nämä tuomioistuimet voivat ratkaista. Siinä myös edellytetään valamiesoikeudenkäyntiä kaikissa rikosasioissa ja määritellään maanpetosrikos.

Valtioiden toimivalta ja rajoitukset

Neljäs artikla koskee valtioita. Siinä sanotaan, että kaikkien osavaltioiden on annettava "täysi usko ja kunnia" muiden osavaltioiden laeille. Siinä sanotaan myös, että osavaltioiden hallitusten on kohdeltava muiden osavaltioiden kansalaisia yhtä oikeudenmukaisesti kuin omia kansalaisiaan, ja niiden on palautettava pidätetyt henkilöt, jos heitä on syytetty rikoksesta toisessa osavaltiossa ja he ovat paenneet.

Neljännessä artiklassa sanotaan myös, että kongressi voi perustaa uusia osavaltioita. Vuonna 1787 oli vain 13 osavaltiota. Nyt Yhdysvaltoja on 50. Artiklassa sanotaan, että kongressi voi antaa sääntöjä liittovaltion omaisuudesta ja hallita alueita, joista ei ole vielä tehty osavaltioita. Neljännessä artiklassa sanotaan, että Yhdysvaltojen on varmistettava, että jokaisessa osavaltiossa on tasavaltainen hallintomuoto, ja suojeltava osavaltioita hyökkäyksiltä ja väkivallalta.

Muutosprosessi

Viidennessä artiklassa annetaan kaksi tapaa muuttaa perustuslakia.

Kongressi voi tehdä muutoksen, jos kaksi kolmasosaa kunkin edustajainhuoneen jäsenistä hyväksyy sen.
Osavaltioiden hallitukset voivat kutsua koolle yleiskokouksen, joka laatii muutoksia, vaikka näin ei ole tapahtunut sitten vuoden 1787.

Kaikki muutokset, jotka kongressi tai valmistelukunta on kirjoittanut, on lähetettävä osavaltioiden lainsäätäjille tai valmistelukunnille hyväksyttäväksi. Kongressi päättää, lähetetäänkö muutos lainsäätäjille vai konventeille. Kolmen neljäsosan osavaltioista on hyväksyttävä muutos, jotta siitä tulee osa perustuslakia.

Muutoksella voidaan muuttaa mitä tahansa perustuslain osaa, paitsi yhtä lukuun ottamatta - muutos ei voi muuttaa sääntöä, jonka mukaan kullakin osavaltiolla on yhtä monta senaattoria Yhdysvaltain senaatissa.

Liittovaltion valta

Kuudennessa artiklassa sanotaan, että perustuslaki sekä Yhdysvaltojen lait ja sopimukset ovat kaikkia muita lakeja korkeammalla. Siinä sanotaan myös, että kaikkien liittovaltion ja osavaltioiden virkamiesten on vannottava "tukevansa" perustuslakia.

Ratifiointi

Seitsemännen artiklan mukaan perustuslain mukainen uusi hallitus aloittaisi toimintansa vasta, kun vähintään yhdeksän osavaltion konventit olisivat hyväksyneet perustuslain.

Tarkistukset

Vuodesta 1787 lähtien kongressi on laatinut 33 perustuslain muutosta, mutta osavaltiot ovat ratifioineet niistä vain 27.

Kymmenen ensimmäistä lisäystä ovat nimeltään Bill of Rights. Niistä kiisteltiin vuoden 1787 perustuslakikokouksessa, mutta vasta vuonna 1791 kaksi kolmasosaa osavaltioista ratifioi ne. Nämä kymmenen lisäystä tai muutosta rajoittivat kaikki liittovaltion hallituksen valtaa. Ne ovat:

Numero	Vuosi	Kuvaus
1.	1791	Kongressin on suojeltava sananvapautta, lehdistönvapautta, kokoontumisvapautta ja vetoomusvapautta. Kongressi ei voi luoda kansallista uskontoa.
2.	1791	"Hyvin säännelty asevoima on välttämätön vapaan valtion turvallisuudelle, joten kansan oikeutta pitää ja kantaa aseita ei saa loukata." - Ihmisillä on oikeus pitää ja kantaa aseita, kuten aseita.
Kolmas	1791	Hallitus ei voi lähettää sotilaita asumaan yksityiskoteihin ilman omistajien lupaa.
Neljäs	1791	Hallitus ei voi saada etsintälupaa henkilön pidättämiseksi tai hänen omaisuutensa tutkimiseksi, ellei ole "todennäköisiä syitä" uskoa, että rikos on tehty.
5.	1791	Hallitus ei voi asettaa henkilöä syytteeseen vakavasta rikoksesta ennen kuin suuri valamiehistö on laatinut syytteen. Jos henkilö todetaan oikeudenkäynnissä syyttömäksi, häntä ei voida asettaa uudelleen syytteeseen samasta rikoksesta. Hallituksen on noudatettava asianmukaista oikeudenkäyntiä ennen kuin se rankaisee henkilöä tai ottaa hänen omaisuutensa. Rikoksesta syytetyn henkilön ei tarvitse todistaa itseään vastaan oikeudessa.
6.	1791	Jokaisen rikoksesta syytetyn henkilön olisi saatava nopea oikeudenkäynti valamiehistön edessä. Hänellä voi olla asianajaja oikeudenkäynnin aikana. Hänelle on kerrottava, mistä häntä syytetään. Henkilö voi kuulustella häntä vastaan olevia todistajia ja saada omia todistajiaan todistamaan.
Seitsemäs	1791	Siviiliasioissa tarvitaan valamiesoikeudenkäyntiä.
8.	1791	Hallitus ei voi vaatia kohtuuttomia takuita tai sakkoja eikä julmia ja epätavallisia rangaistuksia.
9.	1791	Perustuslain ja Bill of Rights -asiakirjan luettelo yksilön oikeuksista ei sisällä kaikkia kansan ja osavaltioiden oikeuksia.
10.	1791	Kaikki se, mitä kongressi ei perustuslain mukaan voi tehdä, on jätettävä osavaltioiden tai kansan tehtäväksi.

Bill of Rightsin jälkeen perustuslakiin on tehty vielä 17 muutosta, jotka on tehty eri aikoina.

Numero	Vuosi	Kuvaus
11.	1795	Kansalaiset eivät voi haastaa valtioita liittovaltion tuomioistuimissa. On joitakin poikkeuksia.
12.	1804	Muuttanut tapaa, jolla presidentti ja varapresidentti valitaan.
13.	1865	Lopetti orjuuden Yhdysvalloissa.
14.	1868	Jokainen Yhdysvalloissa syntynyt henkilö on kansalainen. Osavaltioiden on noudatettava asianmukaista oikeudenkäyntiä ennen kuin ne ottavat keneltäkään kansalaiselta oikeudet tai omaisuuden pois.
15.	1870	Kansalaisen äänioikeutta ei voida ottaa pois rodun, ihonvärin tai sen vuoksi, että hän on ollut orja.
16.	1913	Kongressi voi asettaa tuloveron.
17.	1913	Kansa valitsee senaattorit. Ennen tätä senaattorit valitsivat osavaltioiden lainsäätäjät.
18.	1919	Laki alkoholin juomista vastaan, nimeltään kieltolaki.
19.	1920	Annettiin naisille äänioikeus.
20.	1933	Muutettiin kongressin kokousten ja presidentin toimikauden alkamispäiviä.
21.	1933	Lopetti kieltolain kahdeksastoista lisäyksen. Osavaltiot voivat säätää lakeja siitä, miten alkoholia käytetään kussakin osavaltiossa.
22.	1951	Yksi henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kaksi kertaa.
23.	1961	Annettiin District of Columbian asukkaille oikeus äänestää presidentistä.
24. päivä	1964	Laitettiin laittomaksi velvoittaa ketään maksamaan veroa saadakseen äänioikeuden.
25. päivä	1967	Muutetaan sitä, mitä tapahtuu, jos presidentti kuolee, eroaa tai ei kykene hoitamaan tehtäväänsä. Sanotaan, mitä tapahtuu, jos varapresidentti kuolee tai eroaa.
26. päivä	1971	Asettaa 18 vuoden iän vähimmäisikärajan, jonka jälkeen ihmiset voivat äänestää.
27. päivä	1992	Rajoittaa sitä, miten kongressi voi korottaa jäsentensä palkkaa.

Aiheeseen liittyvät sivut

Aiheeseen liittyvät asiakirjat

Mayflower Compact
Connecticutin perusjärjestykset
Massachusettsin vapauksia koskeva elin
Englannin Bill of Rights
Federalist Papers
Yhdysvaltain lakiehdotus

Aiheeseen liittyvät kirjailijat

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on Yhdysvaltojen perustuslaki?

V: Yhdysvaltain perustuslaki on Amerikan yhdysvaltojen korkein laki.

K: Kuka allekirjoitti Yhdysvaltojen perustuslain?

V: Philadelphiassa, Pennsylvaniassa kokoontunut perustuslakikokous allekirjoitti Yhdysvaltojen perustuslain 17. syyskuuta 1787.

K: Kuka ratifioi Yhdysvaltojen perustuslain?

V: Ensimmäisten 13 osavaltion kansanedustajat ratifioivat Yhdysvaltojen perustuslain.

K: Milloin Yhdysvaltain perustuslain mukainen hallitus aloitti toimintansa?

V: Yhdysvaltain perustuslain mukainen hallitus alkoi 4. maaliskuuta 1789 sen jälkeen, kun yhdeksän osavaltiota oli ratifioinut asiakirjan.

K: Mitä yhdeksän osavaltiota loivat, kun ne ratifioivat Yhdysvaltojen perustuslain?

V: Kun yhdeksän osavaltiota ratifioi Yhdysvaltojen perustuslain, ne loivat suvereenien osavaltioiden liiton ja liittovaltion hallituksen tätä liittoa varten.

K: Kuinka monta kertaa Yhdysvaltojen perustuslakia on muutettu?

V: Vuodesta 1787 lähtien Yhdysvaltojen perustuslakia on muutettu 27 kertaa lisäyksillä (muutoksilla).

K: Mikä on Yhdysvaltain perustuslain kymmenen ensimmäisen tarkistuksen nimi?

V: Yhdysvaltain perustuslain kymmenen ensimmäistä tarkistusta kutsutaan yhdessä Bill of Rights -nimellä.