Vasco Núñez de Balboa — Tyynenmeren löytäjä ja Dariénin perustaja

Vasco Núñez de Balboa — espanjalainen löytöretkeilijä, joka näki ensimmäisenä Tyynenmeren ja perusti Dariénin Panamaan; nousu vallassa, kullanhimo ja traaginen loppu.

Vasco Núñez de Balboa (noin 1475–1519) oli espanjalainen tutkimusmatkailija ja valloittaja, joka tunnetaan parhaiten Tyynenmeren näkemisestä ja Dariénin alueelle perustetun siirtokunnan johtamisesta. Hän syntyi ilmeisesti Jerez de los Caballerosissa Espanjassa ja lähti nuorena etsien onnea Uuteen maailmaan. Balboa toimi aluksi Hispaniolassa ja osallistui myöhemmin siirtokunnan perustamiseen Mannerten välissä sijaitsevalle kannakselle.

Vuonna 1510 Balboa oli mukana perustamassa asutusta Dariéniin nykyisen Panaman alueelle; perustettu siirtokunta tunnetaan nimellä Santa María la Antigua del Darién. Siellä hänet valittiin ensin pormestariksi ja myöhemmin kuvernööriksi. Kuvernöörikaudellaan Balboa pyrki vakiinnuttamaan espanjalaista valtaa alueella, solmimaan liittoja paikallisten heimojen kanssa ja etsimään rikkauksia, erityisesti kultaa. Hänen toimintaansa liittyi myös ristiriitoja sekä espanjalaisten että alkuperäisväestön kanssa.

Vuonna 1513 Balboa johti retkikunnan halki kanaksen Tyynenmeren rantaa kohti. Retkikuntaan kuului niin espanjalaisia kuin paikallisten heimojen oppaita ja liittolaisia. Noussua kukkulalle tai vuorenharjanteelle pidetään merkkitapauksena: Balboa katseli etelään ja näki suuren valtameren, jonka hän nimesi alun perin Mar del Sur (eteläinen meri). Tämän nähtyään hän vaati, että Tyynenmeri eli Tyynenmeri ja sen rannat laskettaisiin Espanjan omaisuudeksi.

Balboan vaikutusvalta herätti kuitenkin kateutta ja huolta Espanjan viranomaisissa. Dariénissa hänet korvattiin uudella kuvernöörillä, Pedro Arias Dávilalla (tunnetaan myös nimellä Pedrarias). Dávila sai valtuudet tutkia Balboan toimia, ja tilanne kärjistyi. Kun Balboa palasi Dariéniin vuonna 1519, Dávila pani hänet oikeuden eteen. Tuomio oli ankara: hänet teloitti tuomioistuimen päätöksen mukaan syytettynä maanpetoksesta. Balboa teloitettiin Aclassa 15. tammikuuta 1519.

Balboan perintö on monisyinen: hän on merkittävä sen vuoksi, että hänen läpimurtonsa Tyynenmeren näkemiseen avasi uuden etelänsuuntaisen reitin Amerikan tutkimukselle ja antoi Espanjalle väitteen laajoista rannikkoalueista. Samalla hänen toimintaansa liittyy myös valloitusten väkivaltaisia ja riitaisiakaan puolia. Nykyään Balboan nimi elää muun muassa Panaman valuutassa (balboa) ja useissa paikannimissä.

Hae kirjaimella