Yhdysvaltain kongressi – mitä se on ja miten se toimii

Tutustu Yhdysvaltain kongressiin: rakenne, edustajainhuone ja senaatti, lakien hyväksyntä, presidentin veto ja valta — selkeä ja ajantasainen opas kongressin toiminnasta.

Yhdysvaltain kongressi on Yhdysvaltain hallituksen lainsäädäntöelin eli lainsäätäjä. Se kokoontuu Yhdysvaltain Capitoliumissa.

Siinä on kaksi taloa (osaa): Yhdysvaltain edustajainhuone ja Yhdysvaltain senaatti. Tämä kahden edustajainhuoneen järjestelmä tunnetaan kaksikamarisena (bi on latinankielinen sana, joka tarkoittaa "kaksi", ja camera on latinankielinen sana, joka tarkoittaa "kammiota" tai "huonetta") lainsäätäjänä. Kongressissa on 435 edustajaa, jotka jaetaan osavaltioiden kesken sen mukaan, kuinka monta ihmistä osavaltiossa asuu. Kongressissa on 100 senaattoria, joista kaksi tulee kustakin osavaltiosta.

Valta ja tehtävät

Kongressin ensisijainen tehtävä on laatia, keskustella ja hyväksyä lakiehdotuksia (haluamiaan lakeja). Jotta kongressi voi hyväksyä lakiehdotuksen, molempien kamarien on hyväksyttävä täsmälleen sama lakiehdotus. Jotta kumpikin edustajainhuone voi hyväksyä lakiehdotuksen, yli puolet sen jäsenistä on äänestettävä sen puolesta. Kun molemmat kamarit ovat hyväksyneet saman lakiesityksen, se lähetetään presidentille. Jos presidentti hyväksyy lakiehdotuksen, hän allekirjoittaa sen 10 päivän kuluessa. Jos presidentti ei ole samaa mieltä, hän voi käyttää veto-oikeuttaan lakiesitykseen ja lähettää sen takaisin kongressiin. Jos presidentti ei allekirjoita lakiehdotusta eikä aseta siihen veto-oikeutta 10 päivän kuluessa, lakiehdotuksesta tulee kuitenkin laki, jos kongressi ei keskeytä (lopeta istuntoaan) kyseisessä ajassa. Jos kongressi keskeyttää työnsä tämän ajan kuluessa, lakiehdotuksesta ei tule lakia. Kongressi voi kumota presidentin veto-oikeuden lakiehdotukseen, jos yli kaksi kolmasosaa sen jäsenistä hyväksyy lakiehdotuksen. Tällöin lakiehdotuksesta tulee laki, vaikka presidentti on käyttänyt veto-oikeuttaan.

Yhdysvaltojen perustuslain 1 artiklassa luetellaan, mistä asioista kongressi voi säätää lakeja. Artikla sisältää muun muassa valtuudet verojen ja tullien keräämiseen, maanpuolustukseen liittyvät valtuudet, kaupan sääntelyn sekä rahoitus- ja varainhoitovaltaisuudet. Perustuslaki antaa myös niin sanotun "tarpeen ja sopivan" (necessary and proper) -valtuuden, joka sallii kongressin säätää lakeja, jotka ovat tarpeen muiden perustuslaillisten toimivaltuuksien toteuttamiseksi.

Jäsenyys, vaalit ja toimikaudet

• Edustajainhuoneen jäsenet valitaan kahden vuoden välein, ja kaikki 435 paikkaa ovat vaaleissa samanaikaisesti.
• Senaattoreilla on kuuden vuoden toimikaudet, ja niiden vaalit on porrastettu niin, että noin kolmasosa senaatista on vaaleissa joka toinen vuosi (senaatin jäsenet on jaettu kolmeen "luokkaan").
• Edustajien paikkojen jakautuminen osavaltioiden välillä perustuu väestölaskentaan (census), joka tehdään 10 vuoden välein; tästä johtuu edustajien uudelleenjakautuminen ajan myötä.

Kongressin erityisvaltuudet ja valvonta

Kongressilla on laaja valta esimerkiksi verotukseen, budjetin hyväksymiseen, varainhoitoon ja asevoimien rahoittamiseen. Senaatilla on yksinoikeus vahvistaa presidentin nimityksiä tiettyihin virkoihin (kuten korkeimman oikeuden tuomarit ja kabinetin jäsenet) sekä ratifioida tekemättömät kansainväliset sopimukset. Edustajainhuoneella on yksinoikeus aloittaa rahatalouteen liittyvät (revenue) lakialoitteet. Lisäksi kongressi valvoo toimeenpanovaltaa kuulemistensa ja tutkimustensa kautta.

Menettelyt ja käytännöt

Kongressin työ jaetaan laajoihin pysyviin ja tilapäisiin komiteoihin, jotka käsittelevät lakiehdotuksia ja tekevät kuulemisia. Komiteoilla on suuri vaikutus siihen, mitkä lakiehdotukset pääsevät varsinaiseen äänestykseen. Yleisesti se poliittinen puolue, jolla on eniten jäseniä kongressin edustajainhuoneessa, päättää yleensä, mistä lakiehdotuksista äänestetään sen edustajainhuoneessa.

Senaatissa on myös käytössä filibuster (pitkään jatkuva puheenvuoro tai muu menettely hidastaa äänestystä), ja filibusterin lopettaminen vaatii yleensä 60 senaattorin kannatuksen (cloture). Tämä tekee tietyistä äänestyksistä käytännössä suuremman enemmistön vaatimia.

Oikeudellinen suoja ja rajoitukset

Kongressin jäseniä ei voida pidättää tiettyjä rikoksia lukuun ottamatta kongressin istunnon aikana eikä istuntoon matkalla tai sieltä palatessa. Tämä viittaa niin kutsuttuun "privilege from arrest" -suojaan, jonka tarkoitus on turvata lainsäätäjän riippumattomuus työssään; suoja ei kuitenkaan kata vakavia rikoksia kuten maanpetosta, vakavia rikoksia (felony) tai häiritsevää käytöstä (breach of the peace). Lisäksi perustuslaki sisältää "Speech or Debate" -suojan, joka suojaa lainsäätäjien puheita ja kannanottoja kongressitöissä oikeustoimilta.

Kukin kongressin huone voi päättää erottaa (heittää ulos) yhden jäsenensä, jos yli kaksi kolmasosaa kongressin jäsenistä äänestää hänen erottamisensa puolesta.

Tarkastus- ja tasapainovalta

Kongressi toimii yhteen muiden hallinnon haarojen kanssa vallan kolmijako-opin puitteissa: se säätää lait, valvoo toimeenpanovaltaa ja voi aloittaa syytteiden nostamisen (impeachment) presidenttiä tai muita korkeita virkamiehiä vastaan edustajainhuoneessa. Jos edustajainhuone äänestää syytteiden nostamisesta, senaatti pitää oikeudenkäynnin ja voi tuomita virkamiehen virasta erottamisen kaltaisiin rangaistuksiin, mikä vaatii tavallisesti määräenemmistön (senaatissa usein kaksi kolmasosaa) tuen.

Istunnot ja yhteiset kokoontumiset

Kongressi kokoontuu säännöllisiin istuntoihin, ja presidentti voi kutsua erityiskokouksia tarpeen mukaan. Molemmat kamarit kokoontuvat myös yhteiseen istuntoon esimerkiksi presidentin pitämään State of the Union -puheeseen. Kongressin toimintaan liittyy myös formaaleja äänestyssääntöjä, läsnäolo- eli kvorumvaatimuksia ja muun muassa kirjallisia äänestyksiä (roll call votes) tietyissä tilanteissa.

Konkreettinen vaikutus kansalaisten arkeen

Kongressin säätämät lait vaikuttavat suoraan talouteen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, verotukseen, turvallisuuteen ja moniin muihin arkielämän osa-alueisiin. Lisäksi kongressin valta käyttää varoja (rahoittaa hallinnon toimintoja) tekee siitä keskeisen toimijan julkisen politiikan muotoilussa.

Yhteenvetona: kongressi on Yhdysvaltojen keskeinen lainsäätäjä, jonka rakenne, menettelyt ja valtuudet on määritelty perustuslaissa. Sen työ on monivaiheista ja riippuvaista sekä kansallisesta politiikasta että puolueiden muodostamasta valtatasapainosta.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Yhdysvaltojen hallituksen lainsäädäntöelin?

K: Kuinka monta taloa kongressissa on?

K: Kuinka monta edustajaa kongressissa on?

K: Kuinka monta senaattoria kongressissa on?

K: Mitä pitää tapahtua, jotta lakiesityksestä tulee laki?

Hae kirjaimella