Adolf Anderssen – saksalainen shakkimestari ja matematiikan opettaja (1818–1879)
Karl Ernst Adolf Anderssen (Breslau, 6. heinäkuuta 1818 - Breslau, 13. maaliskuuta 1879) oli saksalainen shakkimestari ja matematiikan opettaja. Hänet tunnustettiin maailman parhaaksi pelaajaksi suurimman osan aikaa vuosina 1851–1870. Anderssen toimi opettajana koko elämänsä ajan eikä ollut sakkipelaajana ammattilainen samalla tavalla kuin myöhemmät mestarit: hän työskenteli matematiikan parissa ja pelasi sekä kilpaili suurella intohimolla ja menestyksellä.
Kilpailu-ura ja tärkeimmät saavutukset
Anderssen voitti useita merkittäviä kansainvälisiä turnauksia ja oli aikansa menestyneimpiä turnauspelaajia. Hän voitti kolme suurta turnausta: ensimmäisen Lontoossa 1851, uudelleen Lontoossa 1862 ja myöhemmin Baden-Badenissa 1870. Näiden voittojen ja muiden esiintymisten ansiosta hän säilytti asemansa Euroopan johtavana pelaajana vuosikymmenien ajan.
Anderssenilla oli myös mittavia ottelutappioita, jotka kertovat aikakauden kovasta kilpailusta: hän hävisi ottelun vuonna 1858 Paul Morphylle ja hävisi niukasti Steinitzille vuonna 1866. Ottelut eivät kuitenkaan vähentäneet hänen asemaansa aikansa mahtavana taktikkona ja yhdistelmäpelaajana. Hän menestyi usein turnauksissa — voittaen yli puolet osallistamistaan turnauksista — mukaan lukien merkittävä Baden-Badenin 1870, joka voidaan ajatella verrattavaksi myöhempiin vahvoihin GM-tason turnauksiin.
Hän jatkoi kilpailujen pelaamista pitkälle ikään: hänen viimeisiä suuria onnistumisiaan oli Leipzigissa 1877, jossa hän sijoittui toiseksi yhdessä Zukertortin kanssa Paulsenin jälkeen. Hän oli tuolloin lähes 60-vuotias, mikä osoittaa hänen pitkäkestoista tasoaan ja arvostustaan shakkipiireissä.
Pelityyli ja panos shakkiin
Anderssen oli kuuluisa rohkeasta, uhrautuvasta hyökkäyspelistään, joka ilmeni etenkin 1800-luvun "romanttisen" shakin aikaan tyypillisissä musterissa: laajoissa yhdistelmissä ja materiaalin uhrauksissa, jotka tähtäsivät kuningaan avausaseman murtamiseen. Hänen kuuluisimpia pelejään ovat niin kutsutut "kuolematon peli" (Immortal Game, 1851) ja "ikivihreä peli" (Evergreen Game, 1852), jotka yhä opettavat yhdistelmäajattelua ja luovuutta.
Lisäksi Anderssen oli aktiivinen shakkiongelmien ja -tehtävien säveltäjä: hän laati lukuisia matematiikan ja logiikan kaltaisia tehtäviä shakkilehtiin ja kokoelmiin, mikä vahvisti hänen mainettaan ajattelijana ja pelin teorian kehittäjänä.
Henkilökohtainen maine ja perintö
Hänestä jäi kuva ystävällisenä ja kunnioitettuna "vanhempana valtiomiehenä" shakkimaailmassa: monet nuoremmat pelaajat kääntyivät hänen puoleensa neuvon, sovittelun ja isällisen ohjauksen vuoksi. Vaikka muodollista maailmanmestaruuden titteliä ei tuohon aikaan vielä ollut, Anderssen lukeutuu selvästi 1800-luvun merkittävimpiin pelaajiin ja hänen pelinsä harjoitetaan yhä shakkikirjallisuudessa esimerkkeinä briljantista yhdistelmäpelaamisesta.
Hänen perintönsä näkyy kahdella tavalla: käytännön pelinäytteissä, jotka inspiroivat hyökkäyspelityyliä, ja shakkiongelmien perinteessä, jossa hänen ratkaisunsa ja tehtävänsä näkyvät edelleen. Anderssenin pelejä analysoidaan opetuskäytössä, ja ne ovat helposti lähestyttäviä esimerkkejä taktisesta ajattelusta.
Merkittävät pelit
- Kuolematon peli (Immortal Game), Anderssen–Kieseritzky, Lontoo 1851 — kuuluisa uhrausten sarja, joka päättyy mattitilanteeseen yhdellä valkoisen hyökkäyksellä.
- Ikivihreä peli (Evergreen Game), Anderssen–Dufresne, 1852 — toinen klassikko, joka korostaa somaattisia yhdistelmiä ja kaunista päätöstä.
Nämä pelit ovat helposti saatavilla shakkikirjallisuudessa ja toimivat edelleen opetusmateriaaleina taktiikan opiskelussa.
Anderssenin asema shakin historiassa on vankka: hän oli aikansa näkyvimpiä persoonia, joka yhdisti matematiikan ajattelun ja pelillisen luovuuden. Hänen elinaikansa saavutukset ja esimerkillinen pelityylinsä tekevät hänestä yhden 1800-luvun tärkeimmistä shakkivaikuttajista. p16
Hänen asemansa
Anderssen ei koskaan ollut maailmanmestari, koska "ei ollut vielä olemassa virallisen mestaruuden käsitettä tai keinoja, joilla se voitaisiin myöntää...". Varsinainen maailmanmestaruus oli Wilhelm Steinitzin (1836-1900) luomus... Ensimmäinen ottelu maailmanmestaruudesta käytiin vuonna 1886".... Myös: "Wilhelm Steinitz... oli ensimmäinen henkilö, joka käytti maailmanmestarin titteliä...".
Matemaatikko
Anderssen toimi matematiikan opettajana Breslaussa (nykyinen Wroclaw). Hänestä tuli professori noin vuonna 1862, ja tammikuussa 1865 hänelle myönnettiin kunniatohtorin ja maisterin arvonimet. Nämä kunnianosoitukset eivät koskeneet shakkia, mutta hänen uransa opetuksellisesta osasta ei tiedetä paljoakaan.
Pelit
- Adolf Anderssen vs. Jean Dufresne, Berliini 1852, Giuoco Piano: "Ikivihreä peli" - lyhyt peli, joka on täynnä uhrauksia ja päättyy mattiin.
- Adolf Anderssen vs Paul Morphy -ottelu, Pariisi 1858, englantilainen avaus siirtämällä. Anderssen voittaa Morphyn pitkässä kamppailussa.
- Gottschall, Hermann von 1912 (uusintapainos 2006). Adolf Anderssen, der Altmeister deutscher Schachspielkunst. Elibron Classics. ISBN 0-543-77333-7. 748 peliä.
- Bachmann, Ludwig 1914. Schachmeister Anderssen. Anspach.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Karl Ernst Adolf Anderssen?
A: Karl Ernst Adolf Anderssen oli saksalainen shakkimestari ja matematiikan opettaja, joka tunnustettiin maailman parhaaksi pelaajaksi suurimman osan aikaa vuosina 1851-1870.
K: Mitä turnauksia hän voitti?
V: Hän voitti kolme suurta kansainvälistä turnausta - ensimmäisen Lontoossa 1851, sitten Lontoossa 1862 ja Baden-Badenissa 1870.
K: Hävisikö hän koskaan yhtään ottelua?
V: Kyllä, hän hävisi ottelut vuonna 1858 Paul Morphylle ja niukasti Steinitzille vuonna 1866.
K: Mistä muusta toiminnasta shakinpelaamisen lisäksi Anderssen oli tunnettu?
V: Hän oli myös shakkiongelmien säveltäjä.
K: Kuinka menestyksekäs Anderssen oli turnauspelaamisessa?
V: Hänestä tuli Euroopan menestynein turnauspelaaja, joka voitti yli puolet osallistumistaan turnauksista - mukaan lukien Baden-Badenin vuoden 1870 turnauksen, joka on verrattavissa nykyaikaisiin vahvoihin GM-turnauksiin.
K: Mistä Anderssen on nykyään kuuluisa?
V: Hän on edelleen kuuluisa loistavasta uhrautuvasta hyökkäyspelistään, erityisesti "kuolemattomassa pelissä" (1851) ja "ikivihreässä pelissä" (1852).
K: Miten muut suhtautuivat häneen hänen elinaikanaan?
V: Muut pitivät häntä pelin vanhimpana valtiomiehenä, jonka puoleen he kääntyivät saadakseen neuvoja tai sovittelua.
