Vexillologia (lippututkimus): lippujen historia, symboliikka ja suunnittelu

Vexillologia on lippujen tutkimusta. Sana tulee sekä latinan sanasta vexilla, joka tarkoittaa lippua, että kreikankielisestä suffiksista -ology, joka tarkoittaa "lippututkimusta". Vexillum oli erityinen lipputyyppi, jota Rooman legioonat käyttivät. Vexillologia on eräänlainen heraldiikkaan liittyvä symbolien tutkimus. Henkilö, joka tutkii lippuja, on vexillologi, ja henkilö, joka suunnittelee lippuja, on vexillografi.

Koska liput liehuvat ulkona, missä ne liikkuvat tuulen mukana, liput on yleensä suunniteltu rohkeilla kuvilla ja kirkkailla perusväreillä. Lippujen suunnittelussa noudatetaan myös historiallista prosessia, jossa myöhemmät lippumallit perustuvat aikaisempiin lippumalleihin. Tämä tarkoittaa, että monet alueen liput voivat näyttää samankaltaisilta, koska ne kaikki perustuvat yhteen historialliseen lippuun. Esimerkkeinä voidaan mainita yleisafrikkalaiset värit, yleisarabialaiset värit ja pohjoismainen risti.

Mitä vexillologia tutkii?

Historia: lipun alkuperä, kehitys ja miten eri liput ovat vaikuttaneet toisiinsa.
Symboliikka: värien ja kuvioiden merkitykset sekä kuinka ne viestivät yhteisön, valtion tai liikkeen arvoista.
Muotoilu ja typologia: eri lipputyypit (trikolori, risti, vaakaraita, vaakasuorat/ pystysuorat jakojärjestelyt, vaakunat lipuissa jne.).
Protokolla ja käyttö: liputapahtumat, nostamis- ja laskemisrituaalit, liputusajat ja etiketti.
Käytännön tekniset seikat: materiaalit, mittasuhteet, kiinnitystavat ja säänkestävyys.

Periaatteita hyvään lippusuunnitteluun

Yksinkertaisuus: hyvä lippu on helposti tunnistettava kaukaa ja pienennettynä.
Merkityksellisyys: symbolit ja värit kertovat lipun kantajasta tai arvoista.
Värien rajoittaminen: yleensä 2–3 pääväriä parantavat tunnistettavuutta.
Erilaisuus: lippujen tulee erottua muista, erityisesti naapurialueiden lippujen joukosta.
Skalautuvuus: lippukuvion on toimittava sekä suurella että pienellä koolla.
Tekstin välttäminen: sanojen käyttö ei ole suositeltavaa, sillä ne eivät ole luettavissa kaukaa tai eri kielialueilla.

Yleisimmät lipputunnukset ja niiden alkuperä

Pohjoismainen risti: syntyi Tanskan lipusta (Dannebrog) ja levisi muiden Pohjoismaiden lippuihin symboloiden kristillistä perintöä sekä historiallisia yhteyksiä.
Trikolori: kolmivärinen raitaformaatti yleistyi Ranskan vallankumouksen jälkeen ja on ollut vaikutteena monille kansallisille lipuille.
Pan-Afrikkalaiset värit: (esim. punainen, musta, vihreä tai kelta-vihreä-puna) symboloivat afrikkalaista yhtenäisyyttä ja dekolonisaatiota.
Pan-arabialaiset värit: (musta, valkoinen, vihreä, punainen) liittyvät arabimaiden historian eri dynastioihin ja kansalliseen identiteettiin.
Kuu ja tähti: islamilainen symboliikka esiintyy monissa lippuissa, mutta merkitys vaihtelee maittain.

Lippujen historia lyhyesti

Lippujen käyttö juontaa juurensa sodankäyntiin, uskonnollisiin ja hallinnollisiin tarpeisiin. Keskiajalla liput ja vaakunat toimivat tunnisteina taisteluissa ja läänitysjärjestelmissä. Moderni kansallisvaltioiden lipputraditio alkoi vahvistua 1700–1800-luvuilla, kun kansallisidentiteetit muotoutuivat. Monet nykyiset kansalliset liput ovat tulosta historiallisista tapahtumista, vallankumouksista, unioni- ja siirtomaa-ajan perinnöistä sekä kulttuurisista vertauskuvista.

Protokolla ja lipun kunnioitus

Useissa maissa on tarkat säännöt lipun käytöstä: milloin liput nostetaan, miten ne käsitellään puhdistuksen ja korjauksen aikana, ja milloin lippu lasketaan suruliputukseen (half-mast). Myös lipun tuhoaminen tai poistaminen tapahtuu usein tietyllä arvokkaalla menetelmällä, jotta symboli kunnioitetaan loppuun asti.

Vexillologian käytännön sovellukset

Suunnittelu: julkiset instituutiot, kunnat ja yritykset tilaavat lipputaitelijoilta uusia lippuja tai päivittävät vanhoja.
Tutkimus ja arkistointi: lipputiedon kerääminen, luettelointi ja arkistointi museoissa ja järjestöissä.
Opetus ja kulttuuri: liput kertovat historiallisista käännekohdista ja toimivat opetusmateriaalina.

Organisaatiot ja yhteisö

Maailmalla toimii useita vexillologiaan keskittyneitä yhdistyksiä ja harrastepiirejä, jotka järjestävät konferensseja, julkaisevat tutkimuksia ja ylläpitävät lippurekistereitä. Suomessa ja muissa maissa harrastajat jakavat tietoa, kokoavat lippukokoelmia ja neuvovat lipun suunnittelussa ja käytössä.

Vexillologia yhdistää historian, taiteen, politiikan ja kulttuurintutkimuksen elementtejä. Liput ovat yksinkertaisuudestaan huolimatta voimakkaita symboleja, jotka kantavat pitkäaikaista merkitystä yhteisöille ja kansoille.

Fédération internationale des associations vexillologiques -järjestön lippu

Lipun tunnistusjärjestelmä (FIS)

Lippujen tunnistusjärjestelmän loi Whitney Smith, ja FIAV (Fédération internationale des associations vexillologiques) otti sen käyttöön.

Ensimmäinen rivi koskee käyttöä maalla ja toinen rivi vesillä, ja ne on jaettu yksityiseen (siviilikäyttöön), julkiseen (valtionkäyttöön) ja sotilaskäyttöön (sotakäyttöön).

Käyttö	Yksityinen käyttö	Hallituksen käyttö	Sotilaskäyttö
Maankäyttö	Siviililippu	Valtion lippu	Sotalippu
Meren käyttö	Siviilivänrikki	Valtion viiri	Sotavänrikki

Lippua voi kuvata 63 symbolia, muun muassa:

FIS	Tekstitila	Kuvaus	Käyttö
	C/*	Siviililippu	yksityishenkilön toimesta maalla
	S/***	Valtion lippu	valtion maavirastot
	W/*	Sotalippu	sotilaiden toimesta maalla (armeija)
	*/C	Siviilivänrikki	yksityisillä aluksilla (kauppamerenkulun alilippu)
	**/S*	Valtion viiri	valtion omistamilla aluksilla
	*/W	Sotavänrikki	sotilasaluksilla (laivasto)
	CS/**	Siviili- ja valtiolippu	yksityishenkilön ja valtion maa-alueella
	SW/**	Valtion ja sodan lippu	valtion yksiköt ja sotilaat maalla
	CSW/***	Kansallislippu	kaikkiin tarkoituksiin maalla
	***/CSW	National Ensign	kaikkiin tarkoituksiin aluksilla
	CSW/CSW	Kansallislippu ja lippu	kaikkiin tarkoituksiin maalla ja merellä

Muita symboleja käytetään kuvaamaan muita lipun käyttötarkoituksia, kuten virallista asemaa ja sitä, kummalla puolella lippua liputetaan. Yleisesti käytetyt symbolit ovat:

Lipun normaali tai oikeudellinen versio tai lipun etupuoli (etupuoli).
Ehdotettu, mutta ei virallisesti hyväksytty suunnitelma
Suunnittelu on jälleenrakentamista
Lipun kääntöpuoli
Malli on muunnelma (saman lipun eri muoto).
Vaihtoehtoinen (erilainen) versio lipusta
De facto (epävirallinen mutta tosiasiallisesti käytössä oleva) versio lipusta.
Lipun etu- ja takapuolella on erilaisia kuvioita
Etupuoli on tarkoitettu nostettavaksi oikeanpuoleisella tolpalla.
Hallituksen hyväksymä kansakuntaa edustava malli
Aikaisemmin käytetty, mutta nykyään käytöstä poistettu malli (Tämä symboli ei kuulunut Smithin alkuperäiseen sarjaan.)
Kääntöpuoli on etupuolen peilikuvana.
Kääntöpuoli on etupuoli käännettynä.
Kääntöpuolta koskevat tiedot eivät ole tiedossa
Lippu voidaan ripustaa pystysuoraan nostamalla se tavalliseen tankoon ja kääntämällä tankoa 90°.
Lippu voidaan ripustaa pystysuoraan kääntämällä mallia ensin.
Pystysuora nostomenetelmä on tuntematon
Suunnittelussa ei ole yhtään elementtiä, jota voidaan kääntää
Lippu voidaan nostaa vain pystysuoraan